Todellinen bongauspäivä

Kaupunkikierros Yerevanissa ja jopa ateria Aragats-vuorella voitaneen vielä luokitella lähes normaaleiksi turistiaktiviteeteiksi. Päiväretki Noravankin-luostarille ja Yeghegisin laaksoon pitkälti vain siksi, että tulisimme käyneeksi myös eri TBT-alueella Armeniassa, käsittäen arviolta 300 km ajoa kuoppaisilla huonokuntoisilla teillä sen sijaan ei taida enää mennä normaalin turistiretken piiriin, 11 tuntia ihan pistematkailua siis.
(Eikä siis edes meidän ”pisteitä”, sillä emme kerää näitä TBT-pisteitä, mutta matkakumppanimme keräävät.)

20140517-220905.jpg

Päivän ensimmäiset kohteet, Armenian kansanmurhan muistomerkki, ”pääskyslinna” ja Echmiadzin katedraali olivat vielä ihan tavallisia kohteita Yerevanissa. Turkkilaiset tappoivat 1,5 miljoonaa armenialaista 1900-luvun alkupuolella mm. marssittamalla heitä Syyrian autiomaahan kuolemaan. Kansanmurha, joka edelleen odottaa jossain määrin tapahtuneen tunnustamista – esimerkiksi Turkki ei ole sitä vieläkään myöntänyt.
Nykyisin maailman 10 miljoonasta armenialaisesta vain 3 miljoonaa asuu Armeniassa. Kuvassa vasemmalla Tarja Halosen alueelle istuttama puu.

20140517-220657.jpg 20140517-220707.jpg

Echmiadzin katedraali yli yksi matkamme Unesco-kohteista. Armenian selvästikin tärkein kirkko, joka on rakennettu paikalle, jonne Jumala sen kehoitti rakentamaan. Alueella on myös toimiva luostari ja pappisseminaari – ja kirkon päämiehen asunto.
Täällä tarinana myös pieni hallitsijankuva kirkon fasadissa – oli kuulemma jonain yönä joskus siihen nopeasti kaiverrettu, jotta valloittajat eivät olisi kirkkoa tuhonneet: ette te kai voi tuhota kirkkoa, jossa on hallitsijana kuva?

20140517-220726.jpg

Lounaan söimme jo oikeassa TBT-maakunnassa, Noravankin luostarin lähellä sijaitsevassa luolaravintolassa. Ulkona tosin, kun isommat ryhmät olivat valloittaneet luolan, mutta ihan hyvä niin, luolassa olikin kärpäsiä… Kanabarbeque armenialaiseen tapaan oli kuitenkin ihan hyvää – alla kananpalat paistumassa maauunissa.

20140517-220803.jpg

Noravankissa kävimme päivän toisessa kirkossa (saldo 6 kirkkoa ja 1 kappeli) – kolmaskin kirkko olisi ollut tarjolla, mutten ihan uskaltanut kiivetä sinne, kapeita avoportaita pitkin. Tarinana arkkitehti, joka halusi naida hallitsijan tyttären, mutta ei ennen kuin olisi rakentanut jotain merkittävää ja rakensi sitten tämän kirkon, jonka kupolia viimeistellessä sitten ennen luvattuja häitä putosi kuolemaansa (vai autettiin putoamaan ?)

20140517-220815.jpg 20140517-220827.jpg

Päivän viimeinen nähtävyys, juutalainen hautausmaa Yeghegisin laaksossa saattaisi ainakin näin nopeahkosti ajatellen voittaa sarjan omituisimmat paikat, joihin matkoillamme olemme päätyneet. Opaskin totesi, että vain juutalaiset käyvät täällä, eikä heitäkään kovin montaa. Mutta ihan kaunista luontoa siellä oli, pienen puron toisella puolella vehreässä lehtimetsässä.

20140517-220839.jpg 20140517-220852.jpg

Matkan viimeinen pysähdys oli pieneen armenialaisen viinitehtaaseen, jossa maistelimme puoli tusinaa viinilaatua (ja ostimmekin pari pulloa). Ostimme. Myös pari litraa punaviiniä isoon caca-colapulloon pullotettuna tienvarren viinikauppiaalta Lassen ystävälle, jonka mielestä näiden viinien hintalaatusuhde alle 1 euron litrahinnalla on hyvä (tai loistava). Viini pakataan coca-colapulloihin, jotta sen vientiä Iraniin sujuisi helpommin – tosin voisi luulla, että rajaviranomaiset kyllä tietävän noissa pulloissa olevan viiniä.

20140517-220929.jpg

20140517-220942.jpg 20140517-220919.jpg

(Toisessa kuvassa armenialainen oppaamme Anna.)

Reittimme kulki osan matkaa hyvin lähellä Nakhchivanin rajaa. Opas totesi jossain vaiheessa, että muutama kilometri tästä risteyksestä tuohon suuntaan, niin saattaisimme hyvinkin päätyä tulituksen kohteeksi. Ja tietä reunusti pitkiä matkoja hiekkavallit, joita suomalainen saattaisin luulla meluvalleiksi, mutta täällä ei olla huolestuneita melusta vaan luodeilta – vallit ovat suojaamassa liikennettä tiellä, Armenian puolella, azerbaidjanilaisilta tarkka-ampujilta.
Hiukan extremepäivä siis muutenkin kuin bongausmielessä, mutta palasimme kuitenkin hotellille ihan ehjinä, vain väsyneinä ja tuntikausien autossa istumisesta hiukan puutuneina.

Lisäys 2.6.2014: Armenian kuvat Picasassa

Armenia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.