Lupailin tällaistakin yhteenvetoa – kaksi viikkoa kotiinpaluun jälkeen on ehkä ihan sopiva ajankohta summata kokemusta tästä näkökulmasta.
Kokonaisuus oli hyvä – ystävämme suosittelivat matkaa meille osallistuttuaan itse samalle matkalle vuonna 2012 ja heti alkuun tärkeimpänä palautteena: mekin suosittelemme tätä matkaa.
Maailman ympäri 5 viikossa, käsittäen 7 maata (ja lisäksi Pääsiäissaari ja Ranskan Polynesian, joita ei ihan maiksi voi laskea), on tiukkaa matkustamista, hotellit vaihtuvat 1-3 päivän välein ja lentoja on paljon, mutta matkan rytmitys oli kuitenkin sellainen, että normaalikuntoinen, vaikkei ihan enää nuorikaan, ihminen jaksaa sen.
Reitti sopi meille hyvin
Reitti sopi meille hyvin – vaikka tietenkään muussa tapauksessa emme matkaa olisi valinneetkaan. Uusi Seelanti yllätti eniten positiivisesti. Poikkeamiset Mexico Cityyn ja Santiagoon (kummatkin ihan alkuperäisestä matkaohjelmasta poiketen) harmittivat meitä alkuun hiukan, sillä molemmat kaupungit olivat meille ennestään tuttuja, mutta ihan mukavaa meillä niissäkin oli, joten jos lentolippujen reitityksen kannalta näin oli tehtävä, niin ihan ok.
Reitityksen kannalta isoin miinus meistä oli Kuuban päivien jakaantuminen Havannan ja Trinidadin välillä siten, että Trinidadissa käyntiin kului kaksi matkapäivää – mieluummin olisimme menneet sinne heti Kuubaan saavuttuamme vaikka, jolloin Kuubassa olisi tarvinnut vaihtaa hotellia yhden kerran vähemmän ja yksi matkapäivä olisi jäänyt pois. Mutta kaikesta huolimatta, Trinidad oli hieno kaupunki ja jos vaikka reittiin tehtäisiin muutoksia, niin se kannattaa ehdottomasti pitää mukana!
Matkareittiin ja aikatauluun liittyen vielä kommenttina, että lähtö matkalle olisi voinut olla mielestämme viimeistään sunnuntaina eikä vasta maanantai-aamuna – ainakin työssä käyvien kannalta edeltävä viikonloppu meni vähän ”hukkaan”.
Hotellivalinnat
Hotellivalinnat olivat – kuten kokonaisuus – pääosin onnistuneita.
Pienet asiat, kuten epäystävällinen henkilökunta Sydneyn Travelodgessa, Santiagon Diego de Velasquezin epäonnistuminen aamiaisboxien osalta ja Kioton Rihga Royalin pitkät jonot aamiaiselle olivat sittenkin vain ihan pieniä asioita.
Aucklandin Scenic -hotellin henkilökunta oli ystävällistä ja pesukoneen ja kuivaajan käyttömahdollisuus oli hieno asia. Jopa niin, että Perussa voisi mainostaa, että jos pyykinpesuun ei ihan akuuttia tarvetta ole, niin Uudessa Seelannissa onnistuu hienosti.
Ja vaikkakin osa seurueesta olisi toivonut Trinidadin hotellin olevan rannalla eikä keskustassa, niin me pidimme kovasti Iberostar Grandista ja sen sijannista.
Moorealla olisimme toivoneet, että meille olisi etukäteen tarjottu mahdollisuutta upgradata Pearl Resortin majoitus bungalowiin veden päällä – paikan päällä ei enää onnistunut, sillä kaikki bungalowit olivat varattuja.
Näköalat Rydges Lakeland -hotellista Queenstownissa olivat huikeat ja hotelli toimi muutenkin kaikin puolin hyvin.
Retket olivat enemmän valinnaisia
Aventuran matkalla retket olivat enemmän valinnaisia kuin esimerkiksi Olympian matkoilla, joilla olemme aikaisemmin olleet – lähinnä peruskaupunkikierrokset sisältyivät matkan hintaan. Näistä Liman kaupunkikierros oli erityisen hyvä.
Erityisesti koko päivän kestävillä retkillä, kuten Pääsiäissaaren kierto ja Kioton retkellä kaipasimme karttaa ja päivän aikataulua – ehkä pienet eriävät mielipiteet päättäjäisillallisesta Kiotossakin olisivat jääneet kokonaan pois, jos päivän ohjelma olisi pystytty kertomaan jo muutamaa päivää aikaisemmin.
Machu Picchulta olisi ehkä voinut tulla takaisin jo edellisellä junalla, jotta retkipäivän pituudeksi ei olisi tullut ihan 16 tuntia. Moorean veneretki ei meidän mielestämme ollut kovin ihmeellinen ja jos valitsisimme uudelleen, niin käyttäisimme sittenkin päivän vierailemalla Bora Boralla. Tilaamamme viinikierros Uudessa Seelannissa uhkasi ensin jäädä tekemättä Aventuran toimistolla tapahtuneen jonkinlaisen sekaannuksen takia – mutta pisteet Aventuralle siitä, että Tero sai asian korjattua noin vartissa tilanteen hänelle valjettua. Emme päässeet alkuperäiselle retkelle, mutta toiselle vastaavalle ja luultavasti se oli ainakin yhtä hyvä kuin alkuperäinen. Milford Soundin retkeen voisi lisätä, jos suinkin mahdollista, jotain lammastalouteen liittyvää – vierailun lammastilalla?
Blue Mountainin retki saisi olla ns. ”Blue Mountain with small group” -versio – pitkän päivän jälkeen lähes 50 hengen vieminen eri hotelleihin Sydneyssä oli jo lähes tappava harjoitus.
Käynnin Shinkansen -junalla Hiroshimassa voisi sisällyttää valinnaisiin retkiin – me toteutimme sen itse, mutta tuntui siltä, että ryhmästämme useampikin olisi luultavasti ollut siitä kiinnostunut, jos se olisi ohjatusti tarjottu.
Matkanjohtajan
Matkanjohtajan (Tero Norvio, Aventuran tj) toimintaan olimme myös tyytyväisiä – ryhmämme oli pienehkö (18 henkeä) ja Teron tapa jutella jatkuvasti kaikkien kanssa muistaen meistä oleelliset asiat loi kivasti illuusion siitä, että hän huolehti ihan erityisesti juuri meidän viihtymisestämme. Välillä tosin melkein nauratti toimitusjohtajan kyky vastata useimpiin eri maita käsitteleviin kommentteihin tarjoamalla Aventuran matkaa kohteeseen – kyky sekin! Mutta oikeasti, saatamme tämän ensimmäisen Aventura-kokemuksemme jälkeen harkita esimerkiksi Karibian saarihyppelyä, Marokon kiertomatkaa tai Georgian ja Armenian matkaa syksyllä.
(kuvassa Tero, maailmanmatkaajaystävämme Seppo ja Pirkko)
Lopuksi vielä kirjallisestikin vastaus, jonka olen monelle suullisesti antanut kysymykseen miten matka meni: lennot olivat Lontoo – Mexico City -väliä lukuunottamatta kaikki jokseenkin ajallaan, matkatavarat seurasivat mukana kaikilla lennoilla, emme sairastuneet eikä meiltä varastettu mitään – joten kaikki meni hyvin, ja olimme matkaamme tyytyväisiä.
Myös matkaryhmämme oli ihan mukavaa seuraa hetkittäin – tosin teimme niin paljon asioita omatoimisesti, että saimme ryhmältä hiukan palautettakin siitä, että meistä ei oikein ollut seuraa … mutta meistä oli kuitenkin ihan mukavaa matkustaa ryhmässä, joka oli aina ajoissa tapaamispaikalla (toisin kuin kansainvälisillä retkillä, vaikka Blue Mountainilla). Ja siinä missä me kirjoitimme matkan kokemuksia blogiimme, yksi ryhmämme jäsenistä riimitteli niistä matkakertomusta, jonka hän muutamaan otteeseen bussimatkoilla luki ryhmällemme!
Olet tervetullut kommentoimaan
Ja etenkin Sinä joka olit mukana matkalla, olet erinomaisen tervetullut kommentoimaan etenkin tätä juttua!
Ja toki muutkin saavat kommentoida – tai kysyä lisää jostain yksityiskohdasta.