Take me there

11 kysymystä

Suomalaisten matkablogien joukkoon ampaisi vauhdilla jokin aikaa sitten Take me there -blogi. Ampaisi, sillä tyttökaksikolla on taustaa lifestyle-puolelta ja matkablogi näytti juhlineen avajaisia ihan shamppanjan voimalla.

Uteliaana, joskin hieman epäillen, lisäsin tämän(kin) blogin seuraamieni blogien joukkoon Bloglovin’ -palvelussa ja kuluneen kuukauden mittaan olen päätynyt kommentoimaan montaakin blogin juttua, sillä ne ovat onnistuneet liikkumaan samoissa maisemissa kuin mekin jossain vaiheessa. Yleensä päädyn oikeasti lukemaan juttuja joko paikoista, joissa olen jo ollut tai paikoista, joihin suunnittelen lähiaikoina meneväni.
Juttuja tuleekin taajaan, sillä blogin julkaisu oli ilmeisen hyvin valmisteltu siten, että ”uutta” materiaalia vanhoista reissuista, uusia matkasuunnitelmia ja lifestylepuolelta pukeutumis- ja kauneusvinkkejä riittää melkein joka päivälle.
Blogi on ulkoasultaan kaunis, kuten tytötkin, mutta välillä sisällöltään välillä ehkä hiukan kevyempi kuin tiukemmin matkailuun keskittyvissä blogeissa.
Mutta kokonaisuutena ehdottomasti tutustumisen arvoinen!
Maitakin näyttää kaksikolla kertyneen yhteensä jo lähes sata, eli aika laajalti tuokin blogi maailmaa jo kattaa.

Sain heiltä jokin aika sitten jo ensimmäisen blogihaasteenkin, eli olivat itse vastanneet tähän lifestylepuolelta tulleeseen 11 kysymyksen haasteeseen matkailuhenkisesti ja haastaneet sitten mukaan muutaman muunkin matkabloggaajan.

Otin haasteen vastaan ja tässä, siis, 11 vastausta:

1. Mikä on tärkein päivärutiinisi?

Aamiainen minullakin. Kotona teetä, jogurtti, Lidlin hedelmämysliä ja vanhanaikaisesti konkreettisessa muodossa oleva Helsingin Sanomat.
Matkoilla syömme aamiaisen lähes aina hotellilla. Tietysti sen usein saisi halvemmalla jostain lähikahvilasta, mutta jotenkin sen nauttiminen hotellilla tuntuu enemmän siltä, että matkallakin on jossain kotona. Aamiaiselta palaamme usein vielä hetkeksi huoneeseen viimeistelemään päivän retkisuunnitelmia.

2. Paras kirja, jonka olet lukenut? Miksi?

Mahlangeni -kirjaParas on aika vahva kannanotto, mutta pidän Karen Blixenin Out of Africa –kirjasta ja elokuvasta.
Mieleeni on myös jäänyt erityisen voimakkaasti Krügerin luonnonpuiston jollain portilla hyvin pienestä matkamuistomyymälästäni ostamani kirja Mahlangeni, joka kertoo riistanvartijan ja hänen perheensä elämästä luonnonpuistossa. Vaikkakin itse kiertelimme puistoa vaan autolla ja oppaan kanssa, niin kirjan tarinat veivät mukavasti mukanaan savannin heinikkoon!

3. Mihin olet aina halunnut matkustaa? Oletko toteuttanut haaveesi?

Laskimme ensimmäisen kerran kohta jo parikymmentä vuotta sitten monessako maassa olemme käyneet ja vähitellen asetimme muutaman maabongaustavoitteen, nimittäin käydä kaikkialla Euroopassa, niin valtioiden kuin TCC-alueiden tasolla ja käydä 100 itsenäisessä maassa ja ne molemmat saavutimme viime syksynä. Enää meillä ei maabongaustavoitteita ole, mutta tapa valita matkakohteeksi mielellään jokin uusi maa on kyllä juurtunut aika syvälle, eli luultavasti maita kertyy vielä lisääkin.

4. Haluaisitko asua ulkomailla? Missä?

Lyhyempiä aikoja (vaikka 3 kuukautta) kyllä. Etelä-Englantia ja Sveitsiä olen harkinnut. Ehkä sitten eläkkeellä!

5. Jos saisit täyttää vaatekaapin vain yhdellä merkillä, mikä se olisi?

Päätellen vaatehuoneeni nykyisestä sisällöstä, niin jos tasan yhteen merkkiin pitäisi rajoittua, niin ehkä sitten Ruotsin Marimekko, eli Gudrun Sjöden. Tosin pitkät housut jäisivät sitten uupumaan, niissä kun tarvitsen pituutta, joten useimmat housuni ovat Long Tall Sallylta, joskus harvoin, ihan liikkeestä Englannista ostettuna, mutta useimmat heidän nettikauppaansa hyödyntäen.

6. Lempikukkasi

Auringonkukkia kotipihallaAuringonkukka. Ne on aina pakko kuvata, kun niitä matkoilla tulee vastaan. Kotimaassa käyn elokuussa keräämässä niitä kotini läheltä pellolta, josta niitä saa kerätä maksamalla pienen korvauksen pellon omistajan pankkitilille. Itse kerätyt kukat säilyvät isossa maljakossa kotiovemme edustalla pitkään!

7. Tärkein periaatteesi äitinä

Äidiksi en koskaan päätynyt ja neljän kummilapsemme kanssa periaatteenamme on enemmän ollut olla kaveria kuin äitiä. Kun lapset olivat pieniä ja meillä viikonloppuvierailulla en koskaan viitsinyt stressata siitä, että syövätkö terveellisesti vai eivät: syököön meillä hampurilaisia ja suklaavanukkaita jos haluavat, oikea äiti laittakoon heidät sitten kotona ruotuun. Useimmat kummilapsistamme ovat myös matkustaneet kanssamme, lyhyimmillään Tallinnaan ja pisimmillään purjehtimaan Karibialle ja safarille Afrikkaan. Annamme heille mieluummin kokemuksia kuin tavaroita tai rahaa.

8. Oma juttusi, josta et luovu?

Kirjoittaminen. Olen lähes koko ikäni kirjoittanut vähintään päiväkirjaa. Töissäkin olen usein päätynyt henkilöksi, joka on paitsi toteuttanut tai muuttanut prosesseja, myös henkilöksi, joka on ne dokumentoinut. Viimeiset 11 vuotta olen kirjoittanut myös tätä blogia ja haaveilen vielä joskus kirjoittavani elämänkertanikin.

9. Hetki, joka on jäänyt mieleesi?

Jos pidetään tämä kevyellä tasolla niin matkoihin liittyen Galapagos teki vaikutuksen erilaisuudellaan. Jos tarkennetaan ihan yhteen hetkeen, niin Santiago-saarella uiminen samassa lahdessa merileijonien kanssa.
Eläimet eivät välittäneet ihmisistä, joten jos et halunnut törmätä niihin vedessä, niin väistät!

Galapagos

Hienoimpina maisemina maailmalla olen pitänyt auringonlaskua savannille Serengetin kansallispuistossa ja snorklaajalle Malediiveillä pienellä saarella avautuvaa näkymää kohdassa, jossa meren pohja alkaa laskeutua syvyyksiin.

10. Oletko kenkä vai laukkuihminen

En kumpikaan, sillä vaatteiden ja asusteiden osalta linjani on viime vuosina muuttunut enemmän ja enemmän minimalistiseen suuntaan. Ostan uudet kengät tai laukun vaan jos sille on selkeä tarve, tuplakappaleita en tarvitse, en edes siten, että niitä pitäisi olla useammassa värissä.

11. Lempipuuhasi kesällä? Aikuisten kesken?

Olen usein kesällä töissä ja siis kotimaassa. Kotikulmillamme meren rannalla melko väljästi asutulla pientaloalueella on kivan vihreää ja hiljaista kun monet ovat maalla tai lomilla, joten Suomen kesästä nauttiminen onnistuu hyvin kotonakin.

Take me there -blogi haastoi lisäkseni mukaan myös London and Beyond -blogin Lenan ja Veera Biancan, mutta jätän itse näin vilkkaana lomakautena haastamatta mukaan lisää matkabloggaajia, sillä välillä niitä seuratessaan tuntuu, että kaikki muut, paitsi minä, ovat näinä viikkoina matkoilla, joten matkajuttujakin taitaa riittää itse kullakin melkein ruuhkaksi asti! Mutta toki, minun puolestani jokainen, joka haluaa vastata näihin kysymyksiin, saamatta näppylöitä vaatemerkki-, kenkä- ja laukkukysymyksistä, niin siitä vaan!

Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä:

8 kommenttia artikkeliin ”11 kysymystä

  1. ”Annamme heille mieluummin kokemuksia kuin tavaroita tai rahaa.”
    Sinulla on hyvä asenne!

    Auringonlasku savannilla, Malediivit ja Galapagos ovat varmasti todella upeita ja näkemisen arvoisia aintulaatuisia kohteita! minulla on niin paljon erilaisia matkahaaveita että käyn ensin läpi Eurooppaa ja sitten kaukomaita

    1. Kiitos kommentistasi Susanna!
      Eurooppa onkin ”maabongarille” oikein hyvä kohde, sillä täälläkin on niin paljon erilaisia alueita nähtävää ja koettavaa.

  2. Kiitos haasteeseen tarttumisesta sekä kauniista sanoistasi! 🙂

    Huikea kyllä tuo näkemiesi maiden määrä – omissa haaveissa siintää joku päivä tavoittaa sama luku, mutta hieman riittää vielä työsarkaa omassa maailmanvalloituksessa 🙂

  3. Kiitos Pirkko haasteen ottamisesta vastaan ja kivoista sanoistasi blogistamme. 🙂

    Kiinnostavia kirjavinkkejä, täytyykin laittaa lukulistalle! Itseasiassa omalla yöpöydälläni on jo parin vuoden ajan odottanut lukuvuoroaan Diana Fossayn Gorillas in the mist -kirja, mutta Ugandassa ja Ruandassa kirjan maisemissa kulkemisen jälkeen, kirjan avaaminen on tuntunut työläältä. Ehkä pelkään niitä rankkoja tarinoita, joita Diana on aikoinaan siellä kohdannut. Samoin tuo Karen Blixenin kirja poltteli hyppysissäni nettikirjakaupassa ennen Afrikan matkaani, mutta jätin sen toiseen kertaan.

    Ja onneksi olkoon tavoitteidenne saavuttamisesta maabongauksessa! Hurjan määrän maita ja paikkoja olette kyllä käyneet – kiitos, että jaat matkatarinoita niistä täällä blogin puolella. Taidatkin olla minulle tietynlainen “esikuva”, sillä haaveenani olisi vierailla kaikissa maailman maissa elämäni aikana – tiedän, että se tuskin on mahdollista, mutta ainahan unelmia täytyy olla. 🙂 Konkreettinen tavoite minulla oli vierailla 50 maassa ennen kuin täytän 30 vuotta, ja kun sen olin saavuttannut, on maita 31 ikävuoteen mennessä ehtinyt jo kertymään 64 ja tämän kesän matkalla tulee useita lisää. Koukuttavaa puuhaa! Kunhan saan 70 maan rajan rikki, niin kiinnostaisi kyllä tulla tutustumaan paremminkin teihin maabongareihin maailmanmatkaajien tapaamiseen. Tiedätkö muuten, onko Suomessa naista, joka olisi päässyt vierailemaan kaikissa maailman maissa? Ainakin useampi mies taitaa olla?

    1. Kiitos kommentistasi Anna-Katri!
      Kuvittelen jos en nyt ihan tuntevani, niin tietäväni ainakin kaikki suomalaiset kaikissa maissa käyneet, eikä heidän joukossaan tosiaan ole, vielä, yhtään naista. Ehkä Sinusta on sellainen tulossa vielä joskus!
      Tuosta 70 maan jäsenyysvaatimuksesta, niin tarkkaan ottaenhan se on 70 TCC-aluetta, joten melkeinpä luulen, että tämän kesän jälkeen Sinulla on se hyvinkin jo kasassa. Käypä laskemassa täältä Ryhdy maabongariksi!

  4. Ihana tuo että annatte kummilapsillenne mielummin kokemuksia ja elämyksiä kuin tavaraa, he varmasti osaavat arvostaa sitä!

    Tuli muuten tuosta auringonlaskusta Serengetillä mieleen, että myös yksi omia mieleenpainuvimpia matkakokemuksia oli nähdä auringonnousu Ngorongoron kraaterin ylle – sitä en tule helposti unohtamaan!

  5. Kiitos kommentistasi Laura!
    Monet ovat vaikuttuneet Ngorongorosta, mutta jotenkin se ei minuun ”iskenyt” – ehkä siksi, että vietimme siellä enemmän aikaa vasta käytyämme ”syvemmällä” Serengetissä, mutta kieltämättä, upea alue sekin on.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.