Syyskuun puolivälissä olimme keskellä Kanadan matkaamme ja vaikkakin matkan aikana muutaman blogijutun ehdin ja halusin kirjoittaa, niin tällaiset yhteenvetojutut hävisivät kuitenkin uuden kokemiselle.
Mutta ei hätää, siellähän ne tilastot, verkon uumenissa säilyvät.
Elokuun suosituimmat uudet jutut olivat:
- Viikko Lofooteilla – mitä se maksoi?
- Turvallisesti koulutielle – myös verkossa
- Testissä Finnair Gold
ja syyskuun:
Nämä olivat siis lukijamäärillä mitattuina aikavälillä 1.8. – 30.9. suosituimmat juttumme.
Kanadan matkamme jutuista vaan osa ehti tuohon mukaan, mutta nekään eivät ”menestyneet” tuon syntymäpäiväni innostaman historiakatsauksen tai lentoyhtiöjuttujen rinnalla.
Oikeastaan on tietysti vähän hassua, että matkablogin luetuimmat jutut eivät olleet edes oikeasti matkajuttuja, vaan yleisemmin asiaa matkailusta (paitsi tuo kustannusyhteenveto Lofoottien matkastamme).
Mutta toki ymmärrettävää – itsekin luen seuraamieni matkablogien jutuista varmimmin jutut kohteista, joihin tiedän olevani lähitulevaisuudessa menossa tai joskus kohteista, joissa olen lähiaikoina käynyt.
Tuskin minäkään olisin kovin kiinnostunut vaikka Tulsasta kertovasta blogijutusta – Tulsa näyttäisi olevan Yhdysvaltojen kaupungeista suunnilleen saman kokoinen kuin Halifax Kanadassa.
Blogimme on kuitenkin paitsi tapa jakaa kokemaamme ja näkemäämme lukijoillemme myös matkapäiväkirjamme: ei ole kerran eikä kaksi, kun itsekin etsimme täältä tietoa, että koska me kävimmekään Bermudalla, missä hotellissa asuimmekaan Madeiralla, joten haluan kirjoittaa myös Halifaxista – vähän liioitellen – vaikka se ei ketään kiinnostaisikaan!
Itselleni tämä johonkin asti päiväkirjamaisuus on sittenkin osa kirjoittamisen motiivia.
Jutun kuvituksena on suosittuja Instagram-kuviamme elo-syyskuulta. Yllä oleva kuva Lunenburgin oikeastikin värikkäistä taloista on Instagramia varten vielä ”yliväritetty” ja vaikka itse pidänkin oikeastaan enemmän luonnollisemman näköisistä kuvista, niin tällaiset kuvat keräävät Instagramissa enemmän tykkäyksiä. Tavallaan sääli, mutta ehkä minä vaan olen turhan vanhanaikainen.
Instagram -seuraajiemme määrä on kasvanut kesän mittaan reippaasti ja kohta kolkutellaan jo 6000 seuraajan rajaa ja Instagram on jossain määrin ottanut kuvien julkaisun suhteen roolia, joka Picasa-albumeillamme oli aikaisemmin, eli julkaisemme siellä niitäkin kuvia, jotka eivät ”mahtuneet” blogijuttuun.
Instagramissa olemme myös toteuttaneet joitakin vanhojen matkojen pieniä muistelusarjoja vähän maailman tapahtumia seuraten: Qatar Airwaysin aloitettua lennot Helsingistä jaoimme pienen sarjan Qatarin kuvia ja Bermudalle iskenyt hurrikaani innosti meitä jakamaan kuvia sieltä. Eli Instagram-tilimme on jossain määrin alkanut elää omaa elämäänsä.
Pienempiä juttuja olemme myös jakaneet tuoreeltaan vain Facebook-tilillämme, kuten kuvia Öljysäiliö 468:sta tai Linnanmäen Valokarnevaaleilta. Jotenkin tuntui, että ne olivat sen verran kuvapainotteisia kokemuksia, että kuvien jakaminen riitti, toistaiseksi ainakin.
Muistathan, että voit halutessasi seurata sekä Instagram-tiliämme että Facebook-sivuammehan myös ilman kyseisten sovellusten käyttöä.
Käy tykkäämässä Meriharakan Facebook-sivusta, niin saat uudet päivitykset suoraan uutisvirtaasi. Seuraa kuviamme ja kommenttejamme myös Instagramissa (@Meriharakka) ja Twitterissä (@Meriharakka1)!
Tuo pitää minullakin paikkaansa, että usein ne ei niin suoranaisesti matkailuun liittyvät jutut on niitä suosituimpia, kuin esimerkiksi äitiysloman loputtua kirjoittamani Arki alkakoon -juttu.
Kiitos Teija! Näinhän se on, mutta toisaalta tietysti ne kohdejutut jäävät ehkä toisella tapaa elämään siten, että ihmiset löytävät niitä hakukoneiden kautta sitten kun syystä tai toisesta kohde kiinnostaa.
Tällainen koontipostaus on mukava! Ja tuleepahan siinä varmasti klikkailtua muutama muukin juttu. Kiva idea, että olit kuvittanut jutun Instagram-kuvillasi. Tuo Lunenburgin kuva on aivan loistava!
Itsellä Suomi-jutut vetää eniten lukijoita, mutta ei ihme. Ne on helpommin kohteina saavutettavissa kuin monet muut kohteet. Liian vähän silti tulee Suomesta kirjoitettua, kun on olevinaan liian arkista asiaa – täytyy tsempata sen suhteen enemmän :-)
Kiitos Rami. Älä nyt Sinäkin kehu tuota Lunenburgin kuvaa, Lasse saa vaan lisää vettä myllyynsä vai miten sitä sanotaan. Meillä Suomi-juttuja tulee luontevasti kesäisin, kun usein valitaan silloin kotimaa, talvella vähemmän.
Kiva, että joku muukin pitää enemmän luonnollisista kuvista. Mä luulin jopa pitkään, että kaikkien Insta-kuvat ovat puhelimella otettu.
Mutta on kyllä aika miellettömät nuo neonväriset talot! Ja totta blogi on hyvä päiväkirja myös itselle!
Kiitos Tiia, erityisesti tuosta luonnollisia kuvia koskevasta mielipiteestäsi :-)
Tuo Bermudan kuva on huikea! Aikamoiset tötteröt päässänne olette sukellelleet back then :) Olisikin aika taikuri jos osaisi ennustaa millaiset postaukset tulevat olemaan suosituimpia, hauska tosiaan että matkablogien luetuimmat on välillä… Vähän aiheen vierestä olevia :)
Kiitos Miraorvokki! Nuo siis olivat jotkut sellaiset letkulla ilmaan liitetyt ”laatikot”, joilla veden alle pääsi ilman sukeltamiseen liittyviä haasteita :-)
Hienoja kuvia erityisesti Luenenbergin kuva….Minä tykkään lukea näitä kooste juttuja. Mielestäni tuo matkailun vuosikymmen ja Lofoottien kooste oli mielenkiintoinen. Kai se on niin, että matkakoosteet ja kustannukset kiinnostavat.
Kiitos salaine! Sinäkin, ei siitä Lunenburgin kuvasta saa pitää :-)
Onneksi olkoon; 6000 seuraajaa instagramissa on hieno saavutus! Miten ja missä ajassa olette sen saaneet?
Kiitos! Onhan tuossa useampi kuukausi (tai jo puoli vuottakin?) mennyt – enimmäkseen Tämä matka -blogin Annan vinkillä seurailla paljon muita.
Kaikki ei tietenkään kiinnosta kaikkia, ja postausten suosio ja toisaalta toisten epäsuosio yllättää usein allekirjoittaneen. Minäkin olen kirjoittanut monesta paikasta esim. Kiinassa, jotka kiinnostavat vain harvoja. No, löytääpä ne harvat aiheesta etsivät sitten tietoa edes jonkun blogista, vaikka olisi sitten yhden ihmisen vuositahdilla. :)
Kiitos Meri! Toisaalta sitten jotkut ei heti niin suositut aiheet nousevat pintaan syystä tai toisesta paljon myöhemminkin – kun puhutaan siitä, että toisin kuin aikakauslehdet vaikka blogijutut jäävät elämään pitkään, niin minulla olisi sellaisista monta esimerkkiä.