Joulumuistoja

Joulukortit ja ihanat joulukirjeet, joissa ystävämme jakavat kanssamme kuluneen vuoden tapahtumia, löytävät näinä päivinä tiensä kotiimme. Joulukirje on jossain muodossa kuulunut meidänkin perinteisiimme monen vuoden ajan, välillä ihan oikeana kirjeenä, sähköpostina tai ”vain” blogijuttuna.

Joulukirjeemme voisi olla yhteenveto vuoden aikana tekemistämme matkoista.
Siinä ei kuitenkaan olisi mitään jouluista, Mauritiuksella viime kuussa näkemäämme satunnaista joulupukkia lukuun ottamatta, joten jätetään yhteenvedot menneistä ja tulevista matkoista tuonnemmaksi ja muistellaan jouluja vuosien varrelta.
Jouluhistoriaa kaveriksi aiemmin syksyllä kirjoittamalleni jutulle matkailun vuosikymmenistä.

Turussa joulun alla 2016

Vietin lapsuuteni Suomen Turussa, keskustassa, lähes torin laidalla.
Jouluaaton ohjelma noudatti useimmiten samaa kaavaa: isä kävi aamupäivällä lenkillä ja saunassa ja sen jälkeen koko perhe kokoontui isoon ruokasaliin jouluaterialle: vanhempani, sisareni ja veljeni ja useimmiten myös Helsingissä asuva fammu, farmor. Lapset odottivat ateriaa kärsimättömästi, ei tietenkään ruuan takia vaan aterian jälkeen tapahtuvan lahjojen jaon takia.  En muista, että meillä olisi koskaan ollut joulupukkia:  joku meistä lapsista vaan jakoi lahjat isosta pärepyykkikorista ja kuusen alta.
Myöhemmin illalla useimmat olivat saaneet lahjaksi myös jonkun kirjan ja loppuilta sitten lueskeltiin niitä.

Joulu Linnankadulla Joulu LinnankadullaJoulu Linnankadulla(Kuvissa yllä minä joululahjayöpaidassani, koiramme Vili, veljeni avaamassa lahjaansa ja äitini jouluiltana.)

1980-luvun alussa asuimme pari vuotta Tukholmassa, mutta pidimme asuntomme Tapiolassa ja kävimme siellä viikonloppuina ja lomilla ehkä parin kuukauden välein ja etenkin juhlapyhinä. Äitini oli tuolloin jo kuollut ja fammukin oli muuttanut Eerikinkadun asunnostaan Koskelan vanhainkotiin. Fammun viimeinen jouluateria isäni ja meidän kanssamme osui näille vuosille: haimme isäni kanssa hänet meille Tapiolaan, jo aavistaen, että  tuo joulu oli todennäköisesti hänen viimeisensä.

Joulu Tapiola Joulu Tapiola(Kuvissa yllä joulukuusemme Tapiolassa Ruotsin lippuineen, isäni ja isänäitini.)

Myöhemminkin vuosina äitini kuoleman jälkeen isäni vietti usein jouluja Helsingissä ja näiltä vuosilta muistan aattoillan retket Hietalahden hautausmaille. Nyttemmin Helsingin joulut taitavat useimmiten olla mustia ja melko lämpimiä, mutta näissä muistoissani hautausmailla oli aina jäätävän kylmää ja käytössä oli paksuimmat lammasturkit tai toppatakit, mitkä itse kunkin sen hetkiseen talvivaatetukseen kuuluivat.

Talvisia jouluja koimme myös Lapissa ja ulkomailla. Zell am Seen Grand Hotel Mövenpickin joulubuffet on jäänyt mieleeni lajivalikoimaltaan maailman laajimpana buffeena. Itävallassa kokeilimme myös laskettelua alkeiskurssin verran, mutta emme lajista oikein innostuneet. Luostolla ja myöhemmin Sveitsin Davosissa nautimmekin talvesta ihan vaan hiihtäen. Davosissa hotellimme jouluateria puolestaan on jäänyt mieleeni yhtenä pisimmistä koskaan nauttimistani menuista ja miksei pisimmistä aterioistakin, sillä ainakin 7 pöytiin tarjoillun ruokalajin väleissä oli niin joululauluesityksiä kuin jouluevankeliumi.

Zell am See Luosto(Kuvissa yllä Pirkko peräkkäisinä jouluina Zell am Seessä ja Luostolla.)

Sisareni ja veljeni lasten ollessa pieniä vietimme monta joulua Turussa asuen silloin jo omaan käyttöömme hankkimassamme yksiössä Yliopistonkadulla. Noina vuosina kävimme Turussa niin usein, että asunto siellä tuntui hyvältä sijoitukselta verrattuna hotelleissa asumiseen kun majoittuminen lapsiperheiden olohuoneen sohvallekaan ei oikein houkuttanut. Jonain vuonna nautimme jouluaterian veljeni ja hänen tyttärensä luona, joidenkin ystävieni ihmetellessä, että miten veljeni, joka tuolloin asui avioeronsa jälkeen yksin, voi tarjota meillekin jouluaterian, mutta hyvä kokki hänestä oli sukeutunut!

Joulu veljeni luona Paraisilla jouluna(Kuvissa yllä jouluaatto veljeni ja veljentyttäreni luona ja jouluretki kesämökille sisarentyttäreni kanssani.)

Turussa vietettyihin jouluihin liittyi toki aina joulurauhan julistus Vanhalla suurtorilla televisioversion sijaan.

Molempien vanhempieni kuoltua vietimmekin sitten useammankin joulun lähes peräkkäisinä vuosina ulkomailla: Australiassa ja Etelä-Afrikassa – kokeilimme kerran jopa Siljan jouluristeilyä Tukholmaan.

Taloushallinnon tehtävien myötä joulut ulkomailla kävivät taas harvinaisemmiksi, mutta ihan mukavia joulut kotona Iirislahdessakin ovat olleet. Aaton vietämme useimmiten ihan kahdestaan. Haudoilla käymme, jos sää ei ole ihan kurja. Joulupäivänä ulkoilemme ja oleilemme, ehkä jonkun hyvän elokuvan tai muun televisio-ohjelman parissa ja Tapaninpäivänä tapaamme usein ystäviämme jossain muodossa.

Taj Mahal jouluMuutamana jouluna sentään viimeisen vuosikymmenenkin mittaan olemme päässeet maailmalle. Joulu Intiassa oli mieleenpainuva kokemus, vaikka Taj Mahalissa ei mitään erityisen jouluista ollutkaan. Intia on jäänyt mieleemme sekoituksena kaaottista elämänmenoa kaduilla ja rauhallista elämää luksushotelleissa, joihin kaaos ei ulotu.

Eurooppaan ehtii lyhyemmälläkin joululomalla. Firenzessä taisimme päätyä lopulta aattoiltana pizzalle, mutta hyvinhän se Italiaan sopi. Maabongauksen tiimoilta jatkoimme joulun jälkeen San Marinon idyllisen jouluisiin maisemiin hakeaksemme maapisteen myös sieltä.

Karibian risteilyllä(Jouluna Taj Mahalilla ja jouluaterialla Costa Mediterranealla Karibialla.)

Pirkon työtehtävät vaihtelivat vähän vuodesta toiseen ja välillä taloushallinnon operatiiviset vastuut vaihtuivat kehitystehtäviin, joista saattoi taas olla poissa jouluna, joten yhtenä jouluna päädyimme Karibian risteilylle. Karibia oli ihan ok, mutta joulu risteilylaivalla italialaisten sukujen joulunvieton keskellä ei saanut meitä rakastamaan italiaisia: sen verran äänekästä ja röyhkeää heidän käytöksensä oli.

Joulun alla Turussa 2016 Joulun alla Turussa 2016

Kehitystehtävät vaihtuivat sittemmin taas sellaisiin, jotka vaativat töihin jokaisen päivän vuodenvaihteen ympärillä ja vietimme taas joulumme kotona Iirislahdessa.
Mutta työputki vuoden vaihteessa salli vastaavasti lomailun muuna aikana vuodesta ja nyttemmin olemme jo oppineet arvostamaan sitä, että matkakohteissa ja lentokentillä on huippusesonkien ulkopuolella rauhallisempaa (ja edullisempaa) ja nyttemmin taitaisimme valita kotijoulun ja matkan sitten vasta vaikka tammikuussa ilman siihen pakottavia syytäkään!

Joulun alla Turussa 2016 Joulun alla Turussa 2016

Tänäkin vuonna vietämme joulun kotona ja joulun jälkeen alkaa Pirkon viimeinen kymmenen päivän työputki, Tapaninpäivän jälkeisestä tiistaista loppiaista edeltävään torstaihin, uuden vuoden pyhät mukaan lukien. Loppiaisena päättyy myös Pirkon työura Nokialla ja vuoden 2017 aloitamme vielä melko tyhjällä kalenterilla: tammikuun vietämme pääosin Portugalissa ja Espanjassa, helmikuun pääosin kotona ja sitten maaliskuun alun Nepalissa ja Bhutanissa. Siitä eteenpäin maailma ja kalenteri on meille avoin!

Oikein hyvää joulua kaikille toivottaen,

Meriharakan Pirkko ja Lasse

Turussa joulun alla 2016(Jouluaiheiset uudemmat kuvat ovat viime viikonlopulta Turusta, torilta, sen laidalta ja joulumarkkinoilta.
Otsikkokuvan joulukukat ovat kotoamme Iirislahdesta.)

Save

Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä:

12 kommenttia artikkeliin ”Joulumuistoja

  1. Minä en muista joulua viettäneeni sitten lapsuuden, jolloin yleensä jännitin joulua niin paljon, että sairastuin johonkin pöpöön juuri jouluksi ja makasin sitten nuhaisena tai kuumeisena joulun sängyssä. Koulun alettua jännitin tietysti joulutodistusta, minkä jälkeen kun rentouduin, niin iski taas jokin sairaus. Heti, kun itsenäistyin, joulu jäi. Kerran livahdin yliopistolle aukijääneestä ovesta ja vietin joulun siellä päätesalissa sen ajan internetissä. Tietysti koko muu planeetta vietti joulua minun ympärilläni ja joskus osallistuin esimerkiksi Posyn jouluateriaan tai köyhien jouluateriaan. Joulu on kyllä ollut varsinainen ilon antiteesi, esimerkiksi yhtenä jouluna tein varmuuskopioita. Yleensä olen ollut viime vuosina jouluna kissavahtina, niin nytkin. Kerran pamahdin tapanina naimisiin ja kerran jouluna kihloihin, noin esimerkkinä siitä, mitä pahaa joulu saa aikaan. Se kyllä kuusen ympärillä laulamisesta ja piparkakun syömisestä on hyvää, että silloin ei ajattele pariutumishommia eikä tee elämänsä suurimpiin kuuluvia mokia.

  2. Hieno kooste siitä, että omannäköinen joulu tulee missä vaan. Niin ymmärrän nuo äänekkäät italialaisetkin 🙂 Hauskaa, että olette myös Davosissa jouluilleet! Itse olen tullut sieltä aina jouluksi pois 🙂

    1. Kiitos Heidi! Valitsimme Davosin aikoinaan sen takia, että siellä on myös paljon murtsikkalatuja ja pidimme kyllä kylästä ja sikäläisestä joulusta, vaikka emme sinne sitten olekaan palanneet – vaihtoehtoja kun nyt vaan on niin monia.

  3. Olipa tunnelmallinen jouluhistoriikki! Minusta, lukijasta, vaikuttaa siltä, että kaksi samanhenkistä joulu/matkasielua ovat löytäneet toisensa. Itse etsin vielä vähän sitä omaa joulurituaalia – ehkä seuraavaksi voisinkin kokeilla pizzaa Italiassa! ^_^

    1. Kiitos Sateenmuru! Yhteisiä vuosia on kertynyt jo sen verran paljon, että jos kovin eri tavalla asioista ajattelisimme, niin tuskin näitä yhteisiä jouluja näin montaa (yli 40) olisi päässyt kertymään.

  4. Olipas mielenkiintoinen muistelo, ja monenlaisia jouluja teidän elämään mahtuu. Näiden rinnalla omat joulupäivät ovat olleet aika samankaltaisia. Oletko ajatellut kirjoittaa joskus elämäkerran? Luulisin, että sinulla on erittäin kokemusrikas elämä ja veikkaisin, että juttua riittää.

    1. Kiitos Sandra! Elämänkerta on ollut vähän suunnitelmissa ja joitakin lukuja olen jo testimielessä kirjoittanutkin, mutta sen kypsyttely vaatii kyllä vielä vuosia.

  5. Teidän jouluihin mahtuu jo paljon kaikenlaista! Itse kirjoitin juuri joulusta ulkomailla ja siitä kuinka perinteinen joulu voittaa ulkomailla vietetyn mennen tullen. Mielipide varmasti toki elää vuosien myötä.

    1. Kiitos Outi! Hyviä jouluja voi viettää niin Suomessa kuin maailmallakin. Suomi tosin on useimmiten vähemmän ruuhkainen paikka kuin monet paikat maailmalla 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.