Suomiretkemme Tampereen kissakahvilaan ja Solo Sokos Hotel Tampere -torniin kulki Porin kautta. Porissakin kohteita oli kaksi – Porin Puuvilla ja Porin Teatteri.
Porin Puuvilla oli meille uusi tuttavuus – teatterissa Porissa olemme joskus kauan sitten Lassen siskon mukaan käyneetkin, ja katsomassa juuri näytelmää Puuvillatehtaan tytöistä, mutta täytyy tunnustaa, että tämä todennäköisesti vuoteen 1978 sijoittunut teatterivierailu ei ole ihan selkeänä muistissani! Puuvillatehtaan tytöistä kertoo myös Ylen arkistoista löytyvä vanha ohjelma Kutomakoneiden jyskeessä.
Kauppakeskus Puuvillahan on rakennettu 1800-luvun lopulla rakennetun tehdaskiinteistön ympärille vanhaa tehdasmiljöötä kunnioittaen, mutta erityisesti ympäristönäkökohtien osalta uusia ratkaisuja hakien – kiinteistö mm. lämmitetään 94 maalämpökaivolla.
Lokakuun lopulla avattu Puuvilla vaikutti kauppakeskuksena kivan selkeältä ja väljältä – ehkä kauppojen mielestä tammikuisena perjantaina liiankin väljältä. Ihan huippua on sen sijainti kävelyetäisyydellä Porin keskustasta – täällä voi autotonkin porilainen asioida ja Lassen sisko kertoikin, että Porin Itäkeskuksessa on nykyisin aika väljää …
Yhden ostoksenkin kauppakeskuksessa teimme – Citymarketissa oli Nescafe Dolce Gusto -kapselikahvinkeitin tarjolla ulosheittohintaan 29,95 ja koska olimme jo aikaisemmin hiukan harkinneet tällaisen ostamista, niin nyt se päätös syntyi!
Maailmanmatkaajaystävämme pitivät erityisesti Tino’s kampaamon sisustusta esittelevästä kuvasta – taisi joku sanoa käyvänsä ainakin katsomassa sen kun seuraavan kerran käy Porissa!
Meistä toisen kerroksen Pannukakkutalo vaikutti mielenkiintoiselta, mutta valitettavasti olimme juuri syöneet lounaan, joten emme päässeet maistelemaan sen herkkuja.
Kotiarkistoistamme löytyi muuten tuolta vuodelta 1978 tällainen kuva Porin Puuvillasta!
Porin teatterissa kävimme katsomassa ennakkonäytöksenä Kuninkaan puhe -näytelmän, jonka olimme aikaisemmin nähneet niin Helsingissä kuin elokuvana, mutta ainahan uusi toteutus on hiukan erilainen ja kun tarina on tuttu huomaa kiinnittävänsä huomiota hiukan erilaisiin asioihin, kuten esimerkiksi tämän toteutuksen näppärään lavasteratkaisuun, joka mahdollisti eri tiloihin sijoittuvien lyhyiden kohtausten esittämisen nopeaan tahtiin kuitenkin aina niille oikeassa miljöössä.
Ja hyvin ”Bertie” Porissakin änkytti!
Teatterissa meillä oli myös hiukan laajennettu sukutapaaminen – kävimme lämpiössä katsomassa lankoni, Porin teatterin entisen, nyttemmin jo edesmenneen, toimitusjohtajan muotokuvaa.