Hyvissä ajoin, jo viime syksynä, saimme ”varaa päivä” -tyyppisen ennakkokutsun Lassen veljenpojan häihin toukokuun alussa Vilnaan. Vilnaan, sillä vaikkakin pari asuu Tukholmassa, niin morsian on kotoisin Liettuasta. Ja kun veljenpojan vanhemmat ovat Suomesta ja Tanskasta tiedossa oli todella monikansalliset häät.
Vihkiminen tapahtui Vilnan Sts Johnin kirkossa, ruotsalaisen ja liettualaisen papin vuorotellen vieden seremoniaa eteenpäin, ruotsiksi, liettuaksi ja englanniksi.
Hääillallinen tarjottiin Kernaves Bajorynen pienessä konferenssihotellin tyyppisessä juhlapaikassa, kauniin vihreällä Liettuan maaseudulla, jossa lähes 100 hengen juhlaväki saattoi myös mukavasti yöpyä hotellissa ja alueen mökeissä.
Hääparin saapuessa Kernaveen he saivat ensin liettualaisen tradition mukaisesti leipää, suolaa ja juomaa kummankin vanhemmilta. Ja kun paria oli väsyksiin asti kuvattu oli puheiden vuoro ja aikanaan sitten ensin lämpimän ruuan ja sitten, liettualaisen tapaan, vasta lämpimän ruuan jälkeen leikkelepöytä ennen hääkakkuja.
Lisää puheita, särkyvää lasia tuomaan onnea, videoita ja tarinoita parista ja sulhasen polttareissa. Saimme myös kuulla, vielä kerran, tarinan häiden teemasta, sammakosta. Pari on nimittäin tavannut toisensa internetissä, Mötesplatsen.se -palvelussa, jossa voi tehdä aloitteen lähettämällä toiselle symbolin, esimerkiksi sammakon: haluan tietää Sinusta lisää. Tämän parin ensimmäinen yhteys syntyi morsiamen lähettäessä sulhaselle sammakon. Tosielämän ilmeisen onnellinen Klikkaa mua -tarina siis!
Illan mittaa tutustuimme niin ruotsalaiseen, tanskalaiseen kuin liettualaisen juomalauluperinteeseen ja näimme myös miten loistavasti tuore aviopari pärjäsi ruotsalaisessa (?) ”The wedding shoe” -kilpailussa vastaten samoin lähes kaikkiin kysymyksiin!
Hääkakkuja oli useita, länsimaisittain perinteisempi kerroskakku, sammakkoteemalla tietysti, ja liettualaisia grafo sakotis ”puukakkuja”, jotka meille muille taisivat kaikille olla uusi tuttavuus – morsian pitikin niistä pienen opastuksen: miten niitä leikataan ja miten niitä nautitaan. Tätä hiukan krokanttityyppistä kakkua saimme myös mukaamme, siinä missä, tietysti sammakonmuotoisia, pieniä suklaamakeisiakin.
Vilnalle tällä matkalla, olimmehan Liettuassa vain perjantai-illasta sunnuntai-iltaan, ei juuri jäänyt aikaa. Mutta se ei haitannut, olimmehan olleet kaupungissa aikaisemminkin, ja ehdimme lauantaina hetken kiertelemään kaupungilla vanhoja muistoja verestäen. Kävimme mm. Gates of Dawnilla, jonka vieressä sijaitsevassa hotelli Europa Royalessa silloin asuimme. Tällä kertaa asuimme paitsi Kernavesissa myös Vilnassa yhden yön hotelli Novotelissä, jota myöskin voisimme lämpimästi suositella siinä missä Europe Royaleakin.
Novotelia vielä enemmän siksi että kokemuksemme on tuoreempi, hotellissa oli erinomainen aamiainen ja nopea nettiyhteys ja ihmiset olivat erinomaisen ystävällisiä ja sallivat meidän viedä sunnuntainakin jättää laukkumme iltapäiväksi hotellille, vaikka emme enää siellä olleet asuneetkaan.
Edellisellä kerralla kävimme katedraalissa, Sts Peter & Paul -kirkossa, tv- tornissa, KGB-museossa, Uzupisin tasavallassa ja Trakain linnassakin – nyt vain suosittelimme näitä Vilnaan pitemmäksi aikaa jääville sukulaisille ja lensimme itse kotiin jo sunnuntai-iltana.
Tässä vielä linkki kuva-albumiin tämänkertaisesta Vilnan matkastamme (ja häistä).
Kuvat häävieraista eivät ehkä kiinnosta niin monia, mutta tässä kuitenkin linkki kyseiseenkin kuva-albumiin :-)
Edellisen kerran olimme Vilnassa keväällä 2007, silloin osana pientä (oma-toimista) kiertomatkaa reitillä lentäen Riikaan, sieltä bussilla Vilnaan ja taas Vilnasta lentäen takaisin Suomeen – jos oikein haluat perehtyä Vilnaan muiden valokuvia katsellen, niin tässä vielä linkki tämänkin matkan kuviin.