Kevättalvella 1993 ostimme Turusta Yliopistonkadulta yksiön ”kesämökiksemme” – tai vierashuoneeksi itsellemme Turussa, jotta ei Pirkon siskon ja veljen lapsia tavatessamme tarvinnut nukkua kenenkään olohuoneen lattialla.
Vuosina 1993 – 2003 vietimme siellä parhaimmillaan yli 60 yötä vuodessa, viikonloppuja, lomia ja juhlapyhiä. Lasten ollessa vielä pieniä Yliopistonkadulle yökylään tulemisesta välillä kilpailtiin tosissaan. Yritimme, ainakin välillä, pitää yksi lapsi kerrallaan periaatetta, kyse kun kuitenkin oli yksiöstä. Yksiön iso terassi teki siitä oikeasti käyttökelpoisen kesämökkinä – eikä sijainti Turun keskustassa muutama kortteli torilta ja Aurajoen jokilaivojen läheisyydessä sekään ollut lomailuunkaan huono.
Mutta, vuoden kuluvat, lapset kasvoivat ja mekin vietimme aika monta yötä kesässä purjeveneessä. Syksystä 2001 alkaen vuokrasimme asuntoa kalustettuna aluksi lyhyempiä jaksoja, mutta pian jo useammaksi vuodeksikin kerrallaan. Syksystä 2008 alkaen Yliopistonkatu on ollut Pirkon veljentyttären Tiian asuntona – ja nyt lopulta lupasimme Tiialle, että hän saa jatkossa vuokrata asuntoa tyhjänä, eli kalustaa ja varustaa sen itse. Joten nyt olemme tyhjentäneet Yliopistonkadun asunnon ja vaikkakin se on edelleen omistuksessamme, niin nyt se on sitten muuttunut tavalliseksi sijoitusasunnoksi. ”Kesämökkimme” aikakausi taitaa olla 16½ vuoden jälkeen olla nyt lopullisesti.
Mukavia muistoja vuosien varrelta
Erityisesti asunnon ensimmäisiin 8 vuoteen Pirkon siskon ja veljen lasten ollessa alkuun 0 – 14 vuotiaita mahtuu tosi paljon hyviä muistoja. Osa näistä oheisessa pienessä kuvakavalkadissa näiden vuosien varrelta.
