Isot purjelaivat lipuvat taas kohta Aurajokeen. Isoimmat niistä Utön vesiltä aina Turkuun asti luotsin avustamina, sillä kaikkien yli 70-metriä pitkien alusten tulee käyttää luotsia satamaan tullessaan tai sieltä lähtiessään, myös purjealusten.
Vierailimme muutama viikko sitten Utön saarella luotsien matkassa. Tall Ship Races -tapahtumaan liittyen Suomen luotsit (Finnpilot Pilotage Oy) tarjosivat luotsauksesta, Utöstä ja Tall Ship Races -tapahtumasta kiinnostuneille lehdistön edustajille mahdollisuuden tutustua toimintaansa: Luotsikutterin kyydissä Nauvosta Utöhön jopa alle 1,5 tunnissa siinä missä yhteysaluksella matka kestää 5 tuntia – mehän innostuimme heti!
Matka Nauvon Pärnaisista Utöhön sujui lähes tyynenä kesäpäivänä vauhdikkaasti. Meitä Utöhön menijöitä oli kahden luotsikutterin verran, joten saimme kivasti kuvia näistä nopeista punaisista aluksista myös merellä.
Luotsikuttereita esitellään myös Tall Ship Races -tapahtumissa, Turussa aivan Suomen Joutsenen keulan edessä.
Utön saarella tutustuimme siellä edelleen toimivaan luotsiasemaan. Matkaa Utöstä Turkuun on 56 mailia ja luotsaus suuntaan tai toiseen on usein reilunkin työpäivän mittainen, joten tukikohtaa Utössä tarvitaan. Luotsiaseman tilat kulloinkin siellä päivystäville luotseille eivät ehkä ole aivan loistohotellin tasoa, mutta asialliset ja aseman kattoterassin näkymät Saaristomerelle ovat vertaansa vailla!
Luotsit päivystävät asemalla vuoroviikon, elleivät sitten satu asumaan Utön saarella, sillä Turusta ei luotsikaan ihan hetkessä pääse saarelle.
Luotsit tuntevat reitin Utöstä Turkuun jokaista viittaa myöten, sillä osana luotsitutkintoa he joutuvat mm. piirtämään reitin ja siihen liittyvät merimerkit tyhjään karttapohjaan – vaikka käytössä on nykyaikainen mPilot-sovellus tableteilla (sivulla kohdassa Finnpilot lyhyt video sovelluksesta), niin luotsin avustama alus ei joudu pulaan vaikka laivan laitteet pettäisivät.
Luotsit ovat kokeneita merenkävijöitä myös taustansa vuoksi: heiltä vaaditaan merikapteenin tutkinto ja useimmilla luotseilla on vuosikymmenien kokemus maailman meriltä ennen siirtymistään luotseiksi.
Luotsikuttereiden hoitajat puolestaan osaavat ohjata alustaan siten, että luotsi pääsee laivaan ja laivasta kelissä kuin kelissä. Lisäksi he vastaavat alusten huollosta ja korjauksista.
Saaristossa säännöllisesti liikkuvat alukset, esimerkiksi Tallink-Siljan ja Viking Linen laivat, eivät käytä luotseja, sillä näiden alusten päälliköillä on linjaluotsin tutkinto, eli he ovat myös osoittaneet osaavansa ajamansa reitit samalla tavalla kuin luotsit.
Luotsit ovat turvanneet laivojen kulkua Suomen rannikoilla jo yli 320 vuotta. Muutoksia luotsaukseenkin on tulossa, kun etäluotsauskokeilut alkavat.
Retkestämme luotsien matkassa Utölle ja luotsauksesta voi halutessasi lukea samalla retkellä mukana olleen toimittaja Lasse Lähteenmäen jutun Ylen sivuilta.
Utön majakka
Majakka on Suomen vanhin yhä toiminnassa oleva valomajakka ja Suomen ensimmäinen radiomajakka. Ensimmäinen majakkatorni rakennettiin 1753, mutta se tuhoutui Suomen sodassa ja nykyinen torni valmistui 1813. Majakan linssistö on Suomen suurin. Radiomajakka vaikeni vuonna 1996 – satelliittinavigointi oli korvannut radiomajakat.
Luotsiaseman lisäksi pääsimme tutustumaan myös Utön majakkaan, tällä kertaa pienissä ryhmissä jopa linssistöön asti. Linssistö on tilan pienuuden ja arkuuden takia yleisölle auki vain harvoin, vaikka majakkaan muuten Utössä pääseekin tutustumaan heinäkuussa päivittäin ja muutenkin sopimuksesta.
Utön majakka on hiukan ehkä yllättäen myös kirkko. Kirkko sijaitsee majakan kolmannessa kerroksessa, mutta nyttemmin saarella on myös uudempi rukoushuone, vuonna 1910 rakennettu Bönehuset, sillä saarella vielä tuolloin asuvien ikäihmisten alkoi olla vaikea nousta majakkakirkkoon jumalanpalvelusta kuulemaan edes kesäisin. Lisäksi majakkakirkko oli talvisin heille liian kylmä.
Näkymät myös majakalta merelle ovat hienot, mutta useimmat ovat majakan linssistön lumoissa – ja tulihan siitä otettua yksi, jos toinenkin vähän harvinaisempikin valokuva!
Utö
Luotsiaseman, majakan ja rukoushuoneen lisäksi Utön saarella on koulu, jossa viimeksi päättyneenä lukuvuotena oli 6 oppilasta, kauppa, jonka ainakin kaikki saarella vierailevat veneilijät hyvin tuntevat, ja nykyisin myös armeijalta vapautuneissa tiloissa hotelli ravintoloineen (Utö Havshotel).
Hotellin lisäksi majoitusta saarella tarjoaa myös Utön puuhanaisen Hanna Kovasen Hannas Horisont. Hannalla on myös pieni kahvila ja sen yhteydessä pieni myymälä, jossa on kaikkea Utö-aiheista kaunista ja kivaa. Meillekin, jotka vuosi vuodelta olemme yhä tarkempia sen suhteen mitä matkoilta kotiimme kuljetamme, tarttui mukaan tuore Outi Sarjakosken ja Jorma Tenovuon kirja (linkki Jorman blogiin, jossa ohje kirjan tilaamiseen suoraan häneltä), joka kertoo elämästä saarella monesta näkökulmasta. He onnistuivat ensin vuokraamaan itselleen talon saaren parhaalta paikalta 10 kuukaudeksi vuodessa, kesä- ja heinäkuuta lukuunottamatta, ja sittemmin ostamaan talon itselleen, joten eläköitymisen myötä heistä tuli utölaisia – ja mikä sen parempi paikka lintuharrastajalle ja -kuvaajalle.
Tall Ship Races Turussa
Tall Ship Races -alukset saapuvat tänä vuonna Turkuun jo alkuviikosta alkaen. Laivojen kulkureittiä voi seurata Tall Ship Races -sivuston reittikartalta ja luotsaustilannetta Finnpilotin-sivulta. Tapahtuman avajaiset ovat Varvintorilla torstaina 20.7. klo 14.
Osana avajaisten ohjelmaa on myös ilmavoimien ylilento Hawk-suihkuharjoitushävittäjillä.
Sunnuntaina 23.7. alukset lähtevät Turusta. Parade of Sails on nähtävissä Airistolla iltapäivällä n. klo 14:30 alkaen. Tänä vuonna tämä Suomen juhlavuoden suurimmaksi yleisötapahtumaksi luonnehdittu tapahtuma ei mahtunut kesäohjelmaamme, mutta vuosina 1996 ja 2003 olemme nähneet purjealukset Turussa.
Näiden vuosien lisäksi suuret purjelaivat vierailivat Turussa 2009, joten nyt ne ovat siellä neljättä kertaa. Lisäksi kesällä 2011 pitkälti samat laivat (ja me) vierailivat Turussa The Culture 2011 Tall Ships Regatan tiimoilta.
Kilpailulähtö kohti Liettuan Klaipedaa tapahtuu maanantaina 24.7. klo 14 Utön edustalta 10 meripeninkulmaa etelään olevalta lähtölinjalta, mutta siinä missä Airistolla on luultavasti tänäkin vuonna runsaasti saattajia, niin Utön edustalla purjelaivoilla on jo kunnolla tilaa!
Kiva postaus! En ole koskaan käynyt majakalla…
Kiitos kommentistasi! Majakoitahan on Suomen rannikoilla vaikka kuinka paljon, eli teepä nyt vaan suunnitelma, ja lähde käymään jollakin niistä :-)
Onpa somaa ja mielenkiintoista! Harmi, että ehdin vain kerran käydä Rengastien hujauttamassa Naantalissa asuessa, olisi kiva ollut tutustua saaristoon paremminkin, siellä on niin omanlaisensa tunnelma ja paljon löytöretkeiltävää.
Kiitos Sateenmuru! Rengastie on meille vähemmän tuttu kun enemmän olemme saaristoa vesillä kiertäneet. Utössä ja Jurmossa, jonne ei enää autolla pääsekään, on kyllä oma taikansa.
Oi miten mielenkiintoista lukea luotseista ja Utön luotsiasemasta! Mä huomasin kans tän kutsun ja olisin hirveesti halunnut lähteä mukaan, mutta tuona päivänä en vaan millään päässyt lähtemään täältä Tampereelta asti. Tuntuiko muuten luotsiveneen kyydissä merenkäynti miten (iän myötä olen alkanut vähän kärsiä merisairaudesta, joten kiinnostelee vastaisen varalle)? Mä oon käynyt Utössa vain talvella (juttu täällä: http://www.rantapallo.fi/mutkiamatkassa/2016/11/22/saaristomeren-syleilyssa-uton-majakkasaari/), joten oli myös kiva nähdä kuvia kesäiseltä saarelta!
Kiitos Emma! Meille sattui loistava päivä, aurinko paistoi ja meri oli lähes tyyni, joten merenkäynnistä ei ollut haittaa. Kyllä nopea vene varmasti hakkaa aallokossa jos sitä on. Katselinkin jo aikaisemmin talvisia kuviasi saarelta – me taas emme ole koskaan käyneet siellä talvella, joten se olisikin elämys!
Ei ole ihan helpoin mahdollinen tie tuo luotsiksi pääsy. Mukavaa päästä kurkistamaan siihenkin maailmaan tätä kautta. Kävin pari vuotta sitten Söderskärin majakalla ja sinne pääsee vierailemaan käsittääkseni ainakin kerran viikossa. Majakalla voi myös yöpyä. Ehkäpä kaivelen kuvat ja teen siitä jutun blogiin vielä :)
Kiitos kommentistasi! Söderskärillä kävimme muutama kesä sitten, muttei tullut silloin, pääkaupunkiseutulaisena, yöpymismahdollisuus sen osalta.
Näyttääkin olleen jo 10 vuotta sitten kun tuolla kävimme – tsekkasin oman juttuni aiheesta blogistamme. Aika paljon ovat blogijutut muuttuneet 10 vuodessa – mutta täytyy tietysti muistaa, että nettiyhteydet eivät tuolloin juuri kuvia kestäneet.