Soutuvene varastettu!

Sarjassamme elämämme veneet hankimme kolme vuotta sitten soutuveneen – merenrannalla kun asumme tuntui mukavalta ajatukselta edes muutamana kauniina kesäiltana päästä merellekin ja sitäpaitsi soutaminen on toimistorotalle hyvää liikuntaa!

Tänä kesänä saimme veneen vesille kylmän alkukesän ja työkiireiden takia vasta viime torstaina. Vene jäi kuitenkin lukitsematta – meillä on siihen moottoriveneen jäljiltä paksu ketjulukko – ajattelimme, että ehtii sen sitten ensimmäisellä souturetkellä. Perjantaina ja lauantaina oli sen verran tuulista, ettemme harkinneet souturetkeä, mutta tarkistimme päivittäin, että vene on edelleen paikallaan – mutta lauantainapa ei sitten enää ollutkaan! Pari kertaa piti tarkistaa, että se on todella viety, eikä esimerkiksi uponnut, mutta niin se vaan oli poissa, kiinnitysköysineen kaikkineen.
Kiersimme pyörällä lähirantojakin, jos joku olisi sitä lainannut ja sitten hylännyt, mutta emme löytäneet sitä.

Teimme sitten rikosilmoituksen venevarkaudesta ja vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiöön ja päivittelimme hetken lintukotomme rauhan rikkoutumista – taloyhtiömme venesatama on sentään pieni ja talojen ympäröimä ja soutuvene siellä veneenä niin pieni, ettei se kovin kauas edes näy, mutta minkäs teet, viety mikä viety.

Maanantaina vene löytyi Villa Kolikarin edustalta: se oli nostettu niin näkyvästi ylös kalliolle, että Lasse huomasi sen rantaraittia Matinkylään päin kulkiessaan ja kävi tarkistamassa, että onko tutunnäköinen vene todella meidän ja niinhän se oli: kunnossa mutta likaisena ja tyhjiä olut- ja siideritölkkejä puolillaan.

Photo 14-07-14 20 03 23

Illalla kävimme soutamassa veneen takaisin kotisatamaan – ja tällä kertaa, kuten kai aina aikaisempina kesinä, lukitsimme sen laituriin, sillä nyt tiedämme, että ilman lukkoa se huonolla tuurilla säilyy satamassa vain yhden yön!

Päivitys 16.7.2014

Päivän Helsingin Sanomat taisikin tietää miten veneemme lähti kotisatamastamme:

kamala

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.