Turussa oli kylmä!

Kun toiseen viikonloppuun peräkkäin osui asiaa Turkuun, niin päätimme jo samana päivänä edestakaisin ajamisen sijaan jäädä pitkästä aikaa Turkuun yöksi. Hotelliksi valikoitui periaatteella edullisin tarjous keskustahotelleista Sokos-hotelli Seurahuone, ja siellä hiukan parempi (?) Superior -huone – sillä periaatteella, että edullisen hotellin parempi huone on usein parempi kuin hiukan paremman hotellin edullisin huone.

turkua

Tällä kertaa ei mennyt ihan nappiin: huoneemme (718) oli käytävän päässä ja ilmeisesti lämmitys ei ulottunut ihan sinne asti, eli huoneessa oli etenkin aluksi kylmä. Verhojen eteen vetäminen ja patterin säätäminen maksimille paransi vähitellen tilannetta ja selvisimme yöstä. Samaisessa huoneessa langaton verkko toimi vaan välttävästi ja televisio oli edelleen pieni putkimallinen sellainen, jota sängyltä asti ei oikein viitsinyt katsoa. Jotenkin kävi mielessä, että kaikista viime aikoina käyttämistämme hotelleista, tämä taisi melkein olla huonoimmasta päästä.
Aamiainen sentään oli melkein kelvollinen, etenkin leipävalikoima. Mukit olivat kuitenkin teelle turhan pieniä ja lämpimät ruuat olisivat voineet olla lämpimämpiäkin.
Kun laskua maksaessamme valitimme huoneen viileydestä, niin saimme sentään ylimääräisen 10 euron alennuksen, eli 87 euroa S-etukortilla sitten tästä kokemuksesta.
Taidamme seuraavaksi kokeilla Scandic-hotelli Plazan Stockmann-korttitarjousta -20%, jos tänä vuonna tulee vielä tarvetta yöpyä Turussa hotellissa, ei olisi ollut paljon kalliimpi.

enkeliravintolaHotellia ennen palelin (vain hiukan, sillä minua oli varoitettu tilojen viileydestä) Turussa Enkeliravintolassa.
Ja kun tässä nyt tuli harrastettua hotelliarviointia, niin jatketaan ravintola-arviolla. Talvella vanhan puutalon tilat ovat siis hiukan viileät, mutta miljöö on kiva ja mahdollisti mukavasti 10-hengen seurueemme kokouksen omassa rauhassa ravintolan taaimmaisessa huoneessa. Tarjoilu oli hidasta – mutta toisaalta meiltä kysyttiin tilausta tehtäessämme, että onko kellään kiire, ja eihän meillä ollut, kun monet meistä tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa vähintään pariin-kolmeen vuoteen! Ehdimme siis hyvin ruokaa odotellessamme päivittää kuulumisia useamman vuoden ajalta ja hahmotella 40-vuotisluokkajuhlia (vuodelle 2015).

 

Pääruuaksi valitsin Maalaisenkelin herkun (possua) ja jälkiruuaksi Enkelin viettelyksen (omenabrylee) ja molemmat olivat herkullisia, mutta annokset pieniä. Ruokajuomaksi olisin ottanut rose-viiniä, olisi mielestäni ollut sopivan ”arkista” porsaan kanssa, mutta rosee oli päässyt loppumaan. Ihan edullinen paikka Enkeliravintola ei ole – kaksi ruokalajia juomineen (pari lasia viiniä ja jälkiruuan kanssa teetä) tuotti n. 50 euron laskun.

Sunnuntai-iltapäiväksi ehdimmekin sitten jo takaisin Espooseen ja ehdimme talven ensimmäiselle hiihtolenkille: kiersimme pienemmän Vasikkasaarista. Lauantain lumisateiden jälkeen jäällä oli melkein riittävästi lunta hiihtämiseen. Eikä ollut edes kovin kylmä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.