The Multitasking Generation

MultitaskingSelasin ennen joulua kursoorisesti läpi työn puolesta dokumenttia, jossa yritetään luodata tulevaisuutta, kuvata parin vuoden päähän vaikuttavia trendejä ja yksi siinä esille nostetuista (kahdestatoista) trendistä oli nimetty Death of patience, kärsivällisyyden kuolema. Toisaalta työelämässä olevat, erityisesti (kuulemma) 30-49 -vuotiaat kokevat aikaa olevan vähemmän kuin koskaan, eikä ainakaan ole aikaa odottaa ja toisaalta nuoriso on tottunut entistä enemmän siihen, että asiat tapahtuvat tässä ja nyt.

Nuorten osalta puhutaan M-sukupolvesta, 80- ja 90-luvuilla syntyneistä media-ajan nuorista, jotka ovat limittäin katsovat televisiota, surffaavat, kuuntelevat musiikkia, puhuvat puhelimessa ja tekstaavat ja … Omalta osaltani viimeksi työpaikkaa vaihtaessani vaihdoin aikaisempaa paljon enemmän multitaskingia sisältävään maailmaan – konsulttina tein yhdelle asiakkaalle yhtä projektia kerrallaan – nykyisessä työympäristössäni kaikki tulevat kokouksiin kannettavien tietokoneiden kanssa, osallistuvat toisaalta kokoukseen, hoitavat siinä sivussa ehkä kiireellisimmät mailit, vastaavat kiireisimpiin chatteihin ja naputtelevat pari tekstiviestiä – ja selviävät tästä kaikesta ainakin jollain tapaa kohtuullisesti. Tärkeimpiin asioihin kokouksessa keskitytään, mutta jos joku asia ei ole juuri minulle tärkeä, niin välillä voi sitten hoitaa pari muuta myös tärkeää asiaa.

tv-kaistaMyös kotona huomaan lisänneeni monen asian yhtaikaa tekemistä – uusimpana asiana ostin jokin aika sitten kokeeksi pari kuukautta tv-kaistan käyttöä – siis palvelua, joka mahdollistaa kaikkien televisio-ohjelmien katsomisen parin viikon ajan niiden lähettämisen jälkeen tietokoneen ruudulta (tai miksei televisiosta, jos viitsii HDMI-kaapelin laittaa kiinni). Ja huomaan maksavani nettipankissa pari laskua, käyväni läpi privaattisähköpostiani, selaavani Facebookia tai kavereiden blogeja – ja taustalla katsovani jotain ehkä jossain määrin kiinnostavaa televisio-ohjelmaa siltä osin kuin se kiinnostaa. Keskusteluohjelmat tai uutiset ovat hyviä tähän, usein niistä kiinnostaa ehkä yksi aihe, ei kaikki tai vaikka Uniikki, josta äsken katsoin Oiva Toikka -osuuden ja uteliaisuuttani, että miten huutokaupassa lopulta kävi – mutta kirpputorien kelaaminen siinä välillä ei pahemmin keskittymistä vaatinut. Mutta jotkut sarjat ja elokuvat (ja kirjat!) vaativat kyllä edelleen oikeasti keskittymistä – pariksi tunniksi voi jättää niin työ- kuin privaatit sähköpostitkin välillä vilkaisematta!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.