Flying

50 040 lentomailin hiilidioksidipäästöt

Arlanda Airport Astana Airport

Kotiuduimme tiistaina viimeiseltä Pirkon seitsemän kuukauden vapaan mahdollistamilta matkoilta kun lensimme Astanasta Istanbulin kautta Helsinkiin.

Syyskuun alun ja maaliskuun lopun välisenä aikana olemme tehneet 8 ulkomaanmatkaa (ja 4 kotimaan matkaa, mutta unohdetaan nyt hetkeksi nuo ekologisesti junalla tai pienellä, vähäpäästöisellä autolla tehdyt matkat).

Jeju Air Royal Brunei

Ulkomaan matkoista kertyi lentomaileja suunnilleen seuraavasti:

  •   1938 mailia: Hki – Frankfurt – Kööpenhamina – Hki
  •   3755 mailia: Hki – Frankfurt – Bilbao ja Porto – Frankfurt – Hki
  •   1920 mailia: Hki – Riiika – Chisinau – Riika – Hki
  • 16465 mailia: Hki – Soul … ja Singapore – Hki (erittely alla)
  •      503 mailia: Hki – Tukholma, Bromma ja Tukholma, Arlanda – Hki
  • 13529 mailia: Hki – Frankfurt – Los Angeles – Frankfurt – Hki
  •   4187 mailia: Hki – Lissabon – Hki
  •   7743 mailia: Hki – Istanbul – Bishkek, Almaty – Astana – Istanbul – Helsinki

Syksyisen Aasian kierroksemme lennot kokonaisuudessaan olivat: Hki – Soul – Jeju – Soul – Hanoi – Luang Prabang – Vientiane – Phnom Penh – Siem Reap – Ho Chi Minh City – Kuala Lumpur – Sandakan – Kota Kinabalu- Bandar Seri Begwan – Singapore – Hki.

Yhteensä 40 lentoa ja 50040 lentomailia. Lentomailit laskit Great Circle Mapperilla.

Hki - Soul FRA-LAX

Hiilidioksidipäästöjen laskemiseksi netistä löytyy useita sivuja.
Päädyin käyttämään Carbonfund.org -sivustoa sen selvittämiseksi, että paljonko hiilidioksidipäästöjä arvioivat syntyvän per lentomaili ja per matkustaja ja sain keskimääräiseksi kertoimeksi luvun 0,000186 tonnia per lentomaili, joten 50040 mailia generoi päästöjä n. 9,3 tonnia. Tähän sivustoon päädyin, sillä se näytti lentomailit ja saatoin siis käyttää tuota kerrointa jo muuten keräämääni maililaskelmaan.

Samainen sivusto ehdottaa korvaukseksi 10 dollaria per tonni, joten maksettavaa kertyisi meille kahdelle 186 dollaria. Summa tuntuu pieneltä, sillä olemmehan ainakin omasta mielestäni lentäneet todella paljon – verrattuna vaikka toissa vuonna tekemäämme maailmanympärimatkaan 1,5 kertaisesti.
Emme kuitenkaan maksaneet, sillä suhtaudun hiukan varauksellisesti siihen, että mihin nuo rahat sitten lopulta menisivät.

Testasin myös muutamaa lentoväliä sivuilla Carbonfootprint ja Climatecare ja päästömäärät vaihtelivat niillä aika paljonkin samalla FRA-LAX -välillä testaten, mutta hyvitykseksi ehdotetut dollarimäärät vähemmän, eli ehkä tuo n. 100 dollaria per nuppi tuosta 50 000 lentomailista on ainakin suuruusluokaltaan oikea.
Suomalainen Lentomaksu -sivusto puolestaan ehdottaa hyvitysmaksuksi 10% lentolipun hinnasta, mikä olisi tietysti yksinkertaista, mutta tällä kaavalla ei sitten enää ole mitään tekemistä päästöjen kanssa, sillä lentolippu samaan koneeseen voi olla kovin eri hintainen.

Helsinki Vantaa Soul Incheon

Mitä ajatuksia tämä herättää Sinussa?
Tunnetko koskaan huonoa omaatuntoa omista lentomaileistasi?
Mitä mieltä olet tuosta hyvitysmaksuideasta?
Oletko koskaan maksanut sitä, tai edes harkinnut maksavasi?
Valtiot ovat tällä viikolla ilmoittaneet YK:lle omista päästövähennystavoitteistaan, pitäisiköhän sitä asettaa itselleenkin moinen 🙂


instagram-travel-thursday-FIN-150x150
Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday –tempausta, jonka järjestäjinä toimivat Destination Unknown, Kaukokaipuu ja Running With Wild Horses.

18 kommenttia artikkeliin ”50 040 lentomailin hiilidioksidipäästöt

  1. Tunnen huonoa omatuntoa, ja olen miettinyt päästöjen kompensoimista ja joskus niin tehnytkin, vaikka aivan liian harvoin. Sen olen kuitenkin selvittänyt, että kaikki tahot eivät ole yhtä hyviä näissä kompensaatioasioissa. ”Istutetaan vähän metsää”-jutut ovat harvemmin kestäviä, mutta sen sijaan jos rahat menevät energiatehokkuuden parantamiseen, niin se on jo hyvä.

  2. Kestävyyden kannalta lentämisen sijaan olisikin hyvä, että esim. kiertomatkoilla matkustettaisiin maateitse. Onhan se varmasti edullisempaakin, mutta vaatii tietysti enemmän aikaa.

    En ole maksanut ”päästömaksuja” mutta yritän elämän muilla osa-alueilla tehdä päästöttömiä valintoja, kierrättää jne. jolla yritän kompensoida lentämistä. Tosin itselle nyt ei yleensä tule vuodessa kuin ehkä 2-4 lentoa.

  3. Olen joskus laskenut, mutta enää en jaksa laskea.

    En ole maksanut, enkä maksa. En usko että rahat menevät oikeaan paikkaan. Oikeasti pitäisi kehittää vähemmän saastuttavia lentokoneita, eikä istutella puuntaimia Viherpesulla saadaan nykyisin tehtaanpiipustakin lentelemään perhosia.

    Mtään huonoa omaatuntoa minulle ei saa lentämisestä rakennettua. Lainaan tähän vastaukseni eräälle lukijoistani, joka rupeasi asiasta minua syyttämään.

    ”Elän ja matkustan niin tai näin, niin on aina ryhmiä, joiden mielestä juuri tuo ja tämä elämäntapa ja -tyyli on saatanallinen. Jos en tuhoa lentämällä maapalloa lapsenlapsiltani ja pingviineiltä, niin ainakin lihaa ja maitoa käyttävänä piereksin maapallon ulos radaltaan ja vien vasikoilta maidonkin.”

    UGH. Olen puhunut.

  4. En koe huonoa omaatuntoa lentämisestä. Muilla osa-alueilla pyrin kuitenkin olemaan suhteellisen luontoa ajatteleva. Maksujutut myös hieman arveluttaa jää siis minultakin rahat omaan taskuun.

  5. Kyllä nuo päästöt välillä mietityttävät, mutta olen silti tainnut maksaa jotakin viherpesumaksua vain kerran. Minuakin nimittäin vähän epäilyttää rahan lopullinen käyttökohde. Tavallisina vuosina olen tyypillisesti matkustanut lentäen vain pari kertaa vuodessa (sekin on tietysti enemmän kuin mitä moni muu matkustaa), joten se ei vielä ole tuntunut pahalta. Tämän maailmanympärimatkan aikana on kuitenkin tullut lennettyä tosi paljon. Joskus lento on ollut halvempi kuin jos saman matkan olisi taittanut bussilla tai junalla, ja lentäessä aikaa säästyy tunteja, joten lentämällä on sitten menty niissä tapauksissa. Tykkään kuitenkin siirtyä paikasta toiseen maata pitkin, koska siinä näkee maisemia ja elämää kaupunkien ulkopuolella (tai ainakin yleisimmin vierailtujen alueiden ulkopuolella). Aina siihen ei kuitenkaan ole aikaa.

  6. Mä en arjessä käytä autoa tai bussia lähes koskaan, vaan liikun melkein ainoastaan metrolla, ratikalla, pyörällä tai rullalaudalla joten mun vähäisistä vuosittaisista lennoista en viitsi tuntea mitään huonoa omaatuntoa. Viime vuosina mun matkat on muutenkin lähinnä ollu sellasia että lennetään paikkaan X ja kierrellään sieltä muin keinoin kuin lentämällä… luulen että kukin tekee niin kuin parhaiten pystyy ja kuten moni muukin on tossa kommentoinut niin ikinä ei voi tietää minne ne rahat hyvityksistä oikeasti päätyy.

  7. Täytyy tunnustaa että en ole hirveästi asiaa miettinyt, sen jälkeen kun tulin siihen tulokseen, kuten itsekin tuossa mainitsit, että on vaikea tietää mihin ne pennoset sitten menevätkään noissa hyvitysmaksuissa. Joten yritämme muuten arjessa tehdä ”vihreitä valintoja”, vaikka lentomatkustamisessa niitä emme ehkä teekkään…

  8. Kiitos kaikille, jo tähän mennessä, juttuani kommentoinneille!
    Samaa mieltä tunnumme olevan siitä, että jonnekin maksaminen on vähän kyseenalaista, kun selkeää tietoa siitä mihin rahat menevät on vaikea saada.

    Kiertomatkoja olemme viime vuosina pyrkineet suosimaan, ei välttämättä aina niin, että lyhyempiäkään siirtymiä olisi tehty maitse, kuten Anne ehdotti, mutta onpahan sentään minimoitu lentomaileja siten, että pitkät lennot tulevat vaan kertaalleen. Tosin niissäkin suunnitelmissa on kyllä hiilidioksidipäästöjä enemmän ollut vaikuttamassa se, ettei tunnu kivalta eikä järkevältä lentää viikoksi kauas ja sitten taas parin kuukauden jälkeen ehkä uudelleen samaa reittiä.

    Ja tuohon Annan kommenttiin, että aina jonkun mielestä muut toimivat väärin, niin muistelen jossain blogissa tästä tosiaan jo käydyn keskustelua ja siinä yhteydessä todetun, että kyllä runsas matkailu luontevasti vähentää muuta kulutusta, kun siihen ei ole aikaa, eikä ehkä rahaakaan sen jälkeen kun ne kaikki lentoliput on ostettu 🙂

  9. Minä tein tälle vuodelle päätöksen kompensoida lentoni rahallisesti johonkin ilmastotyöhön, mutten vielä ole päättänyt mihin. En ole koskaan laskenut päästöhyvityksiä, ja kuvittelin että summa saattaisi olla lähemmäs tuhatta euroa kohtuullisellakin lentelylllä, mutta onneksi näin ei näytä olevan. Tiedä sitten, mikä on reilu korvaus, jos korvausten määrät vaihtelevat eri sivuilla. Ehkä mulla on tosiaan ihan oikeasti varaa pitää lupaukseni, pitää vaan löytää sopiva ja luotettava kohde niille rahoille 🙂

  10. Taidat Arja olla vähemmistöä kun haluat kompensoida lentosi jollekin kohteelle.
    Olisi mielenkiintoista kuulla jos löydät mielestäsi sopivan ja luotettavan kohteen, että mihin päädyit! Jos löydät hyvän kohteen, niin ehkä minäkin voisin harkita tuota, kompensoimista …

  11. Tiede-lehdessä (?) ollut artikkeli herätti mut muutama vuosi sitten kompensointiin – olivat nimittäin laskeneet, että jos kompensointiraha menee mahd nopeasti esim puiden istutukseen tms, niin se oikeasti hoitaa sen päästön.

    Kyselin asiaa ja Suomessa on tosiaan pari paikkaa, mutta esim WWF, jolle heitän kympin/kk ilmastoasiaan, vinkkasi yhtenä paikkana http://www.climatefriendly.com/ organisaation. Siellä on erilaisia juuri oikeaan toimintaan kohdistuvia projekteja, jotka myös toimivat Kiinassa ja Intiassa yms, joissa niistä saa max vaikutuksen.

    Omat lomareissuni oon siis nyt muutaman vuoden ajan sinne kompensoinut heti kun matka on varattu, eli mahdollisimman paljon etukäteen, että vaikutus olisi suurin. Tuolla perusteella kyllä yleensä jätän sen kokonais-kompensoinnin ruksin pois, kun ajattelen etukäteen maksamisen korvaavan sen. Yleensä oon maksanut 10-20€ reissulta.

  12. Kiitos Timo! Täytyy tutustua tuohon, sillä jos hyvä ja luotettavan tuntuinen kohde löytyisi, niin voisin tosiaan harkita jonkinlaista subventointia asian tiimoilta.

  13. Kävin eräänä vuonna kuusi kertaa Aasiassa (lomalla), jonka jälkeen totesin, että nyt meni vähän överiksi. Päätin rajoittaa kaukomatkat 2-3:een vuodessa ja se onkin pitänyt. Ja suosin muutenkin yleensä suoria lentoja. Uskon siis enemmän konkreettisiin omiin toimenpiteisiini kuin kompensointiin. Ja kyllä tunnen huonoa omaatuntoa liiasta lentämisestä, vaikka käytän julkisia ja olen ollut vege lapsesta asti…

  14. Kiitos Merja kommentistasi!
    Meidän osaltamme tuosta kaukomatkojen rajoittamisesta pitää taas näin sapattivapaan jälkeen lähivuodet onneksi (?) lomapäivien vähyys hyvin huolta. Kauas ei oikein viitsi alle kahden viikon lähteä ja normaalilomilla hyvä jos edes kaksi kaukomatkaa onnistuu vuoteen mahduttamaan!

    1. Niin, eihän tätä matkailua rajoita kuin lomat ja rahat! 🙂 Minulle riittää kyllä viikkokin kaukomatkaan, parempi sekin kuin ei mitään. Mukavaa viikonloppua! Merja

  15. Miltä muuten työnteko maistuu sapatin jälkeen? Oliko kiva palata vai olisitko halunnut jatkaa sapattia? Teen itse nelipäiväistä (=neljän päivän työt viidessä päivässä 🙂 ) omasta toiveestani.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.