Välähdyksiä Kanadan historiaan

Historia ei ollut koulussa mieliaineitani siinä missä matemaattiset aineet ja maantieto. Mutta maailmaa kiertäessä historia tulee vastaan jos ei nyt jokaisen nurkan takana, niin välähdyksittäin kuitenkin päivittäin.

Prince Edward Island 1864 Prince Edward Island 1864 Prince Edward Islandilla vietimme ensimmäisen päivän vain laiskasti pääkaupunkia, Charlottetownia, kierrellen. Hakeuduimme, tapamme mukaisesti, rantabulevardeille ja pienvenesatamaan ja päädyimme pian rannalla olevaan Confederation Landing Park -nimiseen puistoon ja pieneen paviljonkiin ja opimme, vasta nyt, että miten sopivaa olikaan, että Kanadan matkamme suuntautuu merellisiin osavaltioihin: Nova Scotiaan, New Brunswickiin ja Prince Edward Islandille. Täällä nimittäin nykymuotoinen Kanada sai alkunsa. Yhdysvaltojen sisällissodan jälkeen nämä osavaltiot kokivat tarpeelliseksi liittoutua ja tähän liittyvät neuvottelut aloitettiin Charlottetownissa vuonna 1864. Myös Ontarion ja Quebecin edustajat otettiin mukaan ja erinäisten vaiheiden jälkeen Kanadan valtioliitosta sovittiin keväällä 1867. Olimme siis paikalla hiukan etuajassa: 150-vuotisjuhlat ovat vasta ensi vuonna.

Prince Edward Island 1864

Jo ennen aamupäivän historian oppituntiamme olin hiukan uteliaana lukenut täkäläisiä rekisterikilpiä, joissa on teksti Princd Edward Island – Birthplace of Confederation.
Tekstille on siis katetta!

Rannan paviljongin lisäksi Charlottetownin keskustassa on iso taidemuseo, Confederation Centre of the Arts, joka on valmistunut 100-vuotisjuhliin vuonna 1964.

Green Gables, Vihervaara

Seuraavana päivänä lähdimme kiertämään saarta kirjailija L M Montgomeryn jalanjäljissä. Vihervaaran Anna on tässä osavaltiossa iso juttu. L M Montgomeryn syntymäkoti on palanen aitoa historiaa, samoin hänen isovanhempiensa talon vanhat perustukset Vihervaaran rakennusten läheisyydessä. Vihervaara onkin sitten jo fiktiota, mutta alue on rakennettu historiaa kunnioittaen ja siinä mielessä kertoo todellisesta elämästä saarella 1800-luvun lopussa.

L M Montgomery synnyinkotiLM Montgomery talo Green Gables

Kolmantena päivänä kiersimme majakoita erityisesti saaren keskiosan etelärannikolla, Summersidessa, joka on saaren toiseksi suuren taajama, ja sen ja Charlottetownin välisellä rannikoilla. Illan viimeinen reitillemme osunut majakka oli Rocky Point jo taas melko lähellä Charlottetownia ja vaikka päädyimme sinne majakan takia, niin toki katsastimme myös samalla alueella olevan Port-la-Joey – Fort Amherstin muistomerkin, joka kertasi meille saaren historiaa siltä osin, että aikoinaan Île Saint-Jeanin (nykyisen Prince Edward Islandin) valtasivat ensin ranskalaiset, mutta vähän myöhemmin englantilaiset (1758) ja sen tiimoilta ranskalaiset pakkomuutettiin vähän ympäri maailmaa, aina Eurooppaa ja Karibiaa myöten.
Ei ole pakolaisongelmakaan maailmassa ihan uusi.

Rocky Point Rocky Point

Neljäntenä päivänä jätimmekin jo saaren, tältä erää ainakin, mutta vielä ennen Wood Islandin lautalle ajoa kävimme katsomassa Cape Bearin majakan ja Marconi-museon, jolla silläkin on paikkansa historiassa. 1912 paikalla oli nimittäin vielä Marconi-asema, joka ensimmäisenä kanadalaisena asemana vastaanotti SOS-viestin Titanicilta. Marconi-asemaa ei niemellä enää ole, mutta majakka on.

Cape Bear Lighthouse PEI Cape Bear Lighthouse PEI Cape Bear Lighthouse PEI Cape Bear Lighthouse PEI

Historiasta vielä hetkeksi maantietoon. Siinä missä useimmilla suomalaisilla taitaa olla aika hyvä käsitys Yhdysvaltojen osavaltioista ja niiden sijainnista, niin Kanadan 10 provinssia ja 3 territoriota ovat saattaneet jäädä vähemmän tunnetuiksi – meille ainakin.

Kanadan provinssit

Me vietämme siis nämä pari viikkoa itärannikon Kanadan pienimmissä provinsseissa.  Länsirannikon Vancouver ja Kalliovuorten luonnonpuistot Brittiläisen Kolumbian ja Albertan rajalla voisivat nekin olla ihan mielenkiintoisia kohteita – Vancouveria ovat monet kehuneet, samoin Kalliovuorten kansallispuistoja Banffia ja Jasperia.

Prince Edward Islandille palaamme toki blogissa vielä myöhemmin useammankin jutun verran, mutta nyt jätämme osaltamme hetkeksi niin saaren kuin Kanadan  ja vietämme viikonlopun Ranskassa, St Pierren pienellä saarella. Tältä osin täytyy tunnustaa, että jos emme olisi harrastaneet maabongausta, niin tuskin tuonne lentäisimme, tuskin edes saarista tietäisimme, mutta nyt kun näin lähellä olemme, niin houkutus käydä hakemassa sieltä toiseksi viimeinen Pohjois-Amerikan TCC-piste oli liian suuri ohitettavaksi. St Pierre et Miquelonin jälkeen meiltä puuttuukin sitten Pohjois-Amerikasta TCC-pisteinä enää Alaska.

 

 

11 kommenttia artikkeliin ”Välähdyksiä Kanadan historiaan

  1. Historia ei ollut koskaan minunkaan lempiaine, mutta kummasti se alkaa kiinnostaa kun maailmaa näkee. Ymmärtää vähän paremmin matkakohdetta kun tuntee myös historiaa. Kanadan historia on jäänyt kyllä pahasti hämäräksi, joten oli kiva oppia miten maa sai alkunsa. Vielä täytyy perehtyä tarkemmin sitten kun joskus sinne päin lähdetään. Kartta oli hyvä lisä, tuli tarpeeseen!

    1. Kiitos Anna! Tällä matkalla meillekin on tullut uutta asiaa lähes päivittäin – on tämä Kanada kuitenkin sen verran Suomesta ja Euroopasta kaukana ja vähemmän esillä uutisissa päivittäin kuin Yhdysvallat.

  2. L.M. Montgomeryn nimen kyllä tunnistin, mutta ihmettelin kuka oli Vihervaaran Anna? Täytyi turvautua Googleen ja sieltähän se selvisi että sehän on tietenkin Anna-kirjojen Anna 😉 Noita kirjoja olen aikanaan lukenut, mutta en enää muista niiden tapahtumia tai henkilöitä, joten olipa nostalgista nähdä googlessa, kirjan kansikuva. Tuo Annan maailma on varmasti mielenkiintoinen käyntikohde. Kanada on ollut pitkään toivelistalla ja olikin hyvä päivittää vähän tietämystä maasta, varsinkin kun viime viikolla tapasin erään kanadalaisen, niin voin sitten ensi kerralla loistaa tietämykselläni. 😉 He he…

    1. Kiitos Martta! Tämän Anne of Green Gables ja Anna ja Vihervaara -kuvion osalta tämä englanti/suomi -kuvio on ollut minullekin hankala näissä muutamassa jutussa. Jotenkin kun paikkoja kiertää ”in English” niin on vaikea ajatella niitä suomeksi, mutta toisaalta niille on vakiintuneet suomenkielisetkin nimet.
      Pysy kuulolla jos haluat lisää Kanadan historiaa – eilen opimme taas lisää niin paljon Halifaxista, että siitä riittää varmaan Sinullekin kunhan saan sen tänne asti purettua!

  3. Minun lempiaineita koulussa olivat historia sekä äidinkieli ja kirjallisuus. Maantieto oli myös tosi kiinnostavaa, mutta ei aivan kärkiaineiden joukossa.

    On muuten varmasti totta, että me suomalaiset tunnemme Yhdysvaltojen osavaltioita, mutta Kanadan sisäisistä rajoista emme tiedä paljoakaan. Kanadaa pidän mielikuvissani mukavana matkakohteena ja voisin hyvin kuvitella matkaavani näillä seuduin. Mukavan näköistä!

  4. Olen aina tykännyt historiasta ja usein ne historialiset tapahtumat ovat monessa paikassa paljon kiinnostavampia kuin nykyiset. Meillä on reissuilla selkeä jako. Teppo lukee mitä paikassa tapahtuu nyt ja onko jotain konsertteja ym. Minä opiskelen mitä paikassa on tapahtunut : )

  5. Kanadan territoriot ovat toden totta jääneet vähemmälle huomiolle kuin esimerkiksi USA:n, mistähän sekin johtuu. Kanada on maa, joka on viime aikoina saavuttanut suuren kiinnostukseni, aiemmin se oli vain ”jossain siellä kaukana”. Matteon työkuviot saattavat joskus viedä Kanadaan ainakin mahdollisesti reissun tiimoilta, joten kiinnostaa ehdottomasti lähteä mukaan. Toki se paikka on sitten joku isompi kaupunki, ei noita pienemipiä saaria jotka kiinnostaisivat kovastikin 🙂

  6. Seuraan mielenkiinnolla tätä teidän Kanadan matkaa, sillä meillä on suunnitteilla jossain vaiheessa jonkunlainen kierros Kandassa. Tosi kivan näköistä näyttää olevan. Miehelläni oli pääaineena koulussa historia, eli on aina ihan innoissaan kun on jossakin paikassa jossa pääsee ajassa taaksepäin.

  7. Historia ei ollut minunkaan lempiaine koulussa, mutta nykyisin kiinnostaa ihan eri tavalla. Espanjan tunneilla käymmevtänä syksynä Espanjan historiaa läpi keskustelunomaisesti ja tunnit ovat olleet todella mielenkiintoisia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.