Tampere

Iltapäivä Tampereella

Tampere on jäänyt meille vieraaksi kaupungiksi vaikka olemme vuosien mittaan käyneet kaupungissa monen monta kertaa: työmatkoilla, kokouksissa ja aikoinaan vuosittain Lamminpään urheilukentällä Pirkan Hiihdon huoltojoukoissa hiihtäjien maaliintuloa odottamassa. Turistina emme kaupungissa kuitenkaan olleet koskaan – ennen toissaviikkoista torstaita.

Turkulaisina aloitimme kuitenkin varovasti  – päädyimme iltapäivään kaupungissa ja olimme etukäteen valinneet kaksi kohdetta: Hopealinjan lounasristeilyn Pyhäjärvellä ja Kielletty kaupunki -näyttelyn Vapriikissa.

Kesäporkkanoita Laukontorilla
Laukontorilla on muitakin vaihtoehtoja kuin musta makkara 🙂

Lounasristeily lähti Laukontorilta ja saavuimme rantaan sen verran ajoissa, että ehdimme näkemään Tapolan kioskin torilla ja muutamia annoksia mustaa makkaraakin. Onneksi olimme menossa lounaalle, joten ei ollut kiusausta maistaa tätä paikallista herkkua …

Laukontori Tampere Tapolan mustamakkara Tampere

Hopealinjan lounasristeily

M/S Silversky risteilee lounaan aikana (12-14) Pyhäjärvellä, ehkä hiukan reittiä tilanteen mukaan vaihdellen, mutta ainakin Pyynikin ja Pispalan rannat ohittaen. Pyynikillä näyttäisi olevan puistoa ja rantaa tarjolla. Pispala puolestaan taitaa olla Tampereen kuuluisin kaupunginosa, joka ilmeisesti vuosien mittaan on muuttunut työläiskaupunginosasta suosituksi omakotialueeksi. Pyhäjärveltä Pispalaa katsoen veneily näyttäisi olevan suosittu harrastus: matalat rannat ovat täynnä pieniä veneitä! Pispalan voisikin laittaa ”listalle” seuraavaa Tampereen vierailu ajatellen.

Hopealinjat Silver Sky Hopealinjat Silver Sky Pispala Tampere Viikinsaari Tampere

Laiva poikkeaa lyhyesti myös Viikinsaaressa, Pyhäjärven kesäsaaressa, jossa olisi sielläkin voinut syödä lounaan ja käydä vaikka saunassa tai kesäteatterissa. No, toisella kertaa sitten.

Maisemien ohella nautimme myös lounaasta, joka osoittautui miellyttävän tavalliseksi. Tarjolla oli salaatteja, graavattua lohta, tillisilakkaa ja härkäpastramia alkuruokapöydässä ja kanaa ja bataattikuutioita pääruuaksi. Turhan usein merellisyyttä kaipaavilla risteilyillä on tarjolla vain kalapöytää ja lohikeittoa. Lounaan jälkeen tarjolla oli vielä kahvia tai teetä ja täytekeksejä 🙂

Hopealinja Silver Sky
Hopealinja Silver Sky Hopealinja Silver Sky

Hopealinjan Silver Sky -alus oli ”turistilaivaksi” moitteettoman siisti. Olemme muutamissa vastaavissa laivoissa vierailleet niin Suomessa kuin maailmallakin ja lähes turtuneet ajatukseen, että tällaisten laivojen kuuluu olla hiukan nuhruisia ja epäsiistejä, mutta ei Tampereella, selvästikään. Toki alus on lähes uusi (vuodelta 2014), mutta silti!

Lounasristeily sopi hyvin meidän aikatauluumme, mutta risteilylle voi lähteä myös iltapäivällä tai illalla.

Paljulautta Tampere
Tällainenkin risteilyvaihtoehto näytti Tampereelta löytyvän 🙂

Vapriikki

Laukontorilta jatkoimme Vapriikkiin, tosin monen kierroksen kautta, sillä kesäinen Tampere tuntui olevan yhtä tietyömaata!

Vapriikki on kokoelma museoita ja etukäteen olimme ajatelleet keskittyä, maailmanmatkaajina, lähinnä Kielletty kaupunki -näyttelyyn, mutta niin vaan museo houkutteli moneen muuhunkin näyttelyistään.

Tampere Vapriikki Finlayson
Tampere Vapriikki Finlayson

Luonnontieteellinen museo

Lupaus Vuoden luontokuvista 3. kerroksessa vie meidät Luonnontieteelliseen museoon ja opimme mm. että västäräkki on Tampereen tunnuslintu. Matkalla vuoden luontokuvia katsomaan päädyimme kulkemaan Nukkekekkereiden läpi ja pakko oli pysähtyä yhden jos toisen nukkekodin ja nukenkin kohdalla! Erityisesti nukkekerrostalo oli mielenkiintoinen, mutta en tullut siitä edes kuvaa ottaneeksi, kun olimme oikeastaan etsimässä niitä luontokuvia ja talon ympärillä oli koko ajan ihmisiä. Samanlaisia nukkekerrostaloja, saattaa olla samakin, näyttäisi olevan Nellan nukkekoti -blogin jutussa näyttelystä Tampereella 2016.

Vapriikki Luonnontieteellinen museo
Minua viehätti erityisesti tämä kuva ketusta.
Kaikki vuoden 2016 luontokuvat voit halutessasi katsoa täältä.

Kettuja löytyi, tietysti, myös Luonnontieteellisen museon diaraamoista. Turussa lapsuuteni viettäneeni tapasin käydä melko useinkin Turun Biologisen museon dioraamoja katselemassa, joten jotain nostalgissa näissäkin on.

Vapriikki Luonnontieteellinen museoVapriikki Luonnontieteellinen museo

Rupriikki

Vapriikki RupriikkiMediamuseo Rupriikki houkutteli kertaamaan morseaakkosia ja löytyipä sieltä minunkin ensimmäisen kännykkäni toisinto.
Aamulehdestäkin minulla, Turussa kasvaneella, on yllättäen paljon muistoja, sillä syistä, joita en kovin tarkasti tiedä, isäni ei pitänyt Turun eikä Helsingin Sanomista vaan kotiimme, Turussa, tuli Aamulehti, johon isäni ajoittain kirjoitti myös yksittäisiä artikkeleja niin Suomen telakkateollisuudesta kuin urheilusta.

Vapriikki RupriikkiVapriikki Rupriikki Tampere

Myös lapsille tarkoitettu Museorastirata vähän houkutteli bongaria, mutta ehkä se olisi aikuiselle ollut liian vaativa!

Museorastirata olisi myös ”pakottanut” kiertämään kaikki Vapriikin näyttelyt, mutta tällä kerralla jätimme huomiotta mm. Suomen Pelimuseon, Suomen Jääkiekkomuseon, Kivimuseon, Postimuseon ja historiapainotteiset näyttelyt Tammerkoski ja kosken kaupunki, Tampere 1918, Pajarin pojat ja Birckala 1017.

Vapriikista riittää siis moneksi ja monelle, mutta valitsemalla käyntikohteet oman kiinnostuksensa mukaisesti se tarjoaa myös ihan inhimillisen muutaman tunnin museovierailun.

Vapriikki museorastirata

Kielletty kaupunki

Näyttelyssä on esillä keisarillinen valtaistuin, silkkimaalauksia, kalligrafiaa, koruja, koriste-esineitä ja keisarillisia asusteita Kiinan keisarien hovista.
Infotaulut naisten elämästä kertasivat hyvällä tavalla sinänsä tietysti tunnettuja asioita aiheesta. Mutta ne valokuvat! Näyttelyn seinillä oli useita isoja valokuvia, joiden yhteisenä nimittäjänä oli sellainen kuvakulma, että katsoja todella tunsi olevansa juuri tuolla kadulla tai kujalla. Otin näistä kuvista muutamia kuvia, mutta ne eivät tee kunnolla oikeutta isokokoisille valaistuille kuville näyttelyn hämärässä. Kävin Kielletyssä kaupungissa työmatkalla keväällä 2011 ja nuo portaat, juuri noita portaita pitkin sinne kävelin.

Vapriikki Kielletty kaupunki Vapriikki Kielletty kaupunki Vapriikki Kielletty kaupunki Vapriikki Kielletty kaupunki

Kielletty kaupunki -teemaa jatkoimme vielä hetken museon kahvilassa nauttien Kielletty kaupunki -leivoksen, joka herätti aivan erityistä kiinnostusta Instagram -tilillämme: ”Mistä se on tehty? (tummasta kakkupohjasta, mango-passion-kermamousseesta, vadelmahillosta ja kultaisista maissihiutaleista)”, ”Ei niitä ollut tarjolla kun minä kävin siellä!”,  ”Täytyypä käydä tuolla jonain päivänä!”

 

Koti kaupungissa

Leivoksen jälkeen poikkesimme vielä Vapriikin mainiossa museokaupassa, josta mukaani tarttui trion Etula, Nieminen-Nyrhönen & Happo kirja Koti kaupungissa. Minulle, joka on viime vuodet välttänyt fyysisten kirjojen ostoa minimalismin hengessä! Mutta kirjaa hetken selattuani, se oli vaan pakko ostaa luettavaksi. Ja kun nyt sitä olen jo jossain määrin lukenut, niin pitänee palata tämän kirjankin takia Tampereelle: pitäisihän tuo Kiinanmuuri -talo käydä katsomassa, nyt kun olen jo tutustunut sen asukkaisiin ja heidän asuntojensa oivaltaviin sisustuksiin!

Juurtonurmikka

Museosta poistuessamme huomasimme seinällä Tammerkosken luontopolun esitteestä, että ihan Vapriikin lähellä oli jännittävästi ilmaistu rasti: Tammerkoski ja nurmikon kasviharvinaisuus. Pitihän se käydä katsomassa. Tosin vaikka opastaulusta sitten nurmikon reunassa luimme juurtonurmikasta, niin se olisi silti voinut jäädä tajuamatta, ellei paikalla sattumalta ollut ystävällinen paikallinen, oletan, valokuvaaja olisi tullut kysymään, että mitä etsimme ja esitellyt ruohikon vihreät laikut.

Tammerkoski Päätalo
Kalle Päätalo -muistomrkki Maaltamuutto (Arja Renell’ 2014)

Juurtonurmikka

Juurtonurmikka on siis harvinainen matalakasvuinen heinäkasvi, joka kasvaa nurmialueilla pieninä tuppaina ja Tampereen lisäksi sitä on tavattu vain Ahvenanmaalta ja nyttemmin uustulokkaana Uudellamaalla. Eipä tullut mieleen, että kasviharvinaisuus voisi olla ruohotupsu!

Finlayson Art Area

Finlaysonin alue, ainakin Äkkijyrkän lehmä, oli hiukan mielessäni jo ennen Tampereen matkaamme nähtyäni kuvan siitä Kohteena maailma -blogin jutussa Tekemistä Tampereella – 10 vinkkiä kotikaupunkiini.
Vapriikista (ja juurtonurmikoilta) sinne näytti olevan vaan sillan pituinen matka, joten olkoon, otetaan vielä tähän iltapäivään vähän lisää Tamperetta.

Finlayson Art Tampere lehmä Äkkijyrkkä

Finlayson Art KakkonenFinlayson Art Areaan emme olleet tutustuneet ennakolta tuota lehmää enemmän, mutta sitä etsiessämme päädyimme ensin Miina Äkkijyrkän grafiikka- ja veistosnäyttelyyn ja Kakkosen lasikokoelmaan.

Tallustelimme myös useamman Finlaysonin katuun maalatun kuosin päällä, joista etenkin ne, jotka löytyvät liinavaatekaapistammekin saivat hymyilemään: tässä on Elefantit -lakanamme, tässä äskettäin hankkimamme unipussien Visa-kuosi.

Finlayson kuosit katumaalaus

Paluumatkalla Marko Vuokolan iso ”ikkuna” Itäinenkadulla pysäytti sekin hetkeksi, mutta tässä vaiheessa iltapäivää alkoi jo energiat olla hiukan vähissä ja palasimme Vapriikin edustalle, jonne olimme jättäneet automme ja jatkoimme matkaa – suuntana Mänttä ja lisää taidetta!

Marko Vuokola Finlayson Tampere

Ylistetty Muumimuseo sai sekin jäädä odottamaan paluutamme Tampereelle.

Näyttelyt

Hopealinjat tarjosi meille lounasristeilyn Pyhäjärvellä ja Visit Tampere Vapriikin museot. Finlayson Art Arean kaikkiin näyttelyihin on vapaa pääsy.

Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä:

12 kommenttia artikkeliin ”Iltapäivä Tampereella

  1. Hauska lukea omasta kotikaupungista turistinäkökulmasta 🙂 Uskomatonta että vaikka asun aivan tuossa vieressä, en ole koskaan kuullutkaan juurtonurmikasta. Näin sitä löytää uutta kotikulmiltaan!

    1. Kiitos kommentistasi! Ja tosiaan hassua, jos turistina osaan kertoa kotikaupungistasi uusia juttuja. Luontopolun esite onnistui tässä kertomalla ensin vaan kasviharvinaisuudesta, mikä houkutteli sitten etsimään sen 🙂

  2. Tuttuja paikkoja ja tuo Juurtonurmikka on sellainen, että ei monet paikallisetkaan sitä tunne 🙂 Itse olin viime viikolla Vapriikissa useamman tunnin, mutta juuri nuo Luonnontieteellisen- ja Rubriikin näyttelyt jätin nyt väliin. Kielletty kaupunki oli itselle ehkä hieman pettymys, mutta sitä vastoin rakastuin pelimuseoon kertaheitolla. Kävin siellä samana päivänä kaksi kertaa, se oli niin mukava 🙂 En nyt sitten tiedä, tykkäsinkö siitä eniten itse vai teinit 😀 Mutta ainakin tuon Rubriikin näyttelyn aion käydä katsastamassa ja samalla kertaa uudestaan Pelimuseoon 😉

    Finlaysonin tilataidejuttu on tosi hieno! Itselle se on rakas alue, olenhan siellä ollut monta vuotta aikoinani töissä. Yksi Tampereen kauneimmista alueista ilman muuta siinä missä Laukontori, jossa olen asunut vuosia. Tykkään tosi paljon kotikaupungistani, joten kiva, että viihdyit sinäkin täällä taas!

    1. Kiitos Rami! Vapriikki vaikuttikin hyvältä toteutukselta sikäli, että voin oikeasti kuvitella, että sieltä löytyy vähän isommankin seurueen jäsenille jokaiselle jotain.
      Pitänee, oikeasti, palata taas jossain vaiheessa (kohta?) Tampereelle – vaikka katsastamaan se Kiinanmuuri.

    1. Kiitos Katariina! Ajatellen sitä mitä kaikkea Tampereella varmasti olisi, niin muutama kohde ei taida olla kovin paljon 🙂

  3. Voih, opiskeluaikainen kotikaupunkini. <3 Pitäisikin lähteä taas piipahtamaan kylässä!
    Vaikka vuosia Tampereella asuinkin tieto Juurtonurmikasta, tuli täytenä yllätyksenä. Kaikkea sitä oppii. 🙂

    Paljon on Mansessa näkemistä ja paljon olitte ehtineet nähdäkin, tietöistä huolimatta. On se kumma kun lähes joka toisen kylän ja kaupungin raitti on revitty tänä kesänä palasiksi. 🙁

    1. Kiitos Heidi! Mansen rakennustyöt tänä kesänä taitavat liittyä siihen raitiovaunuprojektiin – ehkä parin vuoden päästä pääsemme sitten, turisteinakin, hyötymään niistä.

  4. Ihana katsella kuvia vanhasta kotikaupungista 🙂 Kesäisellä Tampereelle riittää kyllä tekemistä aika moneksikin vierailukerraksi, ja Vapriikissa on aina kiva käydä! Tuo lehmäpatsas on ihan mielettömän hieno, pitää käydä katsastamassa kun menee seuraavan kerran Manseen.

    1. Kiitos Johanna! Turkulaisina harvemmin olemme Tampereelle päätyneet, mutta iltapäivälle hahmotellusta listastamme ainakin Muumimuseo jäi näkemättä, joten eiköhän tuonne pidä vielä palatakin, ihan lähivuosina!

  5. En ihan Tampereella asu, mutta Ylöjärven puolella, meiltä on 12 km Tampereen keskustaan. Oli siis kiinnostavaa lukea mitä päätitte iltapäivänne aikana täällä tehdä. Ja sitten aika hämmästyttävää huomata etten ole tehnyt mitään noita juttuja. No Vapriikissa tulee käytyä noin kerran vuodessa, viimeksi keväällä Remu-näyttelyä katsomassa. Mutta Hopealinjallakaan en ole koskaan käynyt, ehkä se on se liian lähellä itseä juttu taas. Mieheni on aina asunut täällä ja kävi ensimmäisen kerran Viikinsaaressa minun kanssani ~35-vuotiaana 😀

    1. Kiitos Jane! Eiköhän tuo ole aika tuttu tilanne kotiseudun nähtävyyksien osalta paikassa kuin paikassa. Espoossakin me pyörimme lähinnä etelärannikolla – Keski- ja Pohjois-Espoo on meille melko tuntematonta aluetta enimmäkseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.