Palaute Olympian Iranin matkasta

Iran Shiraz

Osallistuimme Olympian Persian perintö – kiertomatkaan Iranissa syyskuussa 2015.
Matka oli neljäs Olympia-matkamme: aloitimme jo kauan sitten Tansaniassa, 2010 kiersimme Olympian matkassa Etelä-Amerikkaa, 2011 eteläistä Afrikkaa ja viime syksynä osallistuimme pitkiä lentoja lukuunottamatta heidän järjestämäänsä Vietnam – Laos – Kambodza -kiertomatkaan.

Olympia IranRyhmäkoko tällä matkalla oli 20 ja matka oli loppuunmyyty, joten tämän isommassa ryhmässä ei Olympian matkoilla joudu matkustamaan. Mukana oli pariskuntia, mutta myös useampia yksin matkustavia, niin naisia kuin miehiä, hienoisella naisenemmistöllä. Maabongareiksi ryhmästä tunnustautui viisi ja ryhmässä meidät tunnettiin sitten termillä himomatkaajat! Yksi hienoimpia syitä  matkustaa Iraniin ryhmässämme oli tutustuminen lapsen tulevan puolison kotimaahan.

Hotellit

Iranin turismi ei ole kukoistanut kauppasaarron aikana, joten hyviä hotelleja, länsimaisen mittapuun mukaan, ei välttämättä ole montaa Teheranin ulkopuolella. Olympian käyttämät hotellit olivat kuitenkin täälläkin jos eivät nyt kaikki loistokkaita, niin vähintään hyviä.

Teheranin Azadi -hotelli sijaitsi kaupungin pohjoisosassa, mikä ilmeisesti etenkin kuumimpina kuukausina on hyvä valinta: hiukan korkeammalla on viileämpää. Syyskuussa ei ollut enää tukalan kuumaa ja hotelli sijaitsi ehkä vähän kaukana, sillä istuimme paljon bussissa Teheranin miljoonakaupungissa. Toisaalta, voihan olla, että olisimme asuneet missä päin kaupunkia tahansa, niin aina olisi riittänyt ruuhkaa.

Hotelli oli matkan kolmesta hotellista loistokkain, kaikki toimi hyvin, internet hiukan hitaasti, mutta toimi ja aamiaisella oli riittävästi valikoimaa.

Azadi Teheran Azadi Teheran

Isfahanin Kowsar -hotelli oli nuhruisempi, vessaa sai hiukan maanitella toimimaan ja internetin salasanojen kanssa sai tehdä vähän töitä useampaa laitetta käytettäessä. Aamiainenkaan ei häikäissyt, vaikka toki täysihoidon sisältävällä matkalla säilyi hyvin hengissä. Isfahanissa olisimme hiukan Abbasi -hotelliin tutustuttuamme ja erityisesti sen puutarhaan ihastuttuamme toivoneet asuvamme siellä.

Oppaamme mukaan kyseistä hotellia ei voinut käyttää ryhmille, kun huoneet olivat eri tasoisia historiallisella ja uudella puolella, mutta en ihan vakuuttunut selityksestä: luulisi, että runsaat 10 huonetta voisi varata jommalta kummalta puolelta.

Kowsar Shiraz Kowsar Isfahan

Isfahanin jälkeen odotukset Shirazin Homa -hotellia kohtaan eivät olleet suuria, mutta ehkä juuri siksi hotelli ylitti ne. Ainakin meidän osaltamme täällä kaikki toimi moitteettomasti ja internet oli matkan nopein.

Olympian tapaan saimme Shirazissa myös pitää huoneen myöhään illalla tapahtuvaan lähtöömme asti: roikkuminen aulassa tai illallisella klo 23:30 asti olisikin ollut aika raskasta ennen yölentoa.

Homa Shiraz Homa Shiraz

Valitsin hotelleja kuvaamaan rukousmatot ja rukoussuuntaa osoittavat merkit katossa siinä missä USA:ssa valitsin kahvinkeittimet. Myös koraani löytyi tietysti jokaisesta hotellihuoneesta ja parhaasta hotellista myös shiialaisten käyttämä rukouskivi.

Kahvinkeittimiä ei Iranin hotelleissa ollut, mutta vedenkeitin löytyi jokaisesta hotellista. Kahvin ystävien kannattaa varata Iraniin mukaan purkillinen murukahvia.

Bussista ja vessoista

Kiertomatkabussi IranMatkamme oli kiertomatka, mutta varsinaisia bussimatkapäiviä oli vain kaksi: vajaa 500 km Teheranista Isfananiin ja runsaat 500 km Isfahanista Shiraziin.

Bussi oli hyvä, melkein voisi sitä kuvat business-luokan bussiksi, sillä istuimet olivat tilavat ja jalkatilaa oli runsaasti. Sama bussi oli käytössä koko matkan ajan, myös kaupunkikierroksilla.

Kiertomatkabussi Iran

Ryhmän kanssa bussimatkoilla tulee aina hiukan vähintäänkin kilpailua bussin parhaista paikoista. Oppaamme ehdotti heti alkuun, että paikkoja voisi vaihdella siten, että joka päivä istutaan eri paikoilla ja aika hyvin paikat kiersivätkin, mutta tietysti erityisesti pitkinä päivinä kaikki eivät olleet ihan tyytyväisiä.

VessaLänsimaisia vessoja Iranissa on vain hotelleissa ja parhaimmissa ravintoloissa. Nähtävyyksillä vessat ovat järjestään arabialaisia ja niihin kannattaa varautua omalla vessapaperilla ja naisten kannattaa jopa vaatetuksessa hiukan miettiä, että kyykistyminen on helppoa ja vaatteiden kannalta siistiä!

Vessojen siisteys vaihteli, kuten kaikkialla, mutta sanotaan nyt vaikka, että olivat ne siistimpiä kuin entisissä Neuvostotasavalloissa tai Afrikassa.

Matkaohjelmasta

Aika vähän olisimme mitään muuttaneet Olympian jo hyväksi hioutuneesta ohjelmasta.

Teheranissa kävimme omatoimisesti katsomassa äskettäin uusitun Eila Hiltusen patsaan, joka olisi varmasti kiinnostanut useampaakin suomalaista.
Teheranissa olisimme myös tosi mielellämme itsekin kuvanneet muutaman tunnetuimpia Down with USA -seinämuraaleja.

Eila Hiltunen Palmulehto Teheran Shiraz ilta

Shirazissa hakeuduimme itse Koraaniportille iltavalaistuksessa – ehkä sekin olisi kovin kauniina maisemana kiinnostanut useampiakin.

Unescon maailmanperintökohteita oli Olympian ohjelmaan valittujen lisäksi vierailemissamme kaupungeissa jokaisessa ainakin yksi enemmän ja jos nekin halusi nähdä, niin niihin piti hakeutua omatoimisesti (joskin Teheranissa opas pyynnöstä muokkasi bussin reittiä siten, että halukkaat pääsivät Golestanin palatsiinkin osana kaupunkikierrosta). Omatoimisuus näiden osalta onkin ihan hyvä vaihtoehto, sillä kaikkihan ei kiinnosta kaikkea, mutta haasteena oli löytää aikaa yhdellekään omatoimiselle retkelle.

Ainakin meille hyvä vaihtoehto olisi vapaa-ajan hienoinen lisääminen Olympiankin matkoilla, vaikka siten, että jotkut iltapäivän retkistä olisivat vapaaehtoisia ja lounaan jälkeen olisi mahdollistettu halukkaiden palaaminen hotellille tai jääminen sopivaan kohtaan kaupungille: nyt vapaata aikaa oli oikeastaan vaan yksi iltapäivä Isfahanissa.

Matkaan kuului täyshoito, ehkä siksi, että oli arvioitu, että ihmisten olisi vaikea löytää ruokapaikkoja Iranissa, mutta ainakin meille (ja muutamalle muullekin ryhmästämme) olisi riittänyt puolihoito ja jätimmekin useamman illallisen väliin: toisaalta siksi, että ruoka oli valituissa paikoissa kovin samankaltaista illasta toiseen, toisaalta siksi, että bussimatkoihin ja ison ryhmän ruokailuun tuhrautui suhteettoman paljon aikaa.

Ehkä hyvä vaihtoehto olisi ollut, että opas olisi puolihoidon lisäksi ainakin yhtenä iltana per kaupunki lähtenyt halukkaiden kanssa ryhmänä syömään, kukin omalla kustannuksellaan. Tai ehkä iltaruokapaikkoina voisi käyttää myös hotellien buffetillallisia, ei ainakaan menisi kohtuuttomasti aikaa matkoihin.

Mutta toki, jotkut Olympian käyttämät ravintolat, esimerkiksi hyvä iranilainen ravintola Isfanissa ja puutarharavintola Shirazissa, jota käytettiin kahtena iltana, olivat oikein hyviä.

Shahrzad restaurant Isfahan

Opas Virpi Perunka

Oppaamme oli mukava ja asiantunteva – paikallisoppaamme Sohrabin tukemana tietysti.

Nyky-Iranista olisi ehkä voinut kertoa enemmänkin – turhan usein oppaat maailmalla tuntuvat arvostavan vain menneisyyttä, eivät elämään kaupunkien kaduilla ja kujilla tänään. Tältä osin meidän mittamme alkoi täyttyä kun Shirazissa osana kaupunkikierrosta saimme taas kerran runsaasti aikaa basaariin sen jälkeen kun Isfahanissa oli juuri basaareja kierretty pariinkin otteeseen. Basaarien vastapainona olisi voinut esitellä muutaman nykyaikaisen ostoskeskuksenkin, sillä tuskin nuoret iranilaiset ostoksiaan enää turisteille suuntautuneista basaareista tekevät.

Paikallisopas ja opasNyky-Iraniin liittyen olisimme myös tarvinneet selkeämpää tietoa valuutanvaihdosta, valuutoista ja valuuttakursseista. Nyt vasta käytännön kautta opimme, että kaupoissa ja ravintoloissa hinnat voivat tomaseissa olla todella halvan näköisiä, mutta rialeissa hinta onkin kymmenkertainen ja että maassa on useita valuuttakursseja ja tästä johtuen valuutan vaihto on aina hiukan harmaan alueen operaatio, eikä kannata ajatella, että vaikka hotellin vastaanotossa voi aina halutessaan vaihtaa rahaa. Omatoimimatkalla olisimme tietysti yrittäneet selvittää näitäkin omatoimisesti, mutta nyt luotimme, että opas kertoo kaiken tarvittavan.

Postimerkkienkin metsästäminen tuntui Iranissa olevan haastava mustan pörssin operaatio, mutta tämän osalta oppaamme (ja paikallisoppaamme) tekivät kaikkensa saadakseen halukkaille niitä riittävästi.

Lennoista

Lentoaikataulu oli kohtuullinen: menomatkan lähtöaika Helsingistä klo 13:05 oli mukava mahdollistaen pakkaamisen vielä aamulla ja inhimillisen aamun pitempääkin tuleville. Vaihtoaika Istanbulissa oli menomatkalla yli 4 tuntia, joka kaoottisella Istanbulin kentällä on paljon: me pakenimme loungeen, jossa oli viihtyisämpää odotella.

Lounge Istanbulin lentokentällä

Paluulento lähti Shirazista aamuyöstä ja olimme Suomessa iltapäivällä: taas mukava paluuaika niin kotiutumiseen kuin pitempääkin tuleville päästä kotiin ennen iltaa. Paluumatkalla vaihtoaika Istanbulissa oli optimaalinen: tuliaisostokset ehti tekemään, mutta ylimääräistä odotteluaikaa oli vähän.

Shirazin kenttä oli melko iranilainen kokemus yöllä: turvatarkastusjonot olivat miehille ja naisille erikseen ja paikallisia matkaan lähtijöitä saattoi itkien saattaa koko iso suku. Lentokenttärakennuksessa oli myös paljon pieniä vihaisia hyttysiä, joiden puremista jäi pariksi viikoksi punaiset paukamat!

Turkish Airlinesin lennot olivat ajallaan ja palvelu pelasi moitteettomasti.

Lentojen osalta haluaisimme itse koettaa onneamme paikkojen valinnassa check-inin yhteydessä ja toivoisimmekin, että Olympia kertoisi lentolippujen numerot jo ennen matkan loppua, jolloin niitä voisi halutessaan käyttää!

Toimistopalveluista

Ennen matkaa saimme Olympian opaskirjoja, niin yleisesti Aasiasta kuin erikseen Iranista ja lisäksi pukeutumisohjeita täsmennettiin vielä juuri ennen matkaa saamassamme kirjeessä. Näitä kommentoinkin jo hiukan naisten pukeutumista käsittelevässä jutussamme, että vähän ne olivat ehkä tiukempia kuin vaikka norjalaisen ryhmän saamat ohjeet.

Iraniin tarvittiin ainakin vielä syyskuussa 2015 viisumit, mutta Olympia huolehti tietysti niiden hakemisesta, ongelmitta.

Viisumi

Esitemateriaalista huomasimme muutaman kohdan, joissa aika oli tainnut ajaa esitteen ohi: Isfahanissa ei sillan holveissa ole enää teehuoneita eikä lauseen ”Armenialaisten kirkot, vehreät puistot ja maalauksin koristellut huvilat puutarhoineen ja suihkulähteineen ovat osa tunnelmallista Isfahania.” kohta huvilat ihan auennut meille, ehkä ne huvilat jäivät pois kierrokselta.

Lopuksi

Muutamasta pienestä parannusehdotuksesta huolimatta sanoisimme, että Olympian Iranin matkan toteutus oli totuttuun Olympian tapaan hyvä, mutta Olympian matkalle lähtiessään kannattaa aina muistaa, että niillä ei ”lomailemaan” juuri pääse ja vapaa-aikaa on niukalti. Meiltäkin tämä pääsi välillä unohtumaan ja pisimpinä päivinä alkoi jo melkein tympiä. Mutta, jos haluat nähdä paljon lyhyessä ajassa, niin ei se ”lomailemalla” onnistu!

Hyvää on myös Olympian luotettavuus matkojen toteutumisen suhteen – tälläkin matkalla oli mukana eräs herra, joka oli alunperin ilmoittautunut toisen toimiston matkalle, mutta sen peruuntuessa viime hetkellä oli kääntynyt Olympian puoleen ja mahtunut kuin mahtunutkin vielä mukaan.

Tags from the story
, , , ,
Join the Conversation

14 Comments

    1. Kiitos kommentistasi! Olympia tarjoaa tosiaan kaiken valmiina, mikä jossain maissa ja etenkin jos itsellä on aikaa vähän rajoitetusti opiskella ja selvittää kaikkia juttuja ja niukalti aikaa myös kohteessa, on hyvä vaihtoehto!

  1. Postikortit, joihin laitoimme oppaalta Shirazissa ostamamme ylihintaiset 45000 rialin postimerkit, joiden arvo oli 22000 rialia, eivät ole vieläkään saapuneet Suomeen. Sen sijaan kortit, joihin laitoimme suoraan Isfahanin hotellista ostamamme 30000 rialin postimerkit, ovat saapuneet jo viikko sitten Suomeen. Ostimme Isfahanin hotellin myymälästä kaikki siellä olevat postimerkit, mutta ne eivät riittäneet kaikkiin kortteihimme.

  2. says: Virpi /Täynnä tie on tarinoita

    Tykkään kovasti lukea palautteita matkanjärjestäjistä, vaikka en juuri nyt tämäntyylistä kaukomatkaa suunnittelekaan. Matkustan paljon valmismatkoilla ja senpä vuoksi nämä postaukset kiinnostaa.
    Ehkäpä joskus! :)

    1. Kiitos Virpi! Mekin matkustamme kaikenlaisia matkoja, tällaisista ihan valmiista aina kokonaan itse kasattuihin. Blogissamme onkin jo julkisia palautteita useammallekin järjestäjälle, Olympian lisäksi ainakin Albatrosille, Aventuralle, Starlight Toursille ja Arial Travelille.

  3. says: Outi

    Kauniita nuo rukousmatot ja ihanasti on nuolilla nuo rukoussuunnat merkattu. Samaa en ole Marokossa huomannut.
    Tuollainen vessa aiheutti minulle ensimmäisillä Marokon reissuilla järkyttävän ummetuksen, mutta nyt ei enää tunnu missään. Mekko on hyvä valinta jo ihan wc:n takia :)
    Mukavaa sunnuntai-iltaa.

    1. Kiitos Outi! Lähi-idän alueella nuo rukoussuunnat ovat kyllä yleensä hyvin merkittyjä. Ainakin Qatarissa, Bahrainissa ja Kuwaitissa niitä havainnoimme.
      Pitkä mekko on tavallaan hyvä valinta, mutta sitten taas pitää olla helmojen kanssa tarkkana :-) – tiukat kapeat housut taitavat olla haastavin vaihtoehto.

  4. Hyviä ja mielenkiintoisia huomioita ryhmämatkasta!

    ”Turhan usein oppaat maailmalla tuntuvat arvostavan vain menneisyyttä, eivät elämään kaupunkien kaduilla ja kujilla tänään. ”

    Tämä on kumma juttu. Taannoisella Balkanin reissulla paikallisoppaamme Makedoniassa tylsistytti ryhmää pahanpäiväisesti jaarittelemalla ties mitä vuosilukuja, henkilöitä ja nippelitietoa vuosisatojen takaa – samalla kun ryhmäläisiä olisi kiinnostanut niinkin yksinkertaiset asiat kuin koulutus, terveydenhuolto & palkkataso nykypäivänä. Koko aika pölistiin historiasta ja nykypäivää koskevat kysymykset opas ohitti usein lyhyillä ja ympäripyöreillä vastauksilla. En tiedä sitten, oliko hänen arkeologi-taustalla jotakin tekemistä opastamisen kanssa.. Osa on tietysti enemmän kiinnostunut historiasta, mutta historia ei minnekkään katoa ja välillä olisi hyvä keskittyä nykypäiväänkin!

    1. says: Pirkko

      Kiitos Anne! Mukavaa, että joku ammattilainenkin on samaa mieltä tästä – ja Sinä varmaan jatkossa huolehdit mahdollisuuksien mukaan myös siitä, että kohteiden tämä päiväkin esittäytyy asiakkaillesi!

  5. says: Marjo

    Olipas mielenkiintoinen sukellus Iraniin. Itse en ole koskaan käynyt noin eksoottisessa paikassa ja jos joskus päättyisin menemään tästä bloggauksesta sai kyllä todella paljon kullan arvoista tietoa.

    Tuo kuvan toiletti nosti minulle hiukset pystyyn! Kääk, miten ikinä suoriutuisin tuossa kyykkyasennossa … mutta kaikkeen toki on pakko sopeutua reissussa. Muistissa vielä omat interrail-kokemukset vuosien takaa vaikkei ihan tällaista ole koetettu. Tosin Ranskassa on suihkuteltu muovipussit jaloissa.

    Voisiko olla, että oppaat eivät halua kertoa nykypäivästä vai olisiko heitä kehotettu vaikenemaan siitä? Vaikka itseäni historia kiinnostaa suunnattomasti haluan aina myös tietoa siitä miten nykyään elellään ja ollaan.

  6. says: Pirkko

    Kiitos Marjo!
    Nuo tuonmalliset vessat ovat yleisiä arabimaissa ja esimerkiksi entisissä Neuvostotasavalloissa noilla seuduin (Kazakstan, Kirgisia, Azerbaidzan), etenkin yleisinä vessoina – hotelleissa ja parhaimmissa ravintoloissa on yleensä jo länsimaiset vessat.
    En usko, että Iranin osalta kyse oli siitä, etteikö nykypäivää olisi haluttu esitellä vaan kylläkin vaan siitä, että sen merkitystä väheksyttiin verrattuna tuhatvuotiseen historiaan.

Leave a comment
Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *