Vielä muutama kuva ja lause Wieniä ja sitten jo uusiin seikkailuihin!
Schönbrunnissa kävimme heti ensimmäisenä kokonaisena Wienin päivänämme, mutta blogiin asti sieltä on vasta päässyt eläintarha ja panda – joten poiketaanpa vielä tämänkin palatsin pihoille ja puutarhaan. Ja vessaan, joka sekin on näyttämisen arvoinen.
Wien on monilta osin käveltävissä oleva kaupunki, mutta Schönbrunniin on sen verran matkaa, että avuksi joutuu ottamaan metron saman nimiselle asemalle. Metrolta linnalle löytää helposti ihmisvirtaa seuraamalla: en usko, että tuota väliä koskaan joutuisi yksin suunnistamaan!
Jos ei ole lippua ostanut ennakkoon, niin sen voi ostaa linnan portilta, joko kassoilta tai automaateista – ja jos kumpaankin näistä vaihtoehdoista on ruuhkaa, niin voi kokeilla vaikka Lasten museota. Me päädyimme sinne kysymään, että mistä nyt pitikään mennä sisään (vasemmalta reunalta, ei oikealta, jossa Lasten museo on) ja huomasimme, että sieltä liput olisi saanut samalla ostettua yhtään jonottamatta.
Lippuja on monen ”kokoisia”, 22 huoneen peruslipusta 40 huoneeseen ja kulta- ja Sisilippuihin, joten ehkä kannattaa hetki etukäteen miettiä mistä on kiinnostunut (ja paljonko päivässä jaksaa) ennen kuin asettuu lippujonoon. Ja jos ei halua nähdä yhtään huonetta, niin puutarhassa voi käyskennellä ihan ilmaiseksi.
Me kiersimme tuon 22 huonetta, etsiydymme sen jälkeen maailman vanhimpaan eläintarhaan. Eläintarhan vieressä olisi ollut myös kasvihuone Palmutalo, mutta annoimme sen olla ja tuon lyhyehkön linnakierroksen ja eläintarhan lisäksi kävelimme vain puutarhassa ja nousimme ylös Gloriette -rakennukseen lounaalle. Ravintoloita Schönbrunnin alueella on useampia, mutta Gloriettesta on parhaat näköalat, vaikka sinne hiukan kiivetä pitääkin. Kahvila/ravintolanakin Gloriette on vierailun arvoinen: ainakin syömämme salaatit olivat maittavia ja tuoreita ja valikoimaa oli mukavasti, myös lämpimiä ruokia, vaikka salaatteihin päädyimmekin.
Puutarha on ISO – kilometrejä kertyy helposti päivän mittaan useampikin. Jos reippailu ei syystä tai toisesta innosta, niin vaihtoehtoina on – kuten monessa paikkaa Wienissä – hevoskyyti ja Schönbrunnissa myös pieni ”lasten juna”, jossa näytti kyllä aikuisiakin matkustavan.
Meiltä Schönbrunnissa jäi tällä kertaa kokematta Palmutalon ja lukuisien linnan huoneiden lisäksi myös labyrintti, vaunumuseo, Orangerie ja Linnateatteri. Jos olet nämä(kin) kolunnut ja haluat hehkuttaa mitä kaikkea hienoa meiltä jäi näkemättä, niin kommentoi toki juttua!
Mutta tämä Lonely Planetin listallekin päässeen pisuaarin Lasse sentään näki. Tämä sijaitsee linnan sisäänkäyntiaulassa. Myös naisten vessa on saman tyylinen, mutta koppiratkaisuna ei näin kuvauksellinen.
Näihin kuviin jätämme ainakin tältä erää Wienin, sillä uudet seikkailut odottavat!
Ensimmäinen seikkailu on PING-tapahtuma Långvikissa, jossa somemaailman vaikuttajat kohtaavat perjantaina 13. toukokuuta. Meriharakka (Pirkko) on tapahtumassa mukana yhtenä content guruna: tänä vuonna tapahtuma mahtui kalenteriin ja hakemuksemme päästä mukaan hyväksyttiin, joten uteliaalla ja avoimella mielellä perjantaina Långvikissa! Meitä bloggaajia (ja instaajia ja tubettajia) onkin mukana pari sataa, eli ei taida huomenna Långvikissa tulla yksinäinen olo.
Matkailun saralla seuraavaksi on tiedossa viikon päästä pidennetty viikonloppu Naantalissa ja vähän myöhemmin juhannus Ahvenanmaalla.
Blogiin olisi kiva kirjoittaa myös Libanonista, ystävämme Merjan, blogituttavamme Inkan ja Libanon herkuista kertovan kirjan Josen Mezen tunnelmia kooten hahmotelmaa joskus vielä toteutuvasta Libanonin matkastamme.
Ehkä myös tämäniltainen retkeni Mma Ramotswen keittiöön ansaitsisi oman juttunsa?
Matkailuaiheisia kirjojakin olisi jo referointijonossa ja lisää tulossa, esimerkiksi Päivi ja Santeri Kanniston Superrikkaat ja rutiköyhät, joka on vasta matkalla luettavakseni.
Heinäkuulle kaavailtu Lofoottien matka on edelleen varaamatta ja siis tarkemmin hahmottelematta ja marraskuullekin houkuttaisi jo varata matka aurinkoon: miltä kuullostaisi risteily Intian valtamerellä?
Onpa pramean näköistä! :) 22 huonetta olisi kyllä jo mielestäni aikamoinen kiertäminen! Ja jos noita saa vielä kierrellä enemmänkin niin huh! Ehkä pitäisi koittaa joskus :)
Kiitos Miraorvokki! Palatsi on kieltämättä ISO!
Kyllä tuonne on päästävä Wien nousee matkatoivelistalla muutaman sijan!
Kiitos salaine! Ihan kiva kohde Wien on ja jos aikaa riittää, niin samalla reissulla poikkeaa helposti vaikka Bratislavassa.
Haa, kiitos tästä – mitä flashbackejä! Kävin tuolla joskus vaihtarivuonna 2007, tosin juurikin opiskelijabudjetilla, joten käppäilin vain puutarhassa. Mutta nyt kun sanoit, niin näin minäkin sisätiloista sentään sen vehmaan naistenvessan! Löysin nyt tietokoneen arkistoista oikeinpa kuvan sieltä kopista. :D
Kiitos Tiia! Jotenkin WIenin reissusta muotoutui vessapainotteinen, kun olivat sen verran näyttäviä niin Schönbrunnissa kuin Hundertwasserhausissa.
On todellakin kauniin näköinen paikka tuo Schönbrunn. Ja kivalta kuulostaa myös tulevien kuukausien suunnitelmat.
Hain möys mukaan PINGiin tänä vuonna, mutten harmiksi päässyt. Pitänee hakea uudestaan ens vuonna :)
Kiitos Tanja! Pitäisi varmaan toivottaa, epäitsekkäästi, onnea hakemuksellesi ensi vuonna – vaikka se sitten tarkoittaisikin, että omat mahdollisuudet olisivat sitten aavistuksen pienemmät uusintavisiitille :-)
Hauskan näköinen pisuaari! Me yritimme saada viime vuonna Wieniä mahtumaan reissusuunnitelmaan juurikin Schönbrunnin takia, mutta se olisi sitten tehnyt monesta muusta jutusta paljon hankalampia saavuttaa. Toivottavasti vielä joskus!
Kiitos Simo! Siellähän se odottaa, Wien – ja etenkin kohteet kuten Schönbrunn eivät ole vuodesta tai parista kiinni.
Itse olen käynyt tuolla siten, että tutustuin pelkästään puutarhaan ja sielläkin sai aikaa kulumaan. Se on ISO, niin kuin totesit. Jos vielä kolmannen kerran Wienin menen pidemmäksi aikaa, niin sitten voisi ottaa jo sisätilat ohjelmaan :-)
Kiitos Rami! Tai sitten pitäisi suunnistaa sinne sateella, ehkä ne sisätilat silloin houkuttelisivat. Vaikka vanhat palatsit joskus tuntuvatkin tylsiltä, niin kyllä tarinat, että tässä huoneessa Mozart esiintyi ensimmäisen kerran keisarille ovat jossain määrin kiehtoviakin.
Mä en ikinä mennyt linnaan sisään myöskään. Ulkopuolelta ihailu riitti, oli se kaunis paikka. Jotenkin alkaa aina puuduttamaan kirkoissa ja linnoissa ne loppumattomat huoneet ja taideteokset jne, vaikka hienoja olisivatkin.
Kiitos Meri! Viittaan vastaukseeni tuossa yllä Ramille, kyllä sisätiloissakin jotain kiehtovaa on …