Kokosin alkukesästä blogiimme juttua majakoista, joilla olemme jo käyneet ja pohdin siinä, että pääseeköhän Gustavsvärnin majakalle muuten kuin Majakkaseuran ”työläisenä” ja joku Facebookin puolella neuvoi, että pääseehän sinne. Nimittäin Hangon Itäsatamasta tiistaisin ja lauantaisin Sunfunin veneellä (lisätietoja aikatauluista ja lipunmyynti Hangon Matkailutoimiston sivuilla). Varasimme hetimmiten liput ja aurinkoisena kesäisenä lauantaina olimmekin sitten jo kello 11 matkalla Gustavsvärniin!
Gustavsvärn on pieni majakka ja vaikka saarella onkin ollut majakka jo vuodesta 1870 alkaen, niin nykyinen 10 metriä korkea betonitorni on vuodelta 1951. Vanhasta majakasta on enää jäljellä kivikasa. Nykyisin tietysti miehittämättömän majakan lisäksi pienellä saarella on vanha sumusireeninhoitajan talo ja pieni sauna Oolannin sodan raunioiden ympäröimänä.
Majakkaa ja pientä saarta meille esittelivät Majakkaseuran vapaaehtoiset. Ja tietysti, tarjolla oli myös kahvia ja pullaa. Ja mansikoita!
Gustavsvärn onkin toinen majakka, Märketin lisäksi, jolla vapaaehtoiset tänäkin kesänä tekevät kunnostustöitä: nyt vuorossa on laiturin uusiminen. Märketillä kävimmekin jo kesällä 2011.
Gustavsvärnin lisäksi, itse asiassa jo matkalla majakalle, pysähdyimme myös Hauensuolessa. Hauensuoli on kapea, kalliorantainen salmi Tulliniemen edustalla kahden pienen luodon välissä, jossa muinoin on tavattu odottaa sopivaa purjehdussäätä ja ajankuluksi on sitten hakattu rannan kallioihin erilaisia tekstejä ja piirustuksia.
Tämä osuus retkestä oli opastamaton: ”saatte omatoimisesti etsiä saarelta nähtävää”. Jotain kalliopiirroksia löysimmekin, mutta monet niistä olivat vaikeasti havaittavissa ja epäselviä.
Kävimme edellisen kerran Hauensuolen kalliopiirroksia ”etsimässä” kesällä 1983 ja sen aikaisissa valokuvissa ne olivat paljon selkeämpiä – joko löysimme niitä silloin paremmin tai sitten nämä kummasti ovat rapistuneet viimeisen 30 vuoden aikana!
Hangossa nautimme vielä lounaan ennen kuin jatkoimme Tammisaareen. Purjehdusvuosia muistellen päädyimme ravintola Hangon Porttiin Itämeren Portin satamassa (tännehän mennään pienellä lautalla mantereen puolelta) ja söimme mm. Kapteenin hampurilaisen, jonka veljentyttäreni Tiia muistaa lopun ikäänsä. Hän nimittäin arviolta 10 vuotiaana veljeni vastustuksesta halusi sellaisen tilata ja kun ei sitten, kuten odotettavissa oli, jaksanut sitä syödä kerralla kokonaan, joutui syömään sen veneessä parilla seuraavalla aterialla loppuun.
Ravintolavalintamme osui myös siten nappiin, että rannan makasiinien ravintoloihin oli aurinkoisena lauantaina noin jokaiseen jonoa siinä missä Hangon Portissa aterioimaan pääsi jonottamatta ja terassilla oli tilaa!
 |
| Hangossa ja Tammisaaressa |
P.S.
Kuvien valitseminen näihin juttuihin on aina yhtä haasteellista – kivan näköisiä kuvia kun on aina enemmän kuin mielestäni kohtuudella yhteen juttuun voi laittaa. Tällä kertaa ratkaisin ongelman tekemällä näistä Hangossa, Tammisaaressa ja Raaseporissa kesän melkein hienoimpana päivänä ottamistani kuvista myös erillisen kuva-albumin, eli halutessasi voit jatkaa näissä maisemissa vielä katsomalla niitä.
Meidän saaristolomamme olisi kruunannut vierailu majakalla, mutta se jäi nyt toiseen kertaan! Meille nämä Suomen saaristot ovat hyvin eksoottisia, ja olen edelleen sanaton Turun saariston kauneudesta. Minulla on satoja kuvia Nötöstä odottamassa postausta, mutta pakko hieman jäsennellä ajatuksia ensin :)
Kiitos kommentistasi Ansku!
Saaristo ja meri ovat hienoja elementtejä.
Ennen ”matkailu-uraamme” purjehdimme monta vuotta ja pidin siitä, että halutessaan saattoi joka aamu herätä uuteen maisemaan. Toki joskus meri on elementtinä myös haastava ja matkalla joutuu pysähtymään parempia kelejä odotellessaan.
Mutta niinhän se joskus on kauempanakin maailmalla kuin Suomen saaristossa!