Lammashaassa Lofooteilla

Svolvaer

Henningsvaerista ”muutimme” Svolvaeriin, saaren pääkaupunkiin. Muuttomatkalla poikkesimme Kabelvågin pieneen kylään, jossa on isoja nähtävyyksiä, kuten Lofotenakvariet osana Skrei-kokonaisuutta. Pistäytyminen akvaariossa tuntui hyvältä idealta, sillä Lofooteilla liikkuessaan ei voi ohittaa kalaa ja kalastusta. Tämä akvaario onkin siinä mielessä fiksu akvaario, että se ei esittele tropiikin värikkäitä kaloja vaan norjalaisia kaloja (ja Norjan öljyteollisuutta ja sen yhteiseloa kalastuksen kanssa). Kabelvågissa olisi myös ollut Lofoottien suurin kirkko, mutta sen ohitimme sujuvasti, kuten taidemuseon Skreissä.

Lofotenakvariet Kala Turska

Svolvaer tuntui isolta kaupungilta ja Lofoottien idyllikin oli hiukan täällä hukassa. Scandic-hotelli Lamholmenin saarella oli kuten mikä tahansa Scandic-hotelli, joskin huoneesta avautuva näkymä merelle ja rannassa puuhailevat lokit muistuttivat, ettei tässä ihan suurkaupungissa olla. (Ja ne lokit pitivät kyllä aamuyöstäkin huolen siitä, että muistimme olevamme Lofooteilla.)

Svolvaer

Rantabulevardilta löytyi useampiakin Tripadvisorin hyvänä pitämiä ravintoloita: ainoa ongelma ensimmäisenä iltana oli, että ne kaikki olivat tosin täysiä, joten tarkistimme kaupungin lähes kaikki ravintolat ennen kuin palasimme ensimmmäiseen valintaamme Du Verdeniin, josta sitten lopulta kuitenkin saimme pöydän ja illallisen. Toisena iltana kokeilimme viereisen Bacalaon. Molempien ruuan taso riitti meille, mutta ruuhkaisissa ravintoloissa sitä sai hetken odottaa. Scandicissa olisi iltaisin ollut tarjolla buffet-illallinen emmekä ihan niin paljoa halunneet illalla syödä.

Bacalao vuohenjuustosalaatti

Svolvaerin ”kodistamme” teimme päiväretken Austvågöya -saaren pohjoisosiin – ei mitään erityisesti hakien, jos ei rantoja, majakoita ja luontoa siksi lasketa. Suuntasimme E10iä pohjoiseen ja ensin Laukvikin uneliaaseen kylään. Kahvila ei ollut auki, mutta löysimme majakan, upeat näkymät merelle ja maailman pienimmäksi mainitun kulttuuritalon. Pysähdyimme myös tienvarressa bongaamamme runsaasti koristellun talon kohdalla ja ihastelimme siellä täällä näkyviä ruohokattoisia rakennuksia.

Laukvik LaukvikMaailman pienin kulttuuritalo

Grunnförfjordenin kohdalla, hiukan ennen lahtea ylittävää kannasta, jätimme auton tien varteen ja teimme pienen kävelyretken vuonon rannalle lammashakaan. Kivaa seutua kävellä, mutta lampaan papanat pitivät katseen hiukan turhan tiukkaan polussa! Vaikka toisaalta oli niitä, lampaita, ihan kiva tarkkaillakin.

Lammashaassa Lofooteilla Lammashaassa Lofooteilla Lammashaassa LofooteillaLammashaassa Lofooteilla

Fiskebolen lauttarannassa oli pieni kahvilakin auki ja nautimme norjalaisittain vohvelit. Rannan kartta muistaa edelleen paikan merkityksellisyyden aikana, jolloin Lofooteille ei vielä päässyt kuin lautalla. Jossain vaiheessa kun majoitusten löytyminen heinäkuiselle matkallemme tuntui kovin työläältä tutkin myös vaihtoehtoja Melbun saarella, jonne olisi täältä päässyt lautalla, mutta hylkäsin ne sitten kuitenkin. Ehkä turhaan, näyttihän tuo lautta menevän monta kertaa päivässä eikä matka tainnut olla kovin pitkäkään.

Sildpollnes Sildpollnes

Palasimme Svolvaeriin E10 -tietä, mutta emme suinkaan tauotta. Maisemat tälläkin reitillä olivat huikeat ja näköalapaikalla olikin lisäksemme kymmeniä turisteja, postikorttimaisemissa. Pisteenä i:n päällä Laupstadin valkoinen kirkko.
Hylkäsin majoituksia etsiessämme Sildpollnes Sjöcampin, kun halusin yöpyä pari yötä Svolvaerissakin, mutta jälkikäteen ajatellen nämäkin maisemat olisivat voineet olla parin yöpymisen arvoisia ja olisihan siellä Svolvaerissa voinut käydä vaikka täältä vaikka pariinkin kertaan.

Svolvaerissa kävimme tietysti keskustan ravintoloiden ja muutaman gallerian lisäksi läheisellä Kjeoyskjaeretin niemellä, jonka päässä on Fiskerkonan majakka, joka toivottaa mereltä päin kaupunkiin saapuvat tervetulleeksi. Jotain samaa pienemmässä mittakaavassa kuin Vapaudenpatsaassa tässä naishahmossa on.
Retki tälle niemelle tarjoaa myös kivoja näkymiä Svolvaerin keskustaan ja Hurtigruten-laivoihin, jotka vierailevat kaupungissa taajaan, sillä niin pohjoisesta etelään kuin etelästä pohjoiseen menevät laivat pysähtyvät tietysti täällä.

Svolvaer FiskekonanSvolvaer Hurtigruten

Svolvaerin kaupungissa oli ravintoloiden lisäksi ainakin muutamia taidegallerioita ja (ainakin) yksi Lofoottien huikeita maisemia valmiina valokuvina tarjoavat valokuvausliike, jossa pysähdyimme erityisesti katsomaan kuvia yhdestä rakennustyömaasta. Kun itsekin innokkaasti yritimme Lofoottien maisemia tallentaa, emme antaneet periksi houkutuksella ostaa valmista valokuvaa tästä, vaan kävimme itse ottamassa kuvan, mutta kieltämättä kuvakulma/valoitus/jälkikäsittely/rajaus oli ammattilaisen kuvassa jotenkin … parempi.

Svolvaer

Meriliikenteen ja majakoiden merkitys Lofooteilla näkyi kaupungissa kivasti myös yhden rakennuksen päädyssä. Gallerioiden lisäksi torilla kannattaa hiukan kierrellä vaikka ei ”turistirihkamaa” olisi ostamassakaan. Ainakin pääsee toteamaan, että siinä missä Pohjois-Suomessa myydään yleisesti poronlihaa, niin täällä myydään valaanlihaa.

SvolvaerValasta torilla

 

 

Tags from the story
,
Join the Conversation

18 Comments

    1. says: Pirkko

      Kiitos Teija! Parissa kohtaa näimme lampaita myös tien reunalla ja tiellä, ja jonkun kerran jouduimme jopa hetken odottamaan, että tekivät autolle tilaa.

  1. says: Anna / 270 Degrees

    Kauniita kuvia, kuten teillä blogissanne aina :) Tuo norjalaisia kaloja esittelevä akvaario on kyllä hauska idea, vaikka eiväthän tietty pohjoismaiset kalat ole yhtä upeita ja eksoottisia katsella kuin sukulaisensa kaukomailta. Jotenkin silti tykkään ideasta, ettei rahdata kaloja toiselta puolelta maailmaa akvaarioon vain, jotta hölmöt ihmiset voisivat niitä pällistellä vaan esitellään sitä, mitä alueellakin on.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Anna – erityisesti kuvia koskevasta maininnastasi :-)
      Kalat olivat kyllä melko värittömiä, mutta merisiilit ja meritähdet ilahduttivat. Ja hylkeet!

  2. says: Katja / Lähtöselvitetty

    Meillä oli pari vuotta sitten Svolvaerissa vaikeuksia löytää lounasta. Syynä siihen ei ollut ravintoloiden täysinäisyys, vaan se, että lounasta alettiin tarjoilla jotenkin hämmentävän myöhään. Olimme liikkeellä mielestäni puolen päivän aikoihin, jolloin useampikin paikka sanoi, että lounas alkaa vasta myöhemmin (muistaakseni yhden aikoihin). Päädyimme sitten ostoskeskuksen alakerran ruokalaan.

    Tiesittekö muuten, että Kotkassa sijaitsee Maretarium, jossa myös on näytillä suomalaisia kaloja trooppisten eläjien sijaan? Samalla idealla kuin tuolla Kabelvågin akvaariossa.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Katja! Emme noteeranneet tuota lounasongelmaa, sillä hotellien buffet-aamiaisen jälkeen emme hetimmiten ruokaa osanneet kaivata :-)

      Maretarium on vielä näkemättä, mutta kun tänä kesänä olemme suunnanneet melko ahkerasti kotimaassa pääkaupunkiseudulta länteen, niin ehkä sitten ensi kesänä itään!

  3. Aivan ihania maisemia! Lofooteille olisi kiva joskus päästä uudestaan :) Tällainen lammasfani kun olen, niin tuolla olisi ollut kiva kävellä ja kuvata lampaita. Ihanan pehmeän näköisiä!

  4. Viehättävän näköinne kylä punaisine mökkeineen ja upeat maisemat. Lampaat vaan täydentävät elämystä. Mieheni on lapsena kiertänyt perheensä mukana useamman kerran Norjasa ja aikuisenakin käynyt siellä kalastusreisuilla isänsä ja veljensä kanssa. Ja kehuu Norjaa aina kovasti. Itse en ole Norjaan vielä päässyt, mutta olisi taatusti luontomatkaa ajatellen aivan mahtava kohdemaa.

  5. says: Pirkko

    Kiitos Jonna! Norja on, luultavasti kalleutensa takia, jäänyt turhan monelle suomalaiselle paljon tuntemattomammaksi kuin Ruotsi, vaikka eihän se käytännössä paljoa kauempana ole, lentäen ainakaan.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Laura! Fiksu on tosiaan sopiva sana tuolle. Kalojen väreillä se ei voinut leveillä, mutta esitteli sopivan kompaktissa muodossa norjalaista kalastustusta, jota Lofooteilla ei todellakaan voi eikä pidä ohittaa.

  6. Kuvista täytyy alkuun kommentoida se, että mukavan värikkäät vaatteet teillä suomalaisiksi -> tuo kuviin kivasti eloa verrattuna perusmustaan, mikä omakin asukokonaisuus yleensä on :-D

    Lofootit kiinnostavat kovasti, joskin muutama muu alue on tällä hetkellä edellä Norjan paikoista. Täytyisi tutkia mitä vaellusreittejä siellä olisi tarjolla, kun kiinnostus alueista on tällä hetkellä pitkälti sen mukaan menossa.

    Mikäs toi iso möhkäle on, näin sellaisen just tosi-isona Legolandin akvaariossa?

    1. says: Pirkko

      Lassen kaveri Juha ehtikin tuossa jo vastaamaan, että kissakala!
      Tietysti lomavaatteet pitää valita siten, että riittää erivärisen kuteet eri päivien valokuviin – pelkillä mustilla vaatteillahan kaikki kuvat näyttäisivät samanlaisilta :-) Mustat käytetään sitten arkena …

  7. Ihania noi lampaat! Me saatiin kunnon kosketus lampaiden maailmaan pari vuotta sitten Walesissa, joka on tietysti niistä kuuluista – yksi majapaikoistamme sijaitsi aian lammaslaitumen vieressä, joten niitä sai ihaille – ja kuunnella – niin päivin kuin öin. Aivan järjettömän suloisia otuksia! :)

    1. says: Pirkko

      Kiitos Liza! Suloisia, mutta hivenen sotkuisia, noita polkuja ajatellen.

Leave a comment
Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *