Santa Luzia feature

Pyöräretkellä Tavirassa

Yksi naapureistamme täällä Tavirassa on hetkittäin aamuyöstä vähän turhan äänekäs. Onneksi kuitenkin vain muutamia minuutteja kerrallaan eikä niitä kertojakaan sittenkään ole kovin montaa. Sitä paitsi unessa tuollainen ääni onnistuu parhaimmillaan viemään ajatukset jonnekin kauas, lapsuuden kesiin.

Naapurissamme asuu nimittäin kukko. Taisin jo mainitakin jossain vaiheessa, että talossamme on kolme kerrosta, alhaalla olohuone ja keittiö, toisessa kerroksessa makuuhuone ja sitten vielä kolmannessa kerroksessa kattoterassi, jossa meillä kalustuksena on pöytä, tuoleja, siististi muovihupun alla oleva grilli ja nurkassa kukka. Naapuritalossakin on kattoterassi, mutta sielläpä ei olekaan pöytäryhmää vaan kanala! Ehkä sitä Espoossakin saisi jollain luvalla pitää kanoja, mutten sittenkään helposti osaa kuvitella naapurustomme jollain pihalla tepastelevan kanoja, edes kesällä.

Kanala Tavira Kanala Tavira

Naapurillamme on pienen kanalan lisäksi jonkinlainen pyörä/mopoliike ja/tai -korjaamo. Jo ensimmäisenä aamuna hän huikkasi, kun kadulla tapasimme, ja kysyi, että tarvitsisimmeko pyöriä. Emme ihan heti innostuneet asiasta, kaupunkia vielä tuntematta, mutta vähitellen ajatus pyöräpäivästä alkoi itää mielessämme.
Camera obscuran opas oli suositellut meille retkeä Saint Luzian kalastajakylään evästyksellä ”It’s so beautiful there!” ja jatkoi vielä aiheesta esityksen jälkeen näyttämälle meille linja-autoaseman, joka näkyi camera obscuran portilta. Kävimme jopa iltakävelyllä siellä tsekkaamassa bussiaikatauluja ja totesimme, että meneehän niitä, harvakseltaan, mutta kuitenkin.

Seuraavana aamuna huomasimme sitten kuitenkin, että myöhästyisimme 10:20 bussista (ei täällä siis ihan aikaisin herätä tai ainakaan selvitä ulos asti!) ja kun tiesimme, että matkaa kylään ei ole kuin runsas 6 kilometriä, niin päätimme vaihtaa bussin pyöriin. Naapurin setäkin osui sopivasti paikalle ja kohta meillä olikin kaksi pyörää alla: ei mitään loistokkaita maantiekiitäjiä, mutta päiväksi lähes tasamaalla kulkevaan reittiin ihan riittävät.

Pyörällä Saint Luziassa

Matka Saint Luziaan taittui kirkkaassa auringonpaisteessa joutuisasti ja näin päivällä pyöräilyyn valitut vähän lämpimämmät vaatteet osoittautuivat jo melkein kuumiksi. Kalastajakylän rannassa oli … kalastajaveneitä ja rantakahviloissa ihmisiä.

Päädyimme kuitenkin jatkamaan vauhdissa seuraavaan kylään, eli Pedras d’El Reihin, josta Lasse oli lukenut, että sieltä kulkee Barrilin rannalla pieni juna. Oli muuten ehkä oudoin juna-asema koskaan, sillä se sijaitsi jo kosteikkoalueella ja asemalle kuljettiin pientä siltaa pitkin ja sitten Ilha de Taviran poikki olisi päässyt tällä pienellä junalla. Kävimme katsastamassa junan, mutta emme jatkaneet sillä, sillä Ilha de Taviralla olimme käyneet jo sunnuntaina ja halusimme pyöräillä, nyt kun meillä oli pyörät. Pedras d’El Rei näytti muuten olevan iso huvila-alue, joka taisi näin talvella olla melko tyhjä ja asuntoautoalue.

Pedras d'El Re Pedras d'El Re Pedras d'El Re

Takaisin Santa Luziaan. Paluumatkalla pysähtelimme jo ottamaan kuviakin, joita menomatkalla emme ottaneet, sillä tiesimme tulevamme takaisin. Kuvia vaikka isoista appelsiinipuuviljelmistä. Tien laidan hinta appelsiinikilolle näytti olevan 50 senttiä.

Santa Luziassa urheilupäivä vaati jo lounasta, mutta onneksi useampikin rantaravintoloista oli auki myös näin tammikuussa ja keitto/quiche/munakaslounas järjestyi helposti.

Munakas Saint Luzia

Lounaan jälkeen olikin sitten kiva kierrellä vähän satamassa ja kuvata niin nykyisiä kuin jo parhaat päivät nähneensä kalastajaveneitä.

Saint Luzia kalastajaveneitä Saint Luzia kalastajaveneitä Saint Luzia kalastajaveneitä Saint Luzia kalastajaveneitä

Paluumatkan runsas 6 km matka venyi sitten vielä vähän, kun piti käydä ostoskeskuksessa kahvilla (ja jäätelöllä) ja täydentämässä vähän juomavarastoja. Erikoistarjouksesta 9.99 euron viinin sai tänään hintaan 3.49 euroa 🙂

Gran Plaza ja pieni jäätelö

Pieni iltapäivätauko – ja idea hyödyntää pyöriä vielä iltaretkeen Ria Formosan luonnonsuojelualueelle, tietysti auringonlaskun aikaan. Pyöräilimme aina Vila Galé Albacora -hotellille, joka tosin nyt talvikaudella oli kiinni. Hotelli on rakennettu vanhoja tonnikalan kalastukseen liittyviä rakennuksia hyödyntäen ja on luonnonsuojelualueen ja rannan välittömässä läheisyydessä. Arraial Ferreira Neto -teksti on vielä isolla vanhojen uusiokäytössä olevien rakennusten seinällä ja näkyi hyvin lautalle kun pari päivää sitten matkasimme Ilha de Taviralle joen toiselta puolelta Quatro Aguasin rannalta. Mutta tiloissa toimiva hotelli on nykyisin siis nimeltään Vila Galé Albacora, jos sinne haluat ensi kesänä päätyä asumaan.

Vila Gale Albacora
Vila Gale Albacora mereltä päin kuvattuna matkallamme Tavira Islandille

Ria Formosa Tavira Ria Formosa Tavira Ria Formosa Tavira

Auringonlaskun kuvaamiseen Tavira ei ole oikein omiaan – jos elät niitä varten, asetu Albufeiraan – mutta ihan kiva iltaretki meillä silti oli.

Päivän pyöräilysaldo arviolta 24 km, melkein urheilupäivä siis!

Pyörät kotimme seinustalla Tavirassa
Pyörät kotimme, Casa do Alton, seinustalla Tavirassa

Lopuksi vielä reittikartat: Casa do Altosta Pedras d’El Reihin (n. 7 km) ja Casa do Altosta Vila Galé Albacoralle (n. 4 km):

Tavira pyöräretki Saint Luzia Tavira pyöräretki Vila Gale Albacora

8 kommenttia artikkeliin ”Pyöräretkellä Tavirassa

  1. Pyöräily on kyllä kivaa ja oiva tapa nähdä paikkoja. Hyvänä puolena on myös oma aikataulu. Ihanan värikkäitä nuo kalastajaveneet.

  2. Kiitos Tiia! Tavira oli mukavan helppoa (lue tasaista) maastoa, joten pyöräily toimi hyvin, ihan lainatuilla peruspyörilläkin.

  3. Pyörily on kiva tapa tutustua uusiin kaupunkeihin 🙂 Ja mukavaa erityisesti kun on tasainen maasto 😀 Barcelonassa hostellin hintaan kuului pyörävuokraus ja silloin tuli pyöräiltyä ympäriinsä 🙂 Ihanan rosoisia nuo kalastajaveneet ja värikkäitä, niinkuin Tiiakin sanoi!

    1. Kiitos Laura! Me yritämme saada matkaan mahtumaan vähän pyöräretkeilyä, jos se helposti järjestyy ja maasto on suht tasaista. Tavira oli hyvä tässä mielessä, Ohrid Makedoniassa samoin ja myös Kööpenhaminassa olemme hotellin pyöriä tavanneet lainata.

  4. Samaa mieltä edellisten kommentoijien kanssa pyöräilystä – se on kiva tapa tutustua uusiin paikkoihin.

    Sivuhuomautuksena, että vanhempani asuvat Espoossa ja heidän naapurillaan on kanoja 😀

    1. Kiitos Kaisa! Kanoja, Espoossa … no toisaalta, onhan täällä jollain kulmilla ihan maatilojakin. Meidän kulmilla en ole kuitenkaan niitä pihoilla nähnyt.

  5. Tää olis niin mun juttu. Pidän pyöräilystä etenemistapana ja uusiin kohteisiin tutustumistapana ja Portugalista muutenkin. Muutenkin alkanut mietityttää, pitäisikö Algarve kokea seuraavaksi talvella 🙂

    1. Kiitos Heidi! Vaikkakin asunnot olivat vähän ”talven viileitä”, niin pidimme kyllä kirkkaasta säästä ja siitä, ettei missään ollut mitään ruuhkaan viittaavaakaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.