Tammikuun pakkasilla se alkoi. Didriksenin taidemuseolle suuntautuneella sunnuntaikävelyllä päädyin sattumalta katsomaan läheisellä rannalla olevaa Neptunuksen pienoismallia ja kuten nykyisin on tapana, ottaa kaikesta näkemästään valokuva, otin siitä tietysti kuvankin.
Heinäkuisen retkemme pääkohde oli Laajalahden luonnonsuojelualueeen pitkospuureitti Otaniemestä Villa Elfvikille, mutta kun tiesimme, että Uranus on Villa Elfvikin huvimajassa, niin pitihän sekin käydä katsomassa.
Pluto-nuppineulan Länsiväylän varressa kävimme katsomassa yhdellä tavallisella iltalenkillä. Vaikka se planeetoista olisikin kaukaisin (jos se nyt sitten on planeetta) niin pienoismallin osista se on meitä lähin.
Tässä vaiheessa viimeistään peli oli jo menetetty – pakkohan loputkin kuusi planeettaa on käydä katsomassa ja kauniina elokuisena iltana aloitimme runsaan 25 kilometrin pyöräilyurakkamme Etelä-Espoosta Pitäjänmäkeen, edelleen Pajamäkeen ja Vermon kautta takaisin.
Planeettaretkemme tosin meinasi epäonnistua jo heti alkuunsa: käyttämässämme ohjeessa Saturnuksen kerrottiin olevan lähellä Pitäjänmäentien ja Höyläämötien risteystä ja lisäksi siinä puhuttiin Kopio-Niinistä. Niinpä sitten pyörimme tovin Kopio-Niinin pihalla ja Höyläämötien ja Valimotien välistä pätkää Pitäjänmäentiellä ennenkuin Lasse lopulta tuli ylittäneeksi Höyläämötien ja löysi tien laidasta selkeästi näkyvän Saturnuksen.
Aurinkokuntamallin aurinko sijaitsee Pajamäellä ja aurinkoa lähimmät planeetat Mars, Maa, Venus ja Merkurius pienellä alueella metsän siimeksessä sen lähellä. Näiden löytämisessä ainoat haasteet olivat oikeastaan havaita ne puiden ja pensaiden keskeltä.
Tässä kohtaa aurinkokuntamalli alkaa avata planeettojen koon välisiä mittasuhteita mielestäni hyvin: Saturnuksen rinnalla nämä kaikki ovat pienen pieniä.
Maa on poikkeuksellisesti kuvattu ympyränä metallilevyssä. Ursan sivujen mukaan siksi, että se on ollut poikkeuksellisen alttiina ilkivallalle! Metallilevyn toisessa päässä on myös pieni reikä: Kuu.
Jupiter oli vielä näkemättä, mutta kun nyt olimme auringon välittömässä läheisyydessä, niin kiipesimme välillä pienelle kalliolle sitä ihailemaan. Sitä oikeaa ja sen pienoismallia
Tässä vaiheessa aloimme jo olla hiukan huolissamme oikean auringon laskemisesta ja kiirehdimme jatkamaan matkaamme Jupiterin kautta kotiin.
Jos innostuit itsekin etsimään planeettoja, niin Ursan sivuilta löytyvä aurinkokuntakartta kannattaa joko tulostaa mukaan tai ottaa mukaan laite, jolla sitä voi matkan varrella katsoa. Meillä oli välillä haasteita vaikka kartta olikin puhelimessa – ja lisähaasteita tuli siitä, että esimerkiksi tuo Saturnuksen karttaan merkitty paikka ei ole ihan oikea.
