Inspiroivia ruokakuvia

Inspiroivia ruokakuvia Santa Maria

Osallistuimme pari viikkoa sitten Santa Marian bloggaajatilaisuuteen Inspiroivia ruokakuvia & kameroita.

Ruokakuvaus Fotonokka

Tilaisuus ei kyllä ollut ihan sitä, mitä olimme kuvitelleet – mutta se oli meidän vikamme, ei Santa Marian. Todella harvoin, jos koskaan, teemme nimittäin kotona sellaista ruokaa, että siitä kannattaisi ottaa kuvaa, joten ruokakuvaus toi meille mieleen ravintola-annosten kuvaamisen. Tilaisuus kuitenkin käsitteli enemmän ruuan valmistusta siten, että se on mahdollisimman edukseen kuvattaessa.

Inspiroivia ruokakuvia Santa Maria

Ohjeet kuten:

  • huomioi kypsymisaika, tee kuvausvalmistelut etukäteen
  • älä kypsennä ruokaa täysin kuvausta varten
  • annos herää eloon öljyllä tai suihkuttamalla vesipisaroita suihkepullosta
  • suola korostaa ruuan värejä (ryöppää vihannekset todella suolaisessa vedessä)
  • valitse oikean tunnelman luovat astiat tai
  • pienet koristeet kuten tuoreet yrtit, mausteet, kastikepisarat ja tomusokeri viimeistelevät kuvan

ovat ravintolaruuan osalta vähän hyödyttömiä.

Alex Nurmi
Alex Nurmi viimeistelee kuvattavaa annosta

Valosta puhuttiin paljon ja sekin on tietysti usein ravintoloissa hiukan haastava juttu, mutta osa valoon liittyvistä vinkeistä kelpaavat hyvin ravintolamiljööseenkin.

Salama kannattaa unohtaa ja pyrkiä käyttämään luonnonvaloa.
Kuvatessa kannattaa kiinnittää huomiota valon suuntaan, laatuun ja sävyyn.

Parhaimmillaan valo tulee annoksen sivusta tai takaa, jolloin se korostaa annoksen kolmiulotteisuutta. Ruokakuvissa valon pitäisi olla pehmeää valoa, jolla kuitenkin on selkeä suunta, esimerkiksi luonnonvalo ikkunasta. Valoa ei kuitenkaan saisi tulla useasta lähteestä eikä useasta suunnasta: on vain yksi aurinko!

Tilaisuudessa valokuvaaja Kristiina Hemminki sääteli valoa sulkemalla kulmahuoneessa kaihtimet toiselta seinältä, joten jäljellä oleva valo tuli yhdestä suunnasta ja lisäksi hän käytti tummia tai valkoisia pintoja ohjatakseen tai säädelläkseen annokseen tulevaa valoa.

Alex Nurmi Kristiina Hemminki
Kristiina Hemminki kuvaamassa
Inspiroivia ruokakuvia Santa Maria
Ammattilaiset kuvaamassa (ylempi kuva) ja amatöörin ruokakuva (alempi kuva)

Valon sävyyn pätee samaa asia kuin sen suuntaan: valon pitäisi olla vain yhden sävyistä, joko luonnonvaloa tai keinovaloa, muttei molempia. Kameran valkotasapainoa säätämällä voidaan joskus muuttaa vallitseva tunnelma toiseksi, jos vaikka kesällä haluaa kuviinsa talvista tai jouluista tunnelmaa.

Montaakaan näistä asioista ei ravintolaympäristössä voi tehdä, mutta jotain ehkä kuitenkin, tilanteesta riippuen.

Kuvausvälineistä puhuttiin sen verran, että vaikkakin puhelimellakin saa ihan hyviä kuvia, niin esimerkiksi ruokakuvissa usein tärkeänä tehokeinona käytetty pieni syväterävyys vaatii järjestelmäkameraa.
Jalustakin on tärkeä varuste, sillä luonnonvaloa on usein sisällä niukalti, mikä vaatii pitempiä suljinaikoja.

Matkoillamme kuljetamme usein (tai ainakin joskus) pientä jalustaakin (”gorillapod”) mukana, mutta harvemmin sitä ravintolaan olemme tulleet mukaan ottaneeksi.

Alexin keittiössä

Alexin keittiössä

Kuvausvinkkien ja Santa Marian tuotekassin lisäksi saimme tilaisuudessa myös mukana olleen kokin, Alex Nurmen, kirjan Alexin keittiössä. Vähemmän ruuanlaittoa harrastavina – ja toukokuussakin parin matkan verran poissa kotoa olleina – emme reseptejä ole vielä ehtineet testaamaan, mutta kyllä ainakin muutama resepti kirjasta kiinnostaa sen verran, että eiköhän ne jossain vaiheessa tule kokeiltua.

Alexin keittiössä resepti

Grillatut kanaleivät ja Crema Catalana – herkullisen näköisiä nuo ainakin ovat!
Ja uskokaa tai älkää, vaikka ruuanlaittoa vain vähän harrastankin, niin minullakin on kaasupoltin, jolla saa Crema Catalanan pinnalle tulevan sokerin sulatettua.

Voihan olla, että  innostun vielä paitsi kokeilemaan näitä, myös kuvaamaan tuloksen tänne blogiinkin! Tosin sitten pitää kyllä hankkia ne keittiöstämme vielä puuttuvat atulatkin, että saa annoksen aseteltua juuri oikean näköiseksi :-)

Alexin keittiössä resepti

Tags from the story
,
Join the Conversation

12 Comments

  1. says: Marjo

    Siellähän näkyy kaksi melko innokasta tuttua bloggaajaa kuvaamassa Alexin herkkuja :)

    Olen parin annoksen kanssa nyt itse harjoitellut tätä mutta en omista jalustaa joten käsivaralla ollaan menty. Valoa olen kotiolosuhteissa yrittänyt säädellä mutta tämän päivän lounassushit on kuvattu nälkäisenä kännykällä Instaan sen enempää miettimättä.

    Hyviä vinkkejä kotikuvaukseen tuli mutta ravintolassa ei paljon voi vaikuttaa miten valot tulevat eikä lähteä kiikuttamaan tuoli parempaan valaistukseen tai kovin paljoa edes säädellä kuvakulmia.

    Selasin Alexin keittokirjan ja monia kivoja juttuja löysin. Olen kateellinen, että sinulla on tohotin tai siis kaasupoltin. Haaveilen itse sellaisesta. Oli kiva treffata tässä Santa Marian tilaisuudessa :)

  2. Kiitos Marjo! Pitäisi kyllä saada vielä ravintolaruokakuvauskurssi. Jotain jälkiruokakuvaa olin joskus ottamassa, kun olimme matkassa ihan muuten vaan yhden ammattivalokuvaajan kanssa ja hän silloin vinkkasi, että käännä annos vinoon siten, ettei kuvaan tule selkeää poikkilinjaa siihen eteen ja sitä ohjetta olen sittemmin joskus muistellut.

  3. Ruokakuvauksesta tulee aina mieleen, kuinka mainoksiin sapuskat saadaan näyttämään paremmilta kaikella muulla, kuin itse ruoka-aineilla :) Oikean aineen sijasta käytetään esim. maalia, jonka koostumus on kaadettuna houkuttelevamman näköinen ym.

    Ruokakuvat kyllä oikeasti vähän turhia, koska ketä kiinnostaa mitä joku syö, mutta tulee niitä silti aina vaan otettua ja jaettua somessa. :D

    1. says: Pirkko

      Kiitos Anne! Tällä kurssilla kokeneemmat kertoivat, että siinä missä nykyisin suositaan luonnonmukaisempia kuvia ja heleyttä/vehreyttä saa kuviin vaikka öljyllä ja vedellä, niin aikaisemmin käytettiin silikonia, minkä jälkeen sitä ruokaa ei todellakaan voinut enää syödä!

  4. Hyviä vinkkejä! Oon monesti kyllä harmitellut tuota ravintoloiden huonoa valaistusta. Ymmärrän tietysti, että ravintolan tunnelma on tärkeämpi kuin se että asiakkaat saavat annoksistaan hyviä instagramkuvia, mutta silti :D

    1. says: Pirkko

      Kiitos Emma! Ehkä pitäisi ravintolaan roudata mukanaan joku lamppu ja heijastuskangas :-) :-) :-)

  5. Ravintolaruokien kuvausta tulee harrastettua useammin kuin kotiruokien, ja yleensä kuva tulee räpsäistyä pikaisesti, sillä kovin kauaa en malta odottaa ennen ruoan syömisen aloittamista. Muutama hyvä vinkki tässä kyllä oli, pitää yrittää muistaa ne seuraavan kerran kuvaillessa :)

    1. says: Pirkko

      Kiitos Terhi! Ehkä joskus vielä tulee vastaan joku kurssi- tai muu ohjekokonaisuus ravintolaruokaan liittyen.

  6. Mielenkiintoinen kurssi. Kieltämättä itsellekin tuli ensimmäisenä mieleen vain kuvaaminen, ei annosten valmistaminen. Harvemmin tulee tehtyä ruokaa joita kuvaan vaikka muuten kyllä kokkailenkin. Eli blogissa olevat ruokakuvat on juurikin yleensä ravintoloista. Mutta mukavaa, että tällaisia kursseja kuitenkin järjestetään.

  7. Joskus kuulin sellaisenkin vinkin, että annos pitää koota siinä paikalla, missä se aiotaan kuvata, koska kastikkeet ym. liikkuvat annosta kannettaessa. Nykyään tulee toivottua pöytävarauksen yhteydessä ikkunapöytää juurikin kuvaamisen ja paremman valon vuoksi. Joskus olen myös kuljetellut annosta pitkin ravintolaa tai nostanut sen vaikka viereiselle tuolille, että olen saanut paremman kuvakulman tai taustan. Jos kuvaaminen tuntuu häiritsevän henkilökuntaa tai muita asiakkaita, jätän sen tietysti suosiolla väliin.

  8. says: Pirkko

    Kiitos Pia!
    Totta, juuri noin Alex Nurmi tuossakin tilaisuudessa teki. Annos kasattiin ensin melkein valmiiksi, mutta viimeiset silaukset, kuten kastike ja jotkut yrtit aseteltiin vasta kun lautanen oli jo kuvauspaikalla.
    Vähemmän tulee sentään tuota annoksen kantamista ravintolassa tehtyä – joskus jos ruoka on oikeasti kuvan arvoinen ja valaistusolosuhteet ihan mahdottomat, niin ehkä hiukan.

Leave a comment
Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *