Azorit

Klikkaa kuvaa niin näet lisää kuvia (Klikkaa kuvaa niin näet lisää kuvia.)

Vietimme ensimmäisen kesälomaviikkomme Azoreilla Suomen helteitä paossa (Azoreilla lämpötila oli melko tasaisesti 23 astetta, useimpina päivinä aurinkoista, mutta myös ajoittain pilvistä, jopa muutama lyhyt sadekuuro).

Azoreille matkustimme Hispanian pakettimatkalla Ponta Delgadaan – helpoin tapa päästä sinne. Sao Miguelin saaren lisäksi vierailimme Faialin saarella Hortan kuuluisaan satamaan tutustuen. Ponta Delgadan ja Hortan väli lentäen oli n. 50 minuuttia.

Sao Miguelilla kävimme valasretkellä – aika reipasta menoa nopealla kumiveneellä Atlantilla n. 3 tuntia, vaikka maininki varmaan oli rauhallisemmasta päästä. Käyttämämme retkijärjestelijä Futurismo takaa, että jotain näkyy – muuten saa rahat (50 euroa per henki) takaisin tai uuden retken ja me näimme useita kaskelotteja heti ensimmäisellä yrittämällä, eli taitaa Azorit olla maineensa veroinen valaiden tarkkailupaikkana. Valaiden löytyminen yritetään varmistaa myös käyttämällä rannalla olevia valastarkkailijoita, jotka kiikaroivat merelle koko päivän ja ilmoittavat sitten havainnoistaan veneille.

Saaren sisäosiin teimme pari retkeä, Furnaksen alueella kävimme katsastamassa kuumia lähteitä ja Terra Nostran puutarhan, erityisesti sen alueella olevan nuoruudenlähteen, jossa uiminen kuulemma nuorentaa 10 vuotta, joten palasimme siis Azoreilta reilusti nuortuneina! Furnaksen kraaterijärven lisäksi kävimme katsomassa saaren länsiosassa Sete Cidadeksen alueella olevat kaksoisjärvet. Ja tietysti länsirannikolla olevat kivimuodostelmat, joissa ainakin matkamuistojen valmistajat näkevät munkin ja nunnia, joita sitten myydään patsaina tai likööripulloina jokaisessa kojussa.

Hortassa suoritimme onnistuneesti ystäviltämme saamamme tehtävän – tarkistaa onko Merenkulkijan yli kymmenen vuotta sitten sataman muuriin maalaama kuva vielä tallella – ja olihan se. Satama-alue on kyllä aika uskomaton kokoelma siellä käyneiden purjeveneiden miehistöjen tekemiä pieniä maalauksia: niitä on tuhansia ja myös suomalaisia useita kymmeniä. Nytkin näimme Hortan satamassa yhden suomalaisveneen. Hortassa kävimme myös Cafe Sportin yhteydessä olevassa Scrimshaw -museossa, jossa oli todella iso kokoelma valaan luuhun tehtyjä miniatyyritaideteoksia. Peter Cafe Sport kahvila on instituutio, yli 100 vuoden ajan se on toiminut veneilijöiden tietotoimistona Hortassa – nykyinen omistaja taitaa olla saman suvun neljäs kahvilanpitäjä, joka tekikin meille itse oikein hyvät cappuccino- ja teeannokset.

Ponta Delgada kaupunkina on aika pieni, mutta kaikki tarpeellinen löytyy, riittävästi kahviloita ja ravintoloita, uimala (muttei uimarantaa) ja muutama pieni ostoskeskus (shoppailemaan toki ei keskelle Atlanttia kannata lähteä). Hedelmätorilta saattoi kuitenkin ostaa vaikka makeita azorilaisia ananaksia. Käveleminen kapeilla kaduilla, etenkin kapeilla jalkakäytävillä oli välillä melkein haasteellista, mutta rantakadulla riitti tilaa.

2 kommenttia artikkeliin ”Azorit

  1. Pitääpä itsekin lähteä valasretkelle! Havaijilla olen nänyt valaita rannalta käsin, mutta tällaisella valasretkellä en ole käynyt koskaan. Meidän hotelli on muuten Furnaksen alueella, joten ehkäpä käyn sitten joka päivä pulahtamassa nuoruuden lähteisiin ja palaan rutkasti nuorentuneena takaisin Suomeen :D.

  2. Kiitos Heidi! Me vitsailtiin tuosta nuoruuden lähteestä, että mitenkähän tuo toimii, jos siellä käy parin vuoden välein, vaikka. Mutta kiva kokemus, vaikkakin vesi on ihan ruskeaa – ehkä kannattaa valita ei-ihan-paras uimapuku sille retkelle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.