Uber-kokemuksia Kaliforniassa – ja vähän nostalgiaa

Tiiviillä kiertomatkallamme istuimme bussissa 4 278 kilometriä, joten aika vähän tarvitsimme muita kuljetuspalveluita tämän kahden viikon aikana.

Isoissa kaupungeissa, joissa olimme sen verran pitempään, että itse kukin ehti myös tekemään omatoimisia retkiä, käytimme kuitenkin taksejakin.

No Uber in Las VegasNevada ei salli Uber-takseja, joten Las Vegasissa turvauduimme tavalliseen hotellilta saatavaan taksiin ja maksaessamme tuskailimme normaaliin tapaan tippien kanssa, etenkin kun 12 dollarin matkaa 20 dollarilla maksaessamme kuljettaja kysyy haluammeko vaihtorahaa, ehdottaen siis tavallaan melkein 100 prosentin tippiä.

Uber ride in San Francisco
San Franciscossa ajoimme Uber-taksilla pariin otteeseen. Taksin saaminen oli helppoa, odotusajat alle 5 minuutin luokkaa. Westfieldin ostoskeskukselle taksia tilatessamme törmäsimme taas tarkan noutopaikan määrittelyn ongelmaan: ostoskeskuksessa on kaksi siäänkäyntiä Market Streetin puolelta ja auto odotti meitä toisella puolella kuin me sitä, mutta onneksi sisäänkäynnit olivat lähekkäin ja ymmärsimme pian siirtyä sille toiselle.

Uber ride in LALos Angelesissa halusimme viimeisenä iltana käydä katsomassa meille aikaisemmalta vierailultamme vahvasti mieleen jäänyttä Bonaventure -hotellia. Reipas Uber-kuskimme ei alkuillan ruuhkassa pitänyt ruuhkaisesta Highway 101:stä vaan ajelutti meidät Hollywoodista Downtowniin nuita katuja pitkin n. 30 minuuttia kierrellen hintaan 21 dollaria siinä missä hotellimme hinta-arvio oli 35 dollaria. Alkuillasta taksat olivat myös korkeammat, ruuhka-aikaan, ja sovelluksessa joutuu ennen tilauksen tekemistä erikseen kuittaamaan, että hyväksyy tämän.
Paluumatkan puhelias kuljettajamme oli kiinnostunut paitsi perusasioista kuten mistä olemme ja olemmeko kaupungissa ensimmäistä kertaa myös siitä, että onko Suomessakin jo Uber-takseja ja kun kerroimme, että onhan niitä, niin innostui toistelemaan, että niin, me olemme jo kaikkialla. Kertoessamme, että lähdemme kaupungista seuraavana päivänä hän olisi myös innokkaasti tarjonnut kyytiä lentokentälle, mutta ryhmämatkalaisina meillä tietysti sellainen jo oli.

Los Angelesin Downtown -retkemme oli siis sekin osa tämän Kalifornian kierroksemme nostalgia-osuutta. Bonaventure-hotellin maisemahissit olivat elämämme ensimmäiset laatuaan vuonna 1982 ja jäivät vahvasti mieleemme, joten niillä piti päästä ajamaan uudelleen. Ensimmäinen kuva on vuodelta 1982, muut vuodelta 2015.

Bonaventura 1982 Bonaventura 2015 Bonaventura 2015
Bonaventura 2015Tällä kertaa kävimme nykyiseltä nimeltään Westin Bonaventura -hotellissa ylhäällä pyörivässä ravintolassa drinkeillä ja vielä alakerran bistrossa syömässä. Tarkkaa mielikuvaa vuodelta 1982 minulla ei ole, mutta luulisin, että sen hetkisellä melkein vastavalmistuneen asuntovelallisen budjetilla emme hotellissa nauttineet kuin näköalasta!

Bonaventura 2015 view Bonaventura 2015 view

Ja alla olevista kuvista taas ensimmäinen vuodelta 1982 ja toinen vuodelta 2015.
Näihin vuoden 1982 kuviin liittyen muuten pieni tilastotieto – vuodelta 1982 meillä on tallessa, kun kaikki kuvamme on digitoitu, n. 400 kuvaa, yhteensä n. 500 Mtavua. Vertailun vuoksi vuodelta 2014 meillä on tallessa n. 22 500 kuvaa, yhteensä n. 80 Gtavua!

Bonaventura 1982 Bonaventura 2015

Join the Conversation

4 Comments

  1. says: Kirsi

    Tytär on lähdössä Yhdysvaltoihin (L.A.) ja mietimme, toimiikohan Suomessa luotu Uber-tili sellaisenaan USA:ssa? Kuskit saattavat kuulemma soitella kyydin tilaajalle eivätkä varmaan halua soittaa ulkolaiseen numeroon… pitääkö siis hankkia paikallinen sim-kortti (prepaid) ja luoda Uber-tili sitä kautta?

  2. says: Pirkko

    Meillä on ollut ihan suomalainen puhelinnumero Uber-tilissä rekisteröitynä. Vietnamissa kuski kerran soitteli siitä huolimatta, kun emme meinanneet löytää toisiamme. Jenkeissä ei osunut kohdalle tilannetta, että kukaan olisi yrittänyt soittaa, ehkä osasimme määritellä paikat paremmin? Mutta kun auton tilaaminen ja tilatun auton sijainnin seuranta vaatii verkkoyhteyden, niin jos on vähänkin pitempään maassa, niin kannattanee hankkia paikallinen kortti.
    Meillä parin viikon reissun käyttöön riitti kortti, joka maksoi luokkaa 20 euroa, kun käytimme sitä vaan silloin kun hotelleissa ei ollut huonehintaan kuuluvaa wifiä.
    Jos paikallisen puhelinnumeron hankkii, niin uber-tilin puhelinnumeron voi halutessaan vaihtaa matkan ajaksi, ja sitten taas takaisin kotimaiseksi matkan jälkeen.

Leave a comment
Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *