Olympian kuvaus Isfahanin kohdalla aloittaa: ”Isfahan on puoli maailmaa”. Näin kuvaili 1600-luvun matkakirjailija safavididynastian upeaa pääkaupunkia. 1600-luvun matkakirjailija! 2010-luvun matkabloggaaja ei taida pystyä ihan näin tiiviiseen yhteenvetoon.
Imaamin aukiolla lause saa jo katetta. Yksi maailman suurimmista kaupunkiaukioista ja kauneudessaan aivan eri sarjaa kun esimerkiksi Tiananmeren aukio, joka on suuri sekin. Ehkä vähän kuin San Marcon aukio Venetsiassa, mutta sitäkin kauniimpi, vehreydessään. Aukiota reunustavat holvikaaret ja Perjantaimoskeijan minareetit tuovat vaan jotenkin mieleen Venetsian.
Imaamin aukion ympärillä on kaksi merkittävää moskeijaa: iso Perjantaimoskeija ja pienempi naisten moskeija, Lotfollah.
Lotfollahin moskeija on siitä harvinainen moskeija, että sen ympärillä ei ole lainkaan minareetteja, sillä se oli aukion toisella puolella sijainneen palatsin naisten käytössä, joten rukouskutsua yleisölle ei tarvittu. Pienen korumaisen moskeijan katon pienestä aukosta valo heijastuu sopivasta kulmasta katsoen kuin riikinkukon pyrstö.
Perjantaimoskeija, entinen shaahin moskeija, on suuri ja mahtipontinen. Isoa moskeijaa korjataan sieltä ja täältä ja sitä kaikkialta, ulko- ja sisäpuolelta peittäviä kaakeleita pidetään myös puhtaina: näemme miehen nousevan korkealle katon rajaan ja aloittavan päivän pesu-urakkansa. Tänään tiistaina moskeijassa on väljää, mutta perjantaina se sitten taas täyttyy. Mekin, vääräuskoiset, otamme muistoksi shiia-muslimien käyttämän rukouskiven. Sivusiiven vehreä puutarha on taas länsimaisen mielestä lähempänä paratiisia kuin iranilaisen oppaamme paratiisin portiksi väittämä näkymä moskeijan kupoleineen ja korkealle kohoavine minariitteineen.
Kahden moskeijan lisäksi aukion laidassa on shaahin vanha palatsi, mutta nyt ei puhuta 1900-luvun shaaheista vaan 1500-luvun lopulla hallinneesta shaahi Abbas I:stä. Kiipeämme urhoollisesti korkeat portaat ensin terassitasolle Imaamin aukiota ihailemaan ja sitten vielä siitä ylöspäin katolla sijaitsevaan musiikkihuoneeseen, joka seinä- ja kattorakenteiden kaltaisia harva meistä on koskaan ennen nähnyt.
Aukiota ympäröi valtava basaarien verkosto, josta löytyy luultavasti kaikkea.
Mausteet, makeiset, matot ja kankaat ovat ehkä hiukan yliedustettuja: Unescon maailmanperintökohde tuo paikalla turisteja, ehkä kaikki ne vielä harvat turistit, jotka Iranissa jo käyvät, tulevat myös tänne. Osa taitaa täydentää sahramivarastojaan lähestyvää joulua ajatellen ja mekin sorrumme yhteen rasiaan Gaz-nougatmakeisia.
Vierailemme myös yhdessä miniatyyripajassa, jonka kuuluisa ja palkittu miniatyyrimaalari on vieraillut kerran Suomessakin, matkamessuilla. Täälläkin kauppa käy, siitä huolimatta, että pienetkin työt maksavat yli 100 euroa. Mekin harkitsemme yhtä pientä lintuaihetta hetken, mutta kun laiska tinkimisemme ei heti tuota tulosta, niin jätämme ajatuksen sikseen.
Paitsi basaariverkostoa pitkin aukiota voi kiertää hevosvankkureilla. Aukion ulkopuolella olevat puistoalueet ovat täynnä piknikillä olevia perheitä. Iranilaiset lapset haluavat kokeilla englanninkielen taitoaan: iltapäivän mittaan minulta kysyttiin useamman kerran ”How old are you?” Yritän kierrellä vastatessani kymmenvuotiaalle, sillä oikea luku saattaa olla turhan iso ymmärrettäväksi.
Kaupunkia halkova Zayandeh-joki on kuivillaan. Joen yli menee lukuisia siltoja, mutta nyt kesällä, kun joki on padottu ja vesi maanviljelijöiden käytössä, kaupunkilaiset ylittävät joenuoman kävellen. Vanhemmat kivisillat, kuten Khaju ja Si-o-Seh, ovat kauniita kuivassakin joenuomassa, niin päivällä kuin iltavalaistuksessa. Hotellimme, Kowsar, sijaitsee mukavasti jälkimmäisen sillan pielessä, niin sille pääsee iltaiseenkin aikaan mukavasti kävellen. Muutenkin etäisyyden Isfahanissa ovat inhimillisempiä kuin Teheranissa, mutta onhan kaupunki toki paljon Teherania pienempi parin miljoonan asukasluvullaan.
Isfahanissa on myös armenialaisten yhteisö ja useampiakin armenialaisia kirkkoja. Kun edellisestä vierailustamme Armeniassa, Yerevanissa, ei ole kovinkaan kauaa, tuntuu hiukan tarpeettomalta paneutua armenialaisten diasporaan täällä, mutta tietysti, ovathan he osa tätäkin kaupunkia. Mutta pitäähän se hius, johon on kirjoitettu pieni elämänviisaus, nähdä!
Osana Olympian matkaohjelmaa Isfahanissa olisi ollut tarjolla mahdollisuus mattojen ostoon paikallisoppaan avustamana, mutta ohitamme tämän loistavan tilaisuuden ja livistämme läheiseen Abbasi-hotelliin kahville/teelle, sillä onhan hotellilla pitkä historia karavaanien majatalosta nykyiseksi loistohotelliksi. Kahvi on kallista (cappuccino lähes 4 euroa, saman kuin tee ja iso juustokakun pala), mutta vanhan kahvilan tai puutarhan miljöö ylellinen.
Matkalla illalliselle ylitämme tunnelmallisen kivisillan ja paluumatkalla näemme sen hienossa iltavalaistuksessa. Isfahan on kaunis.
Tuttuja maisemia viime keväältä! Isfahan oli kyllä hieno ja meidän reissulla se oli erityisen hyvä koska siellä pyörimme 2-6 paikallisen nuoren kanssa pari päivää, he veivät meitä joka puolelle ja asuimme myös heidän kotonaan.
Ohops! Olipas joki kuivana!
Kiitos Mikko! Meidän Isfahan -kierroksemme oli varmaan ”perinteisempi”, mutta pidimme kyllä kaupungista. Ja joo, joki oli pysäytetty kesäksi maanviljelijöiden tarpeisiin – vähän erikoista.
Nyt on jän-nä paikka!
Mukava lukea tällaisesta paikasta, joka on jotenkin todella tuntematonta seutua itselle. Mukava tunnelma kuitenkin kirjoituksessa!
Kiitos Miika & Gia! Monet ovat jotenkin miettineet, että oliko tuolla turvatonta tai jotain, mutta minusta kaikkialla tunnelma oli tosi mukava ja olo turvallisempi kuin vaikka Lontoossa!
Iran matkakohteena on kiinnostanut itseänikin jo keväästä lähtien kovasti. Tällä hetkellä katselen hieman sillä silmällä tuota pääsiäislomaa ja Iranin karttaa, josko nämä saisi paritettua vielä talven aikana todelliseksi suunnitelmaksi. ;) Tämän takia olenkin melkoisella mielenkiinnolla näitä Iranin postauksia täällä lueskellut ja loppuja juttuja odotellaan kovasti!
Kiitos Laura! Suosittelen lämpimästi Irania, oikein mukava ja monipuolinen kohde, kunhan ”suostuu” tuohon pukeutumiskoodiin, josta kerron lisää vielä myöhemmin.
Tuo arkkitehtuuri on huimaa! Vieläköhän tuon tyylisiä rakennuksia tehdään, siis käyttäen vanhoja tekniikoita ja noin monimutkaisen näköisiä yksityiskohtia…
Kiitos Ansku! Kaikki moskeijat olivat kyllä todellisia taideteoksia.
”katolla sijaitsevaan musiikkihuoneeseen, joka seinä- ja kattorakenteiden kaltaisia harva meistä on koskaan ennen nähnyt.”
Siis miksi se oli tuollainen? Akustiikan, vai ihan vain koristellisuuden, tai esim. ilmankierron takia?
Kiitos Anna! Sanoivat, että akustiikan takia.
Tosi mielenkiintoista lukea ja nähdä kuvia Iranista. Näyttää kauniilta ja rauhalliselta paikalta. Olisi hienoa päästy tuonne!
Kiitos Tiia! Erityisesti Imaamin aukion moskeijat ja palatsi olivat turistikohteiksi oikeasti mukavan rauhallisia – ja kauniita.
Näyttää yllättävän paljon siltä, miltä olisin kuvitellutkin Iranin näyttävän. Ymmärrän täysin, kun kaupat jäi tekemättä kun tinkaaminen ei tuottanut heti tulosta. Inhoan tinkaamista, ja jos toinen ei tunnu tiputtavan hintaa, luovutan hyvin nopeasti.
Kiitos Terhi! Sinulla taisi siis olla ihan oikea kuva maasta :-) Jos jotain oikeasti haluan, niin voinhan minä tingatakin, mutta tuollaista vähän ehkä kiinnostavaa en kauaa jaksa jauhaa.
Näitä rakennusten yksityiskohtia ja koristeluja jäisi mielellään tutkimaan pidemmäksikin aikaa, kauniita ja taidokkaasti tehtyjä!
Kiitos Mia! Erityisesti tuo Imaamin aukio kyllä tarjosikin paljon tutustuttavaa ja tutkittavaa – ei se turhaan ole Unescon maailmanperintökohde.
Kauniin ja rauhallisen näköistä! Olisi mielenkiintoista joskus matkustaa Iraniin. Kiva lukea näitä sinun postauksia, kun kiinnostavuudestaan huolimatta se on jäänyt aika vieraaksi, enkä esim. osaisi luetella Iranin suosituimpia nähtävyyksiä, toisin kuin monen muun paikan kohdalla, vaikka niissä ei olisi käynytkään.
Kiitos Henna! Iranin isoja nähtävyyksiä siltä alueelta, joilla me liikuimme, olisivat varmaan shaahiin liittyvät kohteet Teheranissa, Imaamin aukio Isfahanissa ja Persepolis Shirazin lähellä. Toki paljon muutakin löytyy – ja monet niistäkin ovat mukana blogijutuissamme Iranista.
Tosiaan kauniin näköinen kaupunki. Olen käynyt ainoastaan kerran moskeijassa (Abu Dhabissa) ja ovat kyllä mielenkiintoisia ja ihanan värikkäitä.
Tinkiminen on kyllä aina väsyttävää puuhaa. Toisaalta tuleepahan shoppailtua vähemmän, kun sitä rumbaa ei millään jaksa. :-p
Kiitos Lotta! Me olemme jo noita moskeijoitakin aika monta käyneet katsomassa ja ne ovat, pukeutumissääntöjä lukuunottamatta, ystävällisesti avoinna turisteillekin. Bahrainissa mukava nuori nainen, joka opasti meitä, yritti kyllä käännytystäkin, mutta totesimme jäävämme harkitsemaan asiaa …
”Pienen korumaisen moskeijan katon pienestä aukosta valo heijastuu sopivasta kulmasta katsoen kuin riikinkukon pyrstö.” Olipas kauniisti ilmaistu! <3
Ja Imaamin aukio näyttää todella upealta.
Kiitos Heidi – minustakin Imaamin aukio oli vähintäänkin pala kauneinta Irania!
Moskeijat on kyllä upeita ja itselle tosi vieraita ajatusmaailmaltaan – mulle tuli Istanbulissa sellanen olo, et teenköhän jotain väärää. Huolella tehty myös toi puutarha! Tinkimisestä tuli mieleen, etten ymmärrä miten jotkut ei reissussakaan ”kehtaa” tinkiä, onko se sit suomalaista ujoutta vai kuvitellaanko se jotenkin nöyristelyksi? Useissa kulttuureissahan tinkiminen nimenomaan kuuluu asiaan ja myyjät loukkaantuu ennemminkin siitä, jos jättää tinkimättä. Hieman taisi mennä nyt asian ohi, mutta menkööt. :D
Kiitos Venla! Kyse ei kohdallamme ollut tinkimisen suhteen kehtaamisesta, yritys oli laiska, koska olimme kahden vaiheilla siitä, että tarvitsemmeko tavaraa vai ei. Jos olisi tosi halvalla irronnut, niin olisimme voineet ostaa, mutta kun ei, niin ei se sitten jaksanut olla hintaneuvottelun arvoinen.
Mielenkiintoista lukea paikasta, joka on itselle täysin vieras. Enpä kyllä muista aikaisemmin edes lukeneeni mistään blogista kohdemaasta. :)
Kiitos AnnKat! Emme me nyt ihan ainoita Iranissa käyneitä ole, mutta taitaa tuo kohde vielä – ihan turhaan – olla vähän harvinaisempi.
Ilmeisesti naisten kuvaaminen ei ollut ongelma?
Ei ollut – olivat jokseenkin järjestään kaikki innokkaita niin kuvattaviksi kuin kuvaajina!
Oi että kun tykkään noin kauniista moskeijoista! Vaikken kuulu mihinkään uskontoon, siinä on jokin pyhä tunnelma kun pukeutuu huiviin ja pääsee katsomaan jotain niin eksoottista ja ihmeellistä – kuten on toki tavallaan luterilaisissa kirkoissakin. Tosi mielenkiintoista lukea itselle ihan uudesta paikasta blogistasi jälleen kerran :)
Kiitos Arja!
Kauniita monet moskeijat tosiaan olivat – ihan hirveän pyhiltä ne eivät kuitenkaan useinkaan vaikuta, sillä monet paikalliset oleilevat siellä pitempään isoissa ryhmissä, kuvaavat toisiaan kännyköillä ja vaikka lepäilevät matoilla. Välillä tulee melkein mieleen, että jos pyhyyttä noihin paikkoihin haluttaisiin, niin pitäisi kieltää kännykät niissä!
Huiviin pukeutuminen kyllä alkoi jo viikon mittaan nyppimään – ei niin, että huiveissa olisi vikaa, mutta se pakollisuus ja se, että pahimmillaan sitä oikein vahdittiin, että hiukset ovat piilossa.
Minulle täysin vieras paikka. Mielenkiintoinen lukumatka! Olipas kaunis tuo kahvila, vaikka kahvin hinta olikin melkoisen kallis!
Kiitos Virpi! Maailmassa on niin paljon (kivoja!) paikkoja – siksi me lähes aina lähdemme jonnekin uuteen paikkaan.
Mielenkiintoinen matkakohde jälleen!
Kiitos Jenna! Mielenkiintoinen, kaunis – suosittelen, lämpimästi!
Hius, johon on kirjoitettu elämänviisaus? Miten, miksi, häh? Ja mikä se viisaus sitten oli? Tämähän on kiinnostavaa!
Miten -kysymykseen en todellakaan osaa vastata! Mutta viisaus oli tämä, kuvattuna taululta museossa, ei mikroskoopin läpi hiusta, mutta tuo armenialainen teksti oli kyllä siitä hiuksesta luettavissa, oikeasti!
Huu! Mahtavaa. Mua kiehtoo ehkä kaikkein eniten näissä paikoissa tuo arkkitehtuuri, joka on minun silmiini aivan mielettömän eksoottista ja upeaa. Lähtisin kyllä tuonne ihan koska vaan. :)
Kiitos sarrrri! Suosittelen kyllä Irania. Paljon kaunista nähtävää ja ystävällisiä ihmisiä.
Iran kiehtoo kovasti matkakohteena. Upeita rakennuksia ja pitkä historia. Kiva lukea postauksia sieltä!
Kiitos Rami! Tuohon historiaan liittyen olen vielä lähipäivinä julkaisemassa jutun Persepoliksesta, jossa todella tuota historiaa riittää!
Aah <3 Isfahan on juuri niin kaunis kuin olin odottanutkin!
Kiitos!