Emme matkustaneet Algeriaan Albert Camus’n takia. Mutta vaikka ensisijainen kimmokkeemme matkaan usein onkin uusi maa, niin toki sitten hetimmiten selvitämme myös mitä kaikkea mielenkiintoista kyseisestä maasta löytyy.
Algerialais-ranskalainen Nobel-kirjailija liittyi matkaamme useammassa kohdassa kuin olin etukäteen tullut selvittäneeksikään.
Camus’in perhe kuului Algerian Pied-Noir -väestöön, siihen yli miljoonan ihmisen joukkoon, joka Ranskan vallan aikana muutti Algeriaan (ja Marokkoon ja Tunisiaan) Ranskasta ja muualta Euroopasta. Albert syntyi Algeriassa 1913 ranskalaista ja espanjalaista alkuperää oleville vanhemmille ja kävi koulunsa Algiersissa.
Algerialais-ranskalaisena Camus on sivullinen sekä Algeriassa että Ranskassa.
Sivullinen onkin ehkä hänen tunnetuin teoksensa. Minulle Camus on kuitenkin ollut Rutto: Oraniin sijoittuva tarina yhteisöstä, jota kohtaa sen muusta maailmasta eristävä vitsaus. Tarina on piirtynyt mieleeni niin voimakkaasti, että vaikka viime vuosina olen moneen otteeseen karsinut kirjahyllyäni, niin kyseinen teos löytyy meiltä vieläkin niin suomeksi kuin ranskaksi.
Ja löytyiväthän ne rotatkin Oranista – tosin vain katukauppiaan lelurottalauman muodossa, mutta toisaalta, oikeaa rottaa en ehkä Oranista olisikaan halunnut mukanani kotiin tuoda!
Tipasassa oppaamme kertoi meille kirjailijan työskennelleen mielellään näissä maisemissa Välimeren rannalla ja vaikkakin Algerian sodan myötä kirjailijasta tuli epäsuosittu niin Ranskassa kuin Algeriassa, niin Tipasan rantamaisemissa on algerialaisten hänelle pystyttämä muistomerkki.
Noces à Tipasa, kirjailijan varhaisesta tuotannosta, käsittää neljä lyyristä tarinaa näistä maisemista: auringosta, yksinäisyydestä, ihmisten absurdista kohtalosta, luonnosta, mutta myös vaikutelmia ja ajatuksia ihmisyydestä ja onnen etsinnästä.
Muistomerkkiin on päätynyt ajatelma:
Je comprends ici
ce qu’on appelle gloire
le droit d’aimer
sans mesure Albert Camus
Jonkinlaisesta ranskan kielen osaamisestani huolimatta pyydän ranskaa äidinkielenään puhuvaa kolleegaani kääntämään tämän minulle englanniksi:
I understand here that what one calls glory is the the right to love without boundaries
mutta ei tämän ajatus silti ole minulle vieläkään ihan selvä.
Ymmärrän täällä, että mitä kutsumme kunniaksi on oikeus rakastaa ilman rajoja?
Jos Sinulla on tähän parempi tulkinta, niin kerro!
Tällä kertaa kirjailija liittyi matkaamme vasta sen jälkeen kun olimme kohteesta jo päättäneet. Ainakin kolmella matkalla olemme liittäneet reittiimme kaupungin tai saaren kirjan tai kirjailijan innostamana.
Botswanassa kävimme myös pääkaupunki Gaboronessa Alexander McCallSmithin Mma Ramotswe -kirjojen innostamana.
Cornwallissa valitsimme ruokapaikan Rosamund Pilcherin kirjojen innoittamana.
Nantucketin saarelle suuntasimme Nancy Thayerin kirjojen innostamana – ja onnistuimme jopa tapaamaan kirjailijan!
Ja viimeksi joulukuussa jäimme ylimääräiseksi päiväksi Nairobiin tutustuaksemme Karen Blixenin maisemiin myös Keniassa. Tanskassa olimmekin hänen kotitalollaan käyneet jo aikaisemmin.
Hieman tuntemattomampi puoli Algeriasta, mutta kovin mielenkiintoinen. Taas löytyi kirja, joka pitää lisätä omalle hankintalistalle :).
Kiitos Laura! Jostain syystä Albert Camus kolahti minuun nuorena, mutta siitä, nuoruudestani, on tietysti jo sen verran aikaa, etteivät kaikki minua nuoremmat enää häntä tunne. Mutta Sinulle tietysti, maassa asuvana, voisi olla ihan kiva tuttavuus, vaikka siis onkin jo jonkin ajan takaa.