Joulukirje

Rauhallista Joulun Aikaa ja Onnellista Vuotta 2009 kaikille ystävillemme (ja muillekin tätä blogia ehkä seuraaville)!

Unicefin joulukortin lähettäminen (Klikkaa kuvaa – lähetä sähköinen Unicef-joulukortti)

 

 

Ja tässä perinteiseen tapaan katsaus kuluneeseen vuoteemme:

Työrintamalla ei (juuri) mitään uutta, Pirkolla tosin ostolaskuprosessin kehittäminen Nokialla vaihtui maksuliikenneprosessien kehittämiseen ja työpiste Keilaniemestä Valimoon. Valimoon muuton vastapainoksi Pirkko on työskennellyt aikaisempaa enemmän myös etänä – mitä ylellisyyttä, muutama päivä viikosta ilman työmatkaruuhkia (mutta myös ilman työpaikkalounasta!). Lasse jatkoi edelleen Ericssonilla vaikka kyselyt siitä, että oletko vielä mukana työelämässä ovatkin ehkä hiukan lisääntyneet.

Kotona Iirislahdessa uutena asiana voisi mainita pienen panostuksen puutarhaamme – istutimme keväällä perennapenkin eteläpihallemme ja seurasimme sitten kesän mittaan mielenkiinnolla erilaisten kasvien hentoa (tai joidenkin lajien osalta) aivan liian reipasta menestymistä – suojasimme istutuksia keväällä viimeisiltä pakkasilta, kastelimme ja harvensimme. Keväällä sitten näemme, että missä määrin monivuotisiksi tarkoitetut perennat lähtevät kasvuun vielä ensi kesänäkin! Rantaraitin siltaa Iirislahdessa ei vielä tänä vuonna näkynyt – viimeisin tieto on, että se rakennettaisiin alkuvuoden aikana siten, että se valmistuisi kesäksi. Mutta Espoon ensimmäinen Rantamaraton juostiin jo sillalla Iirislahdessa, armeijan tilaisuutta varten rakentamaa tilapäistä siltaa pitkin.

Matkailuharrastustamme olemme myös edelleen jatkaneet – vaikka se ekologista jalanjälkeämme kasvattaakin. Kevättalvella kävimme Krakovassa ja Tukholmassa, kesällä Petran kanssa Kreetalla, Tallinnan risteilyllä ja ensimmäistä kertaa Kristina Regina -risteilyllä mm. Skotlannissa ja Pohjois-Irlannissa. Joulun vietämme Firenzessä ja tarkoitus on myös ”maabongata” San Marino. (Linkit matkakertomuksiin löydät sivun oikeasta laidasta otsikon Matkat -alta.)
Muitakin vanhoja harrastuksiamme olemme jatkaneet tavalliseen tapaan: kesällä purjehdimme S/Y Meriharakalla vajaan viikon Saaristomerellä, liikunnan vuoksi olemme lenkkeilleet ja käyneet läheisellä kuntosalilla ja erityisesti Lasse on pyöräillyt tätä kesänä ja vielä alkusyksystäkin paljon uudella cyclocross -pyörällään.

Teatterissa tulee käytyä harvakseen ja joissakin konserteissa – tänä vuonna kävimme perinteisen joulukonsertin sijaan kuuntelemassa Finlandia-talolla Manhattan Transferia. Teatteriesityksistä Zambesi ja Mies, joka kieltäytyi käyttämästä hissiä saivat meiltä eniten pisteitä kuluneena vuonna. Myös Emma-museo Tapiolassa on saanut meistä melko vakituisia kävijöitä. Pirkko on edelleen myös onnistunut lukemaan kirjoja melkein yhden per viikko tahtiin – käytännössä kuitenkin siten, että lomaviikkoina tulee luettua monta kirjaa ja kotona kuluu välillä kuukausikin yhden kirjan parissa. Jos pari suosikkia kuluneelta vuodelta mainitsisi, niin Robin Cookin Foreign Body Intia-kytkentöineen vuosi sitten tehdyn Intian matkan jälkeen oli hyvä ja uutena tuttavuutena Carmen Reidin The Personal Shopper ja Late Night Shopping – kevyttä mutta tiukasti ajassa olevaa tekstiä.
Lasse kiinnostui tänä vuonna radioamatööritoimintaan liittyen APRS:stä (Automaattinen Paikan Raportointi Systeemi) siinä määrin, että hankki omankin lähettimen. Ja tietysti myös kotitietokonekannan ylläpito vie osan hänen ajastaan.

Suvun nuorison osalta Facebook ja Mese ovat osoittautunut hyviksi tavoiksi pysyä edes jollain tasolla selvillä heidän kuulumisistaan. Veljentyttäreni Tiia pitää nykyisin hyvää huolta Turun asunnostamme – ja teki jopa sinne kesällä pintaremontin ystäviensä avustuksella ja kampaajaopinnoissaan hyvin edistynyt sisarentyttäreni Satu on jo muutaman kerran leikannut niin Pirkon kuin Lassen hiukset, vaikka pikkusisko Petra viistoilikin, että miten te uskallatte.

(Tuossa alussa mainitun Unicefin lisäksi kansainväliseen auttamiseen voisin suositella myös Kiva-järjestöä, jonka kautta tavallinen vaikka suomalainen voi osallistua tavallisen vaikka ghanalaisen yrityksen rahoittamiseen. Olen vuoden mittaan ollut mukana muutamassa mikrolainassa – ja toistaiseksi ei ole edes tullut luottotappioita!)

2 kommenttia artikkeliin ”Joulukirje

  1. Kiva jos innostuit Kivasta – itse olen toistaiseksi lainoittanut naisyrittäjiä Ghanassa ja Paraguayssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.