Sable Island feature

Sable Island

Muutamaankin juttuumme olemme saaneet kommentteja, että kerromme paikoista, joista lukija ei ollut koskaan kuullutkaan. Kaukaisista saarista, jonne keskivertoturisti ei päädy jo pelkästään siitäkin syystä, ettei tiedä niiden olevan olemassakaan.

Saint-Pierre ja Miquelonin matkaa hahmotellessamme päädyin lukemaan edesmenneen maailmanmatkaajan Veikko Huhtalan kirjaa sen osalta ja siinä sivussa hänen yrityksistään päästä Sable Islandille. Kesällä 2010 tämä matka hänen osaltaan lopulta toteutui – meidän osaltamme uskaltaisin väittää, ettei koskaan, mutta mielenkiintoiselta tämäkin saari silti vaikuttaa.

Lunenburgin ja Halifaxin merimuseoissa Sable Islandia kuvataan lauseella ”Graveyard of the Atlantic”. Pienen saaren ympärillä tiedetään olevan 350 laivan hylkyä.

Sable Island Sable Island

Saari sijaitsee Atlantilla 300 km Halifaxista kaakkoon ja lähimpään kohtaan mantereella on matkaa 175 km. Saari on vain kilometrin levyinen, mutta hiukan yli 42 km pitkä. Kesäisin siellä käy joitakin turisteja, mutta ympäri vuoden siellä asuu muutaman eri lähteen mukaan vain 1-5 ihmistä sääasemalla.

Sable Island

Veikko kävi saarella amerikkalaisen maabongarin järjestämällä retkellä: ”Vihdoin ahtaudumme kuuden hengen koneeseemme ja alamme rullailla kiitoradalle päin.” Edelleenkään (Veikko ja Oili kävivät saarella vuonna 2010) saarelle ei pääse kuin pienkoneella tai laivalla. Saarella ei ole kiitorataa vaan pienkone laskeutuu rantahiekalle.
Säännöllistä laivayhteyttäkään ei ole, mutta muutama pieni risteilyalus ankkuroituu saaren lähelle pari kertaa kesässä, jolloin saarelle voi rantautua kumiveneellä.

Gotska Sandöllä 2002Tästä tuli pienenä sivujuonteena mieleeni Gotska Sandö, jolle purjehdusreissuillamme kerran pysähdyimme.
Rantautua ei sinnekään voinut, mutta veneen saattoi hyvällä ilmalla jättää ankkuriin ja käydä kumiveneellä saarella. Senaikaiset (2002) digikuvat ovat valitettavasti nykymittapuulla postimerkin kokoisia.

 

Mutta takaisin Sable Islandille. Paitsi hylyistä saari on tunnettu villihevosista, joita saarella on satoja. Rantoja taas kansoittavat hylkeet.

Hevosia Sable Islandilla
Kuva Wikimediasta Paul Gierszewski

Veikon tekstiä lainatakseni: ”Laiskanpulskeita hylkeitä makailee sisälaguunin rannalla sen enempää meistä piittaamatta. Kyllähän he tietävät, ettei meitä pelätä tarvitse. Hevosiakin löytyy pieni lauma, mutta emme yritä mennä niiden lähelle, onhan kyseessä nimenomaan villihevonen.”

Vuodesta 2014 alkaen Sable Island on yksi Kanadan luonnonpuistoista ja luonnonpuistostatuksen myötä CBC News teki siitä kokonaisen juttusarjan.
Saari onkin monella tapaa ainutlaatuinen, esimerkiksi siksi, että se hiljalleen siirtyy! Saaren sääasemaa pidetään myös erityisen merkittävänä siksi, että se oikeastaan kerää säätietoa Atlantilta, vaikka saarella onkin.

sable island on cbc

Kohteena maailma -blogia kirjoittava Rami kertoi äsken asettaneensa itselleen tavoitteen käydä kaikissa Suomen kansallispuistossa. En ole aiheeseen sen enempää perehtynyt, mutta ehkä tuollainen tavoite on ihan saavutettavissakin.
Kanadalaisilla taitaa on Sable Islandin myötä olla vaikeampaa käydä kaikissa Kanadan kansallispuistoissa!

Vielä hetkeksi takaisin Veikkoon. Miksi hän sitten niin kiihkeästi halusi käydä Sable Islandilla, että teki kaksi matkaa Nova Scotiaan sinne päästäkseen? No tietysti maapisteen takia. Tarkemmin ottaen MTP-pisteen takia. Most Travelled People -sivuston mukaan saarella onkin käynyt 67 ihmistä, tuon sivun käyttäjistä varmaan kaikki lähinnä sen pisteen takia!

 

Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä:

24 kommenttia artikkeliin ”Sable Island

  1. Kyllä tuo minusta kuulostaa ihan kiinnostavalta paikalta, siis sillä tavalla, että jos nyt lähistöllä sattuisin olemaan niin hyvinkin saattaisin haluta käydä. 🙂 Noista postausten aiheista: minusta Meriharakka on juuri siksi hyvä blogi, että täällä saa lukea todella erikoisista paikoista. Vaikkei kaikkialle itse olisikaan ikinä menossa, niin onhan se nyt mielenkiintoista lueskella kaiken maailman ihme mestoista. Tästä jo kävikin ilmi, että itse haen blogeista muutakin kuin vinkkejä omille matkoilleni, joten siksikin pidän näitä ”en ole koskaan kuullutkaan” -paikkoja mielenkiintoisina. Ja toisaalta: jokaisesta paikastahan sitä joskus on kuullut ensimmäistä kertaa, ja joistain niistä tulee sitten lopulta itselle matkakohteita. Ikinä ei tiedä, mitä infoa joskus tulee tarvitsemaan. 🙂

    1. Kiitos Jenni! Usein kyllä matkablogeista tulee lukeneeksi myös paikoista, joista ei tiennyt paljoa muuta kuin ehkä sen olemassaolon.

  2. Mielenkiintoinen juttu ja kiitos linkkauksesta. Kyllähän tuo Suomen kansallispuistojen kiertäminen on helpompi urakka kuin kaikkien maapisteiden hankkiminen. Kovaa hommaa tuo maapisteiden kerääminen noista harvinaisemmista paikoista! Täytyy itsekin lukea tuo Veikon kirja jossakin vaiheessa.

    1. Kiitos Rami! Eihän sitä tiedä, jos vaikka vanhemmiten nuo kansallispuistotkin vielä alkaisi kiinnostaa. Isäni taisi kyllä monessa, ellei kaikissakin niistä, aikoinaan kiertää.

  3. Aika mielenkiintoinen paikka, ja loppuun asti ihmettelin, että mikä Veikon sinne ajoi. Tuli sekin selville 🙂 Aika jännä, että siellä asustelevat nuo hevoset. Ilmeisesti niille ruokaa löytyy sen verran, että ne siellä selviävät. Kyllä maailmassa on niin monenlaista kolkkaa jotka pitäisi nähdä.

    1. Kiitos Paula! Veikko oli kyllä bongari oikein kunnolla, myös Maailmanmatkaajat -ryhmässä. Mutta olikin sitten tuolla lailla asiaan suhtautuvista ihmisistä maailmanlaajuisesti kuollessaan muistaakseni 10. sijalla rankingissä.

  4. Oikeassa olet, monesta paikasta olen ensi kertaa kuullut teidän blogin kautta. Myös tästä paikasta.
    Onneksi Veikko ei lähestynty villohevosia, sen verran vaarallisia ne voivat vauhkoontuessaan olla. Joskus haluan nähdä vielä villihevosia luonnossa. Sitä tapahtuuko se Sable Islandilla, ei tiedä kukaan 😀

    1. Kiitos Laura! Melko vapaasti hevosia oli nummilla myös tuolla Saint Pierren saarella Kanadassa, mutta ei kyllä tehnyt mieli mennä kovin lähelle, sen verran isoja eläimiä ovat.

  5. Ihana tarina ja mielenkiintoinen paikka! Melkoisia urotöitä joutuu tekemään pisteitä saadakseen, mutta ihan hauska harrastus. Toiset kerää postimerkkejä ja toiset maapisteitä. 🙂

    Minustakin on mukava lueskella juttuja paikoista, josta en ole kuullutkaan ja todennäköisesti en olisi sinne menossakaan. Maailma on mielenkiintoinen!

    1. Kiitos Kati! Niin, tapansa kullakin. Jonkun mielestä varmaan jonkun harvinaisen postimerkin etsiminen ja moiseen investointi on aika hassua hommaa.

    1. Kiitos Meri! Kävijämäärää rajoittaa tietysti tehokkaasti se, että sinne pääsee vaan vuokraamalla lentokoneen (pienen sellaisen, pienenä ryhmänä kait useimmiten) tai parilla aluksella per vuosi, jos tuuliolosuhteet sen sallivat.

  6. Ihan mahtavaa lukea paikoista, joista ei ole kuullutkaan! Tämmöiset karut ja syrjäiset paikat jostain syystä kiehtovat minua. Innostun aina googlailemaan lisää näistä tuntemattomista kohteista luettuani. Maapisteiden keräilyä en edelleenkään voi ymmärtää (lähinnä siis siksi, että tämäkin Veikko ilmeisesti ei ollut sinänsä kiinnostunut itse paikasta, vaan ainoastaan pisteestä), mutta mikäli sen pisteen saamisen lisäksi nyt tulee vahingossa nauttineeksi itse matkakohteestakin, niin onhan se sitten plussaa. 😀

    1. Kiitos Reetta! Muutamaan muuhunkin lähes saavuttamattomaan saareen olen maapisteluetteloissa törmännyt, mutta ne ovat useimmiten saavuttamattomia sen takia, että ovat jonkun maan, yleensä Yhdysvaltojen, armeijan hallinnassa. Tämä on erilainen sikäli, että tämä on ”vaan” luonnon takia vaikeasti saavutettava.

  7. Oi miten ihanan oloinen, salainen saariparatiisi <3 Ja nuo hepat ja hylkeet! Tosi kiva lukea tällaisista paikoista, joissa ei noin vain voi käydäkään – ja kiva lukea, jos jonain päivänä tuonne matkustatte 🙂
    On muuten erikoisen muotoinen saari!

    1. Kiitos Karoliina! Erikoinen muoto tullee siitä, että saari on hiekkaa ja siirtyy jatkuvasti hiukan meren ”syödessä” sitä Atlantin puolelta ja hiekan tuulen mukana siirtyessä suojan puolella.

  8. Mielenkiintoinen juttu! Tätä luki innolla, koska on niin harvinainen maailmankolkka kyseessä. Voi kumpa pääsisikin saarelle missä on villihevosia! Ja kysessä saari, mikä siirtyy. Muistaakseni niitä on tuolla Australian kupeessakin.

    1. Kiitos Sari! Taitaa tosiaan olla yksi maailman harvinaisemmista kohteista, myös paljon maailmaa kiertäneillä.

  9. Mielenkiintoinen paikka tosiaan. Musta on hirmu kiva lukea uusista paikoista, joista en ole koskaan kuullutkaan. Toki välillä etsin juttuja ja vinkkejä sellaisiin kohteisiin joihin itse olen menossa, mutta silti kiva ihan muuten vaan uusistakin paikoista sen sijaan, että koko ajan joka tuutista tulisi vaikka Tallinan tai Tukholman matkoja. :-p

    1. Kiitos Lotta! Toisaalta tietysti niitä Tallinnaan ja Tukholmaan menijöitä on paljon, joten ehkä niitä ”juttujakin” tarvitaan paljon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.