Kaikki Lofooteista, Bodöstä – ja ruuasta

Myönnän, nyt venytän hiukan tämänkertaisen IG Travel Thursdayn ruokamatkailuteemaa.
Ruoka ei nimittäin ole meidän juttumme. Tai on tietysti, syömmehän me joka päivä, myös matkoilla ja luultavasti enimmäkseen, minä etenkin, epäterveellisesti. Töissäkin, jossa terveellistä lounasta olisi helposti saatavilla, valitsen usein leivän lämpimän ruuan sijaan.

Kesän ”päämatkallamme” Lofooteille teimme sentään päätöksen, että syömme joka päivä yhden kunnon aterian, ettei ihan mennä leivillä ja herkuilla – ja silti valitsin pari kertaa pääruuaksi leivän. Lasse sentään valitsi usein kalaakin, jopa kalakeiton.
Viikon ruokalistani julkaiseminen, silloin kun nauttimamme ateriat ovat itse valitsemiamme, melkein hävettää, mutta menköön nyt sitten, tämän kerran.

Suunnilleen näillä mentiin viikko Lofooteilla:

Lofootit, aamiaisia

Yhtä mökkimajoitusta lukuunottamatta aamiaisen nautimme hotellien buffeteista. Ei niissä mitään ihan erikoista ollut – paitsi vohvelirauta Henningsvaerissa, mutta sitä hehkutinkin jo samalla kuin koko Henningsvaeria. Radisson Blussa Bodössä oli kivan näköiset juomakannut, mutta pitäydyimme silti tylsästi perusappelsiinimehussa. Scandic Svolvaerin jätti-isot pullat olivat hiukan poikkeavia perushotelliaamiaisten linjasta. Norjalainen erikoisuus varmaan.
Lofootit, leipiä

Kanaleipään päädyin paluumatkalla Bodön ostoskeskuksen Mon Ami –ravintolassa City Nord –ostoskeskuksessa. Kuten myös Du Verden –ravintolassa Svolvaerissa.

Lofootit, salaatteja

Parina päivänä uskottelin itselleni syömällä terveellisesti valitsemalla salaatin. Tosin tuo leivitetty kana tuossa myös City Nordin ostoskeskuksessa, menomatkalla, syömässänä kanasalaatissa ei varmaan ole terveellisin tapa syödä kanaa. Mutta mangokastike salaatin nimessä houkutteli mangofania! Vuohenjuustosalaatti Svolvaerin Bacalaossa ei ollut ihan parhaimmasta päästä – tuollaisia pieniä vuohenjuustoja kuivilla leipäpaloilla!
Lofootit, pizzoja

Pizzaan päädyimme runsaan viikon aikana kaksi kertaa. Pizzat jaoimme, eli näiden osalta Lassenkin ruokavalio oli yhtä ”huono”. Kummallakin kerralla pizza oli hiukan hätävaihtoehto. Henningsvaerissa suosikkiruokavaihtoehtomme olivat lopussa Klatreskolen rantaravintolasta ja päädyimme sen takia myös illalla Cafe Lysetoperietiin ja syömään pizzaa.  Reineen saapuessamme pitkän päivän päätteeksi oli jo sen verran nälkä, että valitsimme ensimmäinen kelvollisen näköisen ravintolan, joka sattui olemaan pääosin pizzoja tarjoava Lanternen.
Lofootit, herkkuja

Jälkiruokia emme yleensä tilaa, kun yritämme jättää tilaa herkuille päivän muilla tauoilla, mutta Krammervika Havnissa Ballstadissa söimme sunnuntai-illan buffeen ja siihen kuului myös jälkiruoka. Riskräm –annosta kasatessani ystävälliset norjalaiset halusivat jopa kertoa minulle, että mikä tämä Norjassa ilmeisen suosittu jälkiruoka on ja miten sitä tuon marjakiisselin kanssa nautitaan. Vohveleita taas oli tarjolla lähes kaikkialla, joko norjalaisella ruskealla juustolla suolaisina versioina ja hillolla ja kermalla makeina. Tämän paperilautasella tarjotun nautimme Fiskebölin lauttasatamassa katsellen Melbun puolelle menevän lautan lähtöä. Kahviloissahan ei valinnanvaraa Pohjois-Norjassa juuri ole: jos sellainen sattuu kohdalle, niin sinne kannattaa poiketa ja ottaa mitä tarjolla on.

Kaikki Lofooteilta

Tämän ”ruokajutun” lisäksi olemme  kirjoittaneet Lofooteilta nipun muita juttuja – ja luultavasti kaikki niistä suuremmalla intohimolla kuin tämän ruoka-aiheisen, joten suosittelenkin käyttämään aikaa lähinnä näihin:

Bodö

Lopuksi vielä pari sanaa Bodöstä. Kaupungista, joka valikoitui Lofoottien matkamme alku- ja päätepisteeksi siksi, että sinne pääsi Helsingistä lentäen yhdellä vaihdolla Arlandan tai Oslon kautta.

Bodö Norja

Asuimme mennen tullen yhden yön Radisson Blu –hotellissa ja ehdimme tutustumaan kaupunkiin yhden aamu- ja toisen iltapäivän verran. Satama näytti kauniilta, etenkin mennessä, kun emme olleet kaikkea kaunista Lofooteilla vielä nähneet! Lauantai-aamuna kalastajaveneestä myytiin tuoreita katkarapuja ja ostajia tuntui riittävän. Pienehkössä kaupungissa kaikki tarvittava on kävelyetäisyydellä, jopa lentokenttä, ihan oikeasti, ainakin tuosta Radisson Blue hotellista.

Bodö Norja

Sen verran mitä kaupungilla kävelimme niin taide tuntui saaneen kivasti jalansijaa tässä kaupungissa. Monien rakennusten seiniä koristivat mahtavat muraalit ja värikkäitä koristeeksi asetettuja vanhoja polkupyöriä löytyi lähes joka korttelista.
Autolla liikkuessamme päädyimme käyttämään City Nord –ostoskeskuksen kauppoja ja ravintoloita, joita toki olisi keskustassa kävelyetäisyydeltäkin löytynyt. En osaa suositella Bodötä itsenäisenä matkakohteena, sillä emme niin paljoa siihen tutustuneet, mutta jos tuolle suunnalle osut, niin ei sitä välttääkään kannata, ihan kivalta kaupungilta se vaikutti!

Bodö Norja

Käy tykkäämässä Meriharakan Facebook-sivusta, niin saat uudet päivitykset suoraan uutisvirtaasi. Seuraa kuviamme ja kommenttejamme myös Instagramissa (@Meriharakka) ja Twitterissä (@Meriharakka1)!

Tags from the story
,
Join the Conversation

11 Comments

  1. says: Martina

    Ihania nuo isot pullat ja vohvelirauta on aina iso plussa aamiaisella. Jostain syystä reissatessa haluan että aamiaisella on myös makeaa, vaikka normaalisti makea ei oikein maistu heti aamusta.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Martina! Vohvelirautaan olemme törmänneet ehkä puolessa tusinassa hotelleja tähän mennessä ja aina olemme siitä olleet yhtä innostuneita. Kotonakin meillä aikoinaan sellainen oli, mutta ei sitä sitten tullut riittävän säännöllisesti käytettyä, että sitä olisi kotona kannattanut säilöä, lätyt riittävät :-)

  2. Ihanan näköisiä ruokia! Mulle ruoka ei ole mikään matkan tärkein juttu, mutta kyllä sitä joka päivä pitää jotain syödä. Mä päätin tällä kertaa osallistua ig-travel thursdayhin herkkukuvilla, sillä ovathan nekin ruokaa :)

    1. says: Pirkko

      Kiitos Tanja! Matkahan tosiaan on vähän aina ”oikeutus” herkkuihin, lomallahan sitä ollaan :-)

  3. Minullakin on usein hyvänä ajatuksena syödä lounaaksi salaattia, mutta mikähän siinä onkin, että reissussa ehtii syömään aina vasta siinä vaiheessa kun on jo aivan kamala nälkä. Ja silloin ei todellakaan pelkkä salaatti enää riitä, vaan päädyn nälissäni tilaamaan jotain aivan liian tuhtia.
    Tuo vuohenjuustosalaatti näyttää kyllä herkulliselta, mutta kuivat leipäpalaset jäisi minulta syömättä :)

  4. says: Pirkko

    Kiitos Terhi! Ehkä se tuhtia = tavallista ruokaa on sittenkin parempi vaihtoehto kuin salaatti + jälkiruoka :-) Vuohenjuustosalaatti on yksi lemppareistani, mutta tuo pienillä kuivilla leipäpaloilla ei tosiaan ollut paras näkemäni toteutus siitä.

  5. Ei saa tommosia pieniä vuohenjuustopaloja laittaa salaattiin! Vuohenjuuston pitää olla salaatissa iso paksu kiekko joka on paistettu rapeaksi, nam. :P

    Vohvelirauta oli muuten myös Weeruskan brunssilla Helsingissä. Kiva vekotin, mutta aika iso jono sen taakse kertyi.. Kotona meillä tehdään aina lettuja, ei koskaan vohveleita, vaikka rauta lapsuudenkotona olikin.

    1. Kiitos Huli! Totta, isompia ja mehevämpiä saisivat olla, vuohenjuustokiekot! Henningsvaerin hotellimme oli sen verran pieni, että vohvelirauta toimi vielä.

  6. Mulle jäi mieleen taannoisesta Lofoottien reissusta Peppesin kasvispizza – sairaan kallis mutta niin hyvä! Voisin melkein lähteä jo sen takia takaisin Lofooteille. Mutta ehkä ennemmän kuitenkin maisemien ;) Hyvin ”venytetty” teemaa! :)

  7. says: TT

    Lofooteille ajellessa Ruotsin kautta Kiiruna on usein hyvällä etäisyydellä yöpaikaksi. Kiirunan Scandic-hotellissa on aika kiva ja edullinen aamupala ja myös se vohvelirauta. :)

  8. says: Pirkko

    Kiitos TT! Päädyimme lentovaihtoehtoon rajallisen loman takia, mutta etenkin pohjoisempana Suomessa asuville tuo on varmaan hyvä vaihtoehto.

Leave a comment
Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *