Palataan hetkeksi vielä Aasiaan – siihen osaan sitä, joka ihan konkreettisesti palasi mukanamme kotiin kolme viikkoa sitten, eli matkamuistoihin.
Etelä-Koreasta tarttui mukaan paitsi jääkaappimagneetit (pienempi Jejun saarelta) myös nuo kaksi teddykarhua teddykarhumuseosta Jejun saarelta. Ei niin, että olisimme ne itse ostaneet ja valinneet, vaan siksi että kuljettajamme/oppaamme antoi ne meille muistoksi Jejun saaresta, emmekä jotenkin osanneet niistä heti hankkiutua eroon. Mutta eivät ne meille kyllä kotiutumaan pääse … hiukan kiusallisia tällaiset lahjat.
Vietnamin magneetin ostimme Hanoin vankilamuseosta, joka oli hieno paikka. Lakkatyö pääsi mukaan siksi, että se oli kovin saman oloinen, vaikka eri materiaalia, kuin aikoinaan Venetsiasta hankkimamme samanlainen lautanen – ja tuntui se hyvin meille kotiutuvan. Viuhka olisi pitänyt ostaa paljon aikaisemmin kuin vasta Saigonista matkan melkein loppupuolella – osa matkaseuralaisistamme osti sellaisen jo Hanoissa ja käytti ajoittain hyvinkin tarpeeseen. Kotona se jää tietysti enemmän silmäniloksi kuin oikeasti käyttöön.
Laosista eniten jäivät mieleen nuo oranssikaapuiset munkit. Niinpä niitä on sitten magneetissa ja nuo muuten mustavalkoiset valokuvakortit olivat kuvina niin hienot, että kun ei itse samanlaisia osannut ottaa, niin oli pakko ostaa muutama mukaan.
Kambodzassa tuon Tuol Seoulin vankilassa olleen ja samaisessa vankilassa kirjaansa nyt myyvän vanhan miehen tarina oli sen verran vakuuttava, että ostin kirjan (en ole kyllä vielä ehtinyt sitä lukea). Oppaamme kovasti mainosti Kambodzaa hyvänä paikkana ostaa pippuria, mutta emme ihan innostuneet – hotellimme sitten kuitenkin lahjoitti sitä meille (tavanomaisen iltasuklaan sijaan).
Malesiastakin reppuumme päätyi pehmolelu – tämän nenäapinan ostimme ihan itse ja nyttemmin se on asettunut keittiömme pöydälle. Vähän myöhemmin sitten ullakon pieneen pehmoeläinlaumaan – eiköhän se sinne kotiudu. Valokuvat orangutangeista ostimme samasta syystä kuin Laosissa kuvat munkeista – omat kuvamme eivät onnistuneet ihan noin hyvin …
Bruneissa museoissa oli paljon esillä hienoja perinteisiä kankaita ja päädyin sitten, sadannen itsenäisen maani kunniaksi, ostamaan tuon pienen taulun Bruneista. Tällaisia ei kovin usein voi ostaa, sillä niille pitää tietysti löytää sitten myös paikka joltain seinältä ja seinäpinta-ala on niukka luonnonvara. Tuon sadannen maan kunniaksi myös tuo Brunein magneetti on kultainen. Nimilappu tuntui myös ihan erityisesti haluavan maabongarin reppuun! Piparkakun näköiset kakut iltatorilta ehtivät pahenemaan ennen kuin ehdimme ne syödä – kotona oli niin paljon muuta (parempaa) syötävää asunnossamme matkamme aikana asuneiden ystäviemme jäljiltä!
Lopuksi vielä linkki varsinaisten matkajuttujen kokoelmaan Aasian matkaltamme syksyllä 2014 – jos vaikka itsekin satuit olemaan tuolloin matkalla etkä blogimme ääressä!
Tai löysit vaan ensimmäisenä tämän jutun.
Näin meillä – miten Sinulla? Tuleeko matkalta kotiin muutakin kuin muistoja ja valokuvia?