Miten voi kaupunki, jossa en ole koskaan asunut tuntua niin tutulta?
Hanko. Kouluaikainen bussiretki. Nuoruusmuistoja tenniskentältä ja Villa Maijasta. Rapukestit Villa Tellinassa.
Aikoinaan Villa Maija oli osa Villa Tellinan majoituskapasiteettia. Nyt Tellina näytti olevan suljettu, mutta Maijassa näytti olevan toimiva hotelli. Ja aikoinaan Villa Maijan yläkerrassa sijainneessa huoneessamme asui lisäksemme pienoinen muurahaiskolonna, mutta ehkä se sittemmin häädettiin sieltä.
Hanko oli meille myös ensimmäisten hapuilevien rantautumisten näyttämönä ensimmäisellä pitemmällä purjehduksellamme Helsingistä Turkuun. Meidän meluisan, vielä epävarman, rantautumisen jälkeen katselimme hetken kuluttua kokeneemman naapuriveneen saapumista: sanaakaan ei tarvinnut vaihtaa, kun kumpikin tiesi tehtävänsä. Sittemmin rantauduimme usein Hankoon pitkien legien jälkeen, suoraan Tallinnasta tai ikimuistoisesti myrskyiseltä mereltä Gotlannista. Hangon edustalla käännös vastatuuleen ei myrskyssä mennyt ihan nappiin ja isopurje halkesi ja puomin rikkoi pudotessa sprayhoodin. Ja joku painoi vahingossa GPS:än MOB (Man over board) näppäintä, jonka jälkeen meillä ei enää ollut reittipisteitäkään Hankoon. Mutta kyllä me lopulta Hankoon rantauduimme, ja saimme tungettua veneen keulan muiden veneiden väliin pehmustettuamme sen ensin kaikilla veneestä löytyneillä lepuuttajilla.
Toki olivat ne aamut välillä aurinkoisiakin. Rannan puolen laiturilla, regatan jälkimainingeissa saattoi laiturilla joku nukkua, kännykkä ja lompakko siinä vieressä: purjehtijat ja hankolaiset ovat selvästikin rehellistä väkeä. Myöhemmin Itämeren Portissa meno oli rauhallisempaa, sivistyneempää, mutta niin ne taisivat regatatkin vuosien mittaan siistiytyä.
Olemme viettäneet iltoja pursiseuran terassilla. Syöneet sivistyneesti tunnelmallisessa Origossa. Nauttineet lounaita Itämeren Portin ravintolassa merelle katsellen. Juoneet munkkikahveja rantakahvilassa. Raahanneet ruokakasseja keskustan marketeista.
Elokuviin emme Hangossa olleet tätä ennen päätyneet koskaan, mutta tällä kertaa Kino Olympia tuli tutuksi. Hanko, elokuvakaupunki Sodankylän ja Berliinin välissä, tarjosi meille kahdessa päivässä kolme elokuvaa pikkukaupungin inhimillisissä ympyröissä. Katsot yhden elokuvan, kävelet muutamassa minuutissa hyvään rantaravintolaan (Origo) illalliselle, ehdit käymään hotellillakin (Regatta) välillä ja palaat elokuvateatteriin katsomaan toista.
Sunnuntai-aamuna ajoimme Neljän Tuulen -kahvilalle, vaikka tiesimme sen olevan jo suljettu tältä kaudelta. Meri ja rannat olivat kuitenkin ”auki”.
Niemeltä palasimme kasinolle ja nousimme Rakkaudenpolkua pitkin rantakallioille. Marraskuinen sää oli vielä lämmin, vaikka tuulinen, mutta niinhän sen kuuluukin, meren äärellä.
Ehkä emme muutakaan, sitten vähän myöhemmin, Portugaliin – ehkä me muutamme sittenkin Hankoon!
Sitä ennen palaamme blogissa Hankoon, kerromme lisää elokuvajuhlista ja hotelli Regatasta, mutta oli vaan pakko aloittaa itse Hangosta.
Itse en ole vieraillut koskaan Hangossa. Kuvissasi näkyy kuitenkin tuttuja paikkoja, joita näkyi elokuvassa Kesäkaverit.
Kiitos Outi!
Ja erityisesti kiitos muistutuksesta leffojen osalta, jossain vaiheessa kun tämä juttu oli vasta nippu ajatuksia, niin oli minulla yksi elokuvakin mielessäni, eli Ihanat naiset rannalla (hiukan tuota Kesäkavereita vanhempi). Kummatkin olen nähnyt ja kumpaakin olen pitänyt ihan mukavina leffoina!
Pitäisiköhän kehittää vielä ihan oma juttunsa Hanko elokuvissa :-)
Tosi upeita kuvia! Nuo vanhimmat voisit vaikka myydä Hangon turismin edistämiskeskukselle, niissä on hienoja tunnelmia!
Kiitos Rosita! Ehkä pitäisi katsoa noita 70- ja 80-luvun kuvia sillä silmällä, että olisiko vaikka Hangon museo niistä kiinnostunut.
Voi elämä, tulipa niin nostalginen olo tästä postauksesta. Hanko liittyy minunkin nuoruuteeni, ja ihan niin kuin sinäkin, koskaan en ole kaupungissa kuitenkaan asunut. Ehkä minunkin on tehtävä nostalgiamatka Hankoon. Pian.
Kiitos kommentista! Ja tervemenoa Hankoon – hyvin siellä voi syksylläkin vierailla, vaikka se mainio kesäkaupunki onkin.
Hanko on ihana! Olen ollut siellä vain kesällä,sillä serkullani on siellä loma-asunto.
Kiitos Jael! Mekin aikoinaan harkitsimme loma-asuntoa Hangosta, mutta päädyimme silloin Turkuun, synnyinkaupunkiini.
Hienoja kuvia. Tekee mieli lähteä itsekin käymään tuossa kauniissa merenrantakaupungissa. Suomessa on paljon upeita paikkoja, kunhan vaan saisi lähdettyä. Ei aina tarvitse matkustaa kauas pois, jo pienikin reissu virkistää!
Kiitos Kirsti! Hanko ei ole kovin kaukana pääkaupunkiseudulta, päiväseltään mekin siellä yleensä olemme käyneet, mutta syksyllä/talvella kun valoa on vähemmän, yöpyminen tuo lisää aikaa Hangon rannoille.
Hei,
Tosi mukava kirjoitus. Hangon museolla on käynnissä tallennusprojekti, jossa keräämme muistoja Hangosta 1990-2000-luvuilta. Olisi mukavaa, jos voisit lisätä jotain muistoja meidän sivuille http://www.minunhankoni.fi
Kiitos kommentista – ja kiinnostuksesta! Palaan asiaan kuvien lisäämisen osalta, täytyy katsoa mitä kaikkia kuvia noilta vuosilta voisi löytyä.