Maailman pisin lento?

Sir Seewoosagur Ramgoolam International Airport

Taas se pääsi yllättämään, loman loppu. Palasimme Mauritiuksen Port Louisissa viettämämme päivän iltana laivalle ja todellisuus iski vasten kasvoja: isojen matkalaukkujen pitää olla valmiina hytin ulkopuolella jo samana iltana klo 23.
Ikävät asiat, ainakin, tapaavat unohtua ja vaikka useammalla risteilyllä olimme jo ennen tätäkin olleet niin olin jotenkin ajatellut, että meillä on vielä tämä ilta ”vapaata”
Viimeisen päivän retkemme, Mauritiuksen saariretki, lähti vasta (?) klo 10, niin siinähän ne aamulla olisi ehtinyt kasaamaan, ne tavarat siis.

Costa neoRomantica

No, ei auttanut, kuin pakata. Tavaroita kaapeista ja laatikoista matkalaukkuun kasatessani huomasin, että ajatus siitä, että risteilyllä ”tarvitaan” enemmän vaatteita ja hienompiakin vaatteita, oli saanut minut tällä kertaa pakkaamaan huolettomasti kaikkea turhaksi osoittautunuttakin – monta vaatetta palautui laukkuun käyttämättömänä.
Hienompia vaatteita ei tullut kovinkaan montaa kertaa käytettyä, sillä ”open seating” -illallisilla pukeutumiskoodi oli … sekalainen. Ei mitään paineita ilta- tai juhlavaatteisiin. Retkipäivinä olimme usein myös illalla sen verran väsyneitä, että vaihdoimme korkeintaan paidan ennen kuin nälkäisinä kiirehdimme syömään.

Magic bag Costa

Lähes koko risteilyn ajan voimassa ollut ”Magic bag” -tarjous, eli 25 vaatetta pesuun hintaan 19,99 euroa, johti myös lempivaatteiden pesettämiseen jo matkan puolessa välissä, joten ei niitä muita, varalle otettuja, tosiaan olisi tarvinnut. Mutta toisaalta, eipä niitä vähän turhan paljon kaikkea sisältäneitä matkalaukkuja joutunut risteilyllä roudaamaan missään vaiheessa.

Isoja matkalaukkuja varten hyttiimme oli jaettu värikoodatut matkalaukkutägit lähtöajan ja paikan mukaan – meidän tapauksessamme saimme vihreällä merkityt laukut lentokentällä viimeisen retken päätteeksi.
Käsimatkatavarat otimme mukaan viimeiselle, lentokentälle päättyneelle retkellemme. Jos olisimme jääneet laivalle tai viettäneet viimeisen päivänkin omatoimisesti Port Louisissa, olisimme saaneet ne säilöön yhteen laivan ravintoloista vielä päivän ajaksi ja vaikkakin hytin joutui luovuttamaan joko aamukahdeksalta tai klo 11 (iltalennot) niin laivan kylpyläosastolla olisi vielä päässyt suihkuun ja vaihtamaan vaatteet ennen lentokentälle lähtöä.

Juomapaketin kortti toimi loppuun asti, koska laskumme oli luottokortilla taattu, mutta nettitili oli viimeisenä aamuna jo suljettu – en kyllä ymmärrä miksi, mutta eipä se meitä haitannut, sillä emmehän aamiaisen jälkeen enää laivalle jääneet.

Mauritius

Saarikierroksesta Mauritiuksella lisää myöhemmin, kunhan olemme ehtineet käymään viimeisen päivän valokuvia hiukan läpi – hypätään tällä kertaa suoraan lentokentälle, jonne saavuimme sitten turhankin aikaisin, eli saimme odotella tunnin ennen kuin pääsimme matkatavaroista eroon – ryhmämatkailun riemuja.

Ryhmistä ei kuitenkaan ollut tietoakaan ATOL-lougessa (Sir Seewoosagur Ramgoolamin kentällä portilla 19). Air Mauritiushan, jolla lensimme Lontoon Heathrown kautta Helsinkiin, kuuluu Oneworld-allianssiin, joten Finnair Gold avasi ovet hiljaiseen ja avaraan loungeen. Retkipäivän jälkeen olikin kiva käydä hiukan pesullakin vaatteiden vaihdon yhteydessä. Loungessa aika kului ripeästi parin viikon sähköpostien parissa, sillä laivan nettihinnoilla ei viitsinyt katsoa kuin kiireellisimmät tai mielenkiintoisimmat.

ATOL Lounge Port Louis ATOL Lounge Port Louis ATOL Lounge Port Louis ATOL Lounge Port Louis

12 tunnin lento turistiluokassa ei kulunut ihan niin ripeästi, mutta kului nyt kuitenkin ja tuli siinä pätkissä monta tuntia illallisen ja aamupalan välillä nukuttuakin.
Ateriat olivat jokseenkin tavanomaisia, mutta ne sentään kuuluivat lennon hintaan.

Hetken ajattelin, että tämä 12 tunnin lento Mauritiukselta Lontooseen olisi jo maailman luokassakin pitkä lento, mutta ei 12 tunnilla pääse vielä listan kärkisijoille.
Meillä tuo 12 tuntia on kyllä yksi pisimmistä – tosin vajaa kaksi vuotta sitten Frankfurt – Los Angeles -väli oli melkein yhtä pitkä, kuten Lontoo – Mexico Citykin pari vuotta sitten. Finnairin Aasian lennoista pisin, Helsinki – Singapore on myös tuon 12 tuntia.

mru-lhr-hel

Ruuhkaisella Heathrown kentällä edessä oli bussimatka Terminal 4:sta Terminal 3:een ja muutama tunti No1 -loungessa ennen Finnairin lehtoa Helsinkiin.

No1 Lounge Heathrow No1 Lounge Heathrow No1 Lounge Heathrow

Viimeisellä lento-osuudella meitä onnisti sikäli, että konetyyppinä oli poikkeuksellisesti uusi Airbus A350. Emme konetyypeistä niin paljoa tapaa innostua, että lentoja erikseen niiden perusteella valitsisimme, puhumattakaan siitä, että lentäisimme jonnekin vaan päästäksemme lentämään jollain konetyypillä, mutta nyt siis tämä A350 tuli erikseen pyytämättä näin vastaan.

Kivan raikas ilme koneessa oli, Business-luokan istuimet hassusti vinossa tarjoten ilmeisesti hyvinkin yksityisen tilan lennolla ja turistiluokassa enemmän jalkatilaa kuin Air Mauritiuksen Airbus A340-koneessa. Turistiluokassakin löytyi USB-liitin puhelimen tai tabletin latausta varten ja pienen säheltämisen jälkeen pääsimme nettiinkin.

Finnair Airbus A350 Finnair Airbus A350

Nettiyhteyden voi ostaa 15 eurolla koko lennon ajaksi tai 5 eurolla tunniksi – tai sen saa käyttöönsä voucherilla, jollainen on tarjolla Finnair Gold -jäsenille.
Tuo edellä mainitsemani pieni sähellys liittyi siihen, että voucher-koodin saa käyttöönsä turistiluokassa pyytämällä sitä lentoemännältä, joka pyytää purseria lähettämään sen ao. henkilön näytölle ja tämä pyydä – lähetä – odota koodia saapuvaksi -prosessi kesti hetken matkustamohenkilökunnan kiireiden takia.

Mutta eipä meillä netin suhteen kiire ollut, lentokentillä oli jo ehtinyt kaiken kiireellisemmän surffailemaan, mutta pitihän tämäkin mahdollisuus kokeilla kun se tarjolla oli. Toimi se, yhtä sujuvasti kuin Costa neoRomanticalla, ei tuulen nopeasti, mutta kyllä sillä sähköpostiin, Facebookiin ja vaikka Instagramiin pääsi.

Finnairin Blue Wings -lehtikin on uudessa koneessa mennyt verkkoon, mutta sen voi toki lukea maksamatta nettiyhteydestä, mutta puhelimen tai tabletin sen lukeminen siis vaatii! Samoin uutisia pääsi lukemaan myös maksutta.

Finnair nettiyhteys

Join the Conversation

30 Comments

  1. Meitäkin onnisti Lontoon-retkellämme. Olin upreidannut meidät pisteillä bisnekseen – ja lähtöportilla odotti A350! Ihan varta vasten lennätin perheeni Zurichin asemesta Müncheniin (vaikka olimme Sveitsiin menossa) viime lokakuussa, että pääsimme kokeilemaan uutta konetyyppiä ensimmäisten joukossa.

    Tuo bisnesluokan istuinpaikka on todellakin kuin pieni ”yksiö”. Siinä sitä istua nakottaa mukavasti omaa ikkunaa ja näyttöä katsellen. Bisnosluokassa wifi tietty kuuluu lennon hintaan. Ja ihan hyvin se taas toimi. Kävin vaklaamassa sisääntulokäytävän vessankin – se ei ollutkaan ”naistenvessaformaatissa” – kuten oli ensilennollamme. Minulla menee paljon aikaa kun vahtaan ulkomaailman tapahtumia koneen mahanalus- ja pyrstökamerasta. Jäänpoistokin näyttää melko maagiselta pyrstökuvakulmasta! :D

  2. says: Pirkko

    Kiitos Johanna! Paitsi, että businessluokka näytti tosiaan kokoelmalta pieniä ”yksiöitä”, niin se vaikutti myös suurelta – mutta ehkäpä ihmiset innostuvat noista ”yksiöistä” ja ostavat aikaisempaa enemmän businessluokan lippuja (tai upgreidaavat lippujaan). Jotenkin vaan ainakaan noilla Euroopan sisäisillä muutaman tunnin lennoilla emme ole oikein konetyypeistä jaksaneet innostua – se kun on kuitenkin niin pieni osa matkaa!

  3. Me ollaan aina matkustettu niin halvoilla lennoilla, että ei olla päästy nauttimaan pitkistä välilaskuttomista lennoista. Varmaan 10-11h ollut pisin pätkä. Onhan sitä siinäkin istumista. :) Kun joskus pääsis businessluokkaan. En tiedä osaisko sitä tämmöinen budjettimatkailija siellä ollakaan!

    1. says: Pirkko

      Kiitos Kati! Kyllä minustakin 10-11 tuntiakin on pitkä eikä 16 tai 17 tuntia välttämättä tavoittelemisen arvoinen asia.

  4. Voi kikkare. Kirjoitin pitkän kommentin ja sitten se meni bittiavaruuteen. Noh, piti vaan sanomani, että HEL-SIN on tullut lennettyä ja takapuolihan siinä puutui :)

    1. says: Pirkko

      Kiitos Sari! Mikähän sille tuli, kun muuten blogiin on kyllä tullut kommentteja tasaiseen tahtiin läpi? Mutta kiitos, että jaksoit edes lyhyesti palata tähän kuitenkin. Tosiaan tuo HEL-SIN on meilläkin yksi pisimpiä ellei peräti pisin lento.

  5. says: Janni

    Huh, itse en kyllä 12 tuntia lentokoneessa kestäisi ilman hermoromahdusta tai unilääkkeitä.. :D kauan olette jaksaneet istua! Ja hassua miten jotkut valitsee lentoja noiden konetyyppien mukaan, tuntuu niin kaukaiselta ajatukselta, kun itse en edes tiedä niistä yhtään mitään. Mulle riittää, että tiedän lentoyhtiön.. :D Mutta mukavan näköiseltähän tuo näyttää!

    1. says: Pirkko

      Kiitos Janni! Melatoniinia (joka ei ole varsinainen unilääke, mutta auttaa sekin unen saamisessa) tapaamme pitkillä lennoilla pieninä annoksina nauttiakin.

  6. Tuo 12 tuntia koneessa istumista on kyllä pitkä aika! Sen pidempää en kyllä haluaisikaan kokea… Omalle kohdalle sattunut pisin lento on muistaakseni ollut 11 tunnin luokkaa, Phuketista Tukholmaan charter-koneella, ja se on ainoa kerta kun paniikkikohtaus on ollut lähellä. Oli järkyttävän ahdasta, en pystynyt nukkumaan eikä ollut edes viihdejärjestelmää, ja lisäksi lennolla oli lukuisia lapsia jotka piti pienoista konserttia yllä. Vannoin, että en enää koskaan lennä charterilla long hauleja, mutta ei mennyt kuin muutama kuukausi kun olin taas saman firman purkissa matkalla Phuketista Helsinkiin ja viikkoa myöhemmin Helsingistä takaisin Phuketiin. Halvalla kun pääsi… :D

    1. says: Pirkko

      Kiitos Terhi! Tuo on vähän vaikea yhtälö, toisaalta suora lento jonnekin on hyvä vaihtoehto vaihdolliseen verrattuna, mutta jossain kohtaa tulee kyllä vastaan sekin, että 2 x 8 on parempi kuin 1 x 16.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Erja! Yleensä suosimme mahdollisimman suoria ja vältämmä vaihdollisia, mutta rajansa tietysti silläkin.

  7. Meidän lento Lontoosta San Franciscoon kesti reilut 11 tuntia, mutta tuntui menevän hujauksessa. Meidät tosin upgreidattiin Economy Plussaan, jossa oli leveämmät penkit, enemmän jalkatilaa ja vähän hienommat ruoat, mikä varmasti vaikutti osaltaan siihen, että puolestamme lento olisi saanut jatkua pidempäänkin. ;) Takaisin tullessa olimme turistiluokassa, ja vaikka sekin oli tosi mukava ja saimme vieläpä kaksinistuttavat penkit, eron kyllä huomasi – ei tosin niin selkeästi, että upgradesta olisi kannattanut maksaa montaa sataa euroa. :)

    1. says: Pirkko

      Kiitos Liza! Kahdenistuttavat penkit, edes, on kyllä tavoiteltava asia pitkillä lennoilla, niin ei ainakaan tule muiden kuin oman kaverinsa herättämäksi – tai ei tarvitse muita herätellä, jos haluaa jaloitella tai käydä vessassa.

  8. Mä lensin juuri 11 tuntia Honkkarista Lontooseen, olihan siinä istumista. Kun ois joskus niin paljon rahaa, että vois matkustaa pitkät lennot busineksessä.. Ja hitsi, tuo A350 on vielä kokematta, toivottavasti tulee pian vastaan!

    1. says: Pirkko

      Kiitos Emma! Muutama pitkä on mennyt busineksessä, mutta useimmiten kyllä päädymme siihen, että kun kyse on kuitenkin tunneista, niin ei siitä satasia viitsi maksaa.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Merja! Kiva se A350:kin oli kokea, vaikkakaan emme kyllä lentoja erikseen konetyypin perustella etsikään.

  9. Tää oli jotenkin tosi kiva postaus! Viimeksi oli pitkä lento vajaa vuosi sitten, kun palasin Shanghaista Lontoon kautta Helsinkiin. Se meni yllättävän kivuttomasti, kun sain hyvän paikan koneesta ja oli hyviä leffoja tarjolla. Mutustelin karkkia ja mietin, että kaikkeen näemmä tottuu, myös pitkiin lentomatkoihin.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Meri! Mukavaa jos pidit jutusta – tämä oli vähän sellaista ajatusten virtaa, vastapainona ”tiukemmin” aiheessa pysyville matkajutuille.

  10. On melkoista matkustamista :) En tiedä, miten matkustajana jaksaisin pitkiä lentoja, töitä tehdessä ne menevät sentään melo nopeasti – tänään edessä lento juurikin tuonne Terhin mainitsemaan Phuketiin, reilut 11 h ja se tulee todennäköisesti menemään ”kuin siivillä” omalta osaltani ;)

    Talvikaudella me lennetäänkin viidesti viikossa Lontoota 350:llä, eli siinä on hyvä tsänssi että tuo kohdalle osuu, jos haluaa konetyypillä päästä lentämään :)

    1. says: Pirkko

      Kiitos Karoliina! Tässäkin ketjussa moni on tuosta A350:stä ollut kiinnostunut, joten ehkä Lontoolle tulee kysyntää, ainakin jos sen konetyypin näkee jostain etukäteen :-)

  11. says: Lotta | Watia.fi

    12 tuntia alkaa olla jo melko pitkä aika. Mulla pisin lennetty lento taitaa olla Amsterdam-Jakarta, se oli reilut 13 tuntia. Kööpenhamina-Singapore meni myös lähelle. Sitten kun on pari tuollaista vielä putkeen (Helsingistä Kööpenhaminan ja Singaporen kautta Aucklandiin) niin alkaa olla jo aika pöhnässä loppuvaiheessa.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Lotta! 12 + 3 menee vielä, mutta 12 + 12 masentaisi kyllä jo etukäteen.

  12. Mä olen kerran lentänyt Singaporesta Helsinkiin ja se on toistaiseksi pisin lentoni. Mun piti lentää sieltä alunperin Istanbulin kautta Suomeen, mutta ylibuukkauksen takia mut reititettiin uudellen. Aluksi vähän mietin miten puuduttava matkasta tulee, varsinkin kun sain vielä keskipaikan. Mutta yllättävän hyvin nukuin istualtaan ja muiden ihmisten välissä. Lento meni yhdessä hujauksessa :)

    1. says: Pirkko

      Kiitos Noora! Sinullahan hyvin kävi tuon reitityksen suhteen – useimmat kun kuitenkin arvostavat suoraa lentoa enemmän kuin vaihdollisia.

  13. Meksikoon olen lentänyt useamman kerran Saksasta, ja se muistaakseni on juuri tuon 12h. Myös Lima-Amsterdam-lento oli samaa luokkaa. Ihan kamalaa, mutta menee jos viihdejärjestelmä toimii ja välillä saa vähän unta. :–D Limasta Amsterdamiin sain sentään viimeksi Exit-paikan, se meni tosi kivasti, tosin siinä paikalle ei ollut ollenkaan ikkunaa…

    1. says: Pirkko

      Kiitos sarrrri! 12 tuntia tosiaan vielä menee, mutta pelkään, että vaikka 16 olisi kyllä jo paha.

  14. Meillä on tuo kahdentoista tunnin lento normaalia kauraa, kun täältä Kaliforniasta pyyhkäistään pari kertaa vuodessa Suomeen perhettä katsomaan. Tosin nyt kun Norwegian on aloittanut lennot Oaklandista Tukholmaan, niin lentoaika on lyhentynyt 10 tuntiin ja kotiin palatessa 11 tuntiin. Onhan se pienen lapsen kanssa pitkä aika, mutta ollaan opittu keksimään tekemistä. Lapsikin jaksaa yllättävän hyvin kun kerrankin saa räpeltää videoiden ja pelien kimpussa, eikä äiti ole koko aikaa nalkuttamassa, että nyt riittää ruutuaika.

    Mutta kun aasialaiset työkaverini lähtevät käymään kotona ja heillä on parinkymmenen tunnin lentoja, niin silloin olen kyllä ajatellut, että huh huh.

Leave a comment
Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *