Kolmen päivän Tallinnan reissustamme vietimme vajaan vuorokauden Piritan suunnalla. Piritan satama kiinnosti meitä purjehdusreissumuistojen takia ja lisäksi olimme lukeneet mm. matkablogeista juttuja ravintola Noasta Suomenlahden rannalla.
Piritan rantaa pitkin
Asuimme yhden yön verran Pirita Spa -hotellissa (linkki poistettu 11/11/2021, hotelli remontissa toistaiseksi) ja lähdimme alkuillasta kävelemään Piritan rantaa pitkin juuri ja juuri Viimsin puolella olevaan ravintolaan. Kävelymatkaa Piritasta kertyy vajaat 5 kilometriä sikäläistä rantaraittia pitkin. Polku kulkee upean mäntymetsän suojassa, mutta siltä on monesta kohtaa avoimet näköalat rannalle.
Noa-ravintola
Noa-ravintola on Piritan pitkän hiekkarannan kaaren toisessa päässä, juuri sopivasti siten rannalla, että ikkunapöydästä tai terassilta voi ihailla Tallinnan siluettia ja tarkkailla lähteviä ja saapuvia laivoja. Meille, entisille purjehtijoille, sattui vielä sopivasti joku purjehduskisakin samalle illalle ja pääsimme katsomaan myös ilta-auringossa kimaltelevia purjeveneitä!
Ravintola sijaitsee ihan meren rannalla ja pöydän voi valita ihan sisätiloista tai osittain avoimesta tilasta, jossa ikkunat merelle suojaavat pahimmalta tuulelta, mutta avoin katto luo ulkotilan tuntua – valitsimme, kesäiltana, tietysti jälkimmäisen.
Edellisenä iltana F-hoonessa syödyn kolmen ruokalajin, hotelliaamiaisen ja Kohvik Komeetin kakkujen jälkeen päätimme tyytyä kahteen ruokalajiin ja valitsimme pääruokavaihtoehdoista Chicken Masalan ja Lamburgerin.
Molemmat hyviä valintoja – erityisesti sopivasti mausteiset kastikkeet tekivät annoksista sellaisia, että ne tuli kyllä syötyä viimeiseen nuolaisuun asti!
Oikeassa ovat olleet, kriitikot, myöntäessään ravintolalle sijansa Tallinnan parhaiden ravintoloiden joukossa niin vuosina 2014, 2015 ja 2017 – ainakin.
Jälkiruokaa piti hetki harkita, lähinnä siksi, että ei meillä enää nälkä ollut, mutta pitihän sitä nyt edes vähän testata niitäkin ja tilasimme tuoreita marjoja suklaapedillä.
Jos suklaata koskaan voi moittia, niin voisiko sanoa, että tässä tuo suklaapohja oli vähän liian paksu. Toisaalta tuoreet marjathan ovat niin kevyttä ja terveellistä syötävää, että pakkohan niitä on hiukan tasapainottaa!
Noa-ravintolalla hinnoittelu on toteutettu perinteisestä hiukan poikkeavalla tavalla merkitsemällä eri vaihtoehdot eri määrällä viivoja. Valitsemamme pääruuat olivat kummatkin 3 viivan vaihtoehtoja ja maksoivat siis 2 x 19 euroa. Jälkiruoka oli kahden viivan vaihtoehto eli 13 euroa. Ei ihan ilmaista, mutta tämän tasoisesta ruuasta ihan kohtuullista!
Uberilla Tallinnassa
Takaisin Noasta Piritaan palasimme taksilla. Tällä kertaa, jo vähän myöhemmin illalla, Uberilla ei ollut autoja saatavilla, joten jouduimme turvautumaan Tallink Takson autoon – ja kalliimmaksihan se tuli (n. 7 euroa) kuin Uberin arvio matkasta (alle 5 euroa).
Muuten Uber toimi Tallinnassa hyvin: vain laivarantaan Megastarin sinne saapuessa tilattu auto oli korotetulla taksalla, eli silloin kysyntä oli hetkellisesti, tietysti, suurta.
Pirita Spa -hotelli
Piritassa asuimme siis Pirita Spa -hotellissa, jota ei nyt (perushuoneessa) voi ehkä kuvata loistokkaaksi, mutta jos pitää sijainnista pitkällä Piritan rannalla ja venesataman läheisyydestä, niin ihan hyvä valinta sekin on.
Me pidimme huoneemme merinäköalasta ja kivan vaaleasta sisustuksesta. Vuodekin oli mitä parhain ja parvekkeen ovea saattoi halutessaan pitää auki toisin kuin monessa keskustahotellissa.
Auringonlaskukuvatkin sai omalta parvekkeelta!
Aamulla suihkussa käynti kuitenkin muistutti kylpyhuoneremontin tarpeellisuudesta: mustat raidat laattojen välissä eivät varsinaisesti ilahduttaneet. Osa huoneista taitaakin jo olla remontoituja ja pienellä lisämaksulla olisi päässyt sellaiseenkin.
Hotellin layout on jotenkin vaativa: B-siiven huoneisiin päästäkseen on kiivettävä 2. kerrokseen ja kolmannen kerroksen huoneeseemme vielä toiset portaat. Aamiainen tarjoillaan A-siiven 5. kerroksessa – tieto, joka oli meiltä mennyt sisäänkirjoittautuessamme jotenkin ihan ohi – ja aamulla sitten olimmekin hetken aikaa taas ihan eksyksissä.
Mutta olihan se, aamiainen hotellin ylimmässä kerroksessa, ihan etsimisen arvoinen, ainakin jos arvostaa avointa merinäköalaa, kuten me.
Eikä itse aamiaisessakaan ollut moittimista, vaikka ravintola olikin jo hiukan ruuhkainen, sillä olimme taas päätyneet aamiaiselle vasta silloin kuin kaikki muutkin!
Hotellin aulassa oli myös mukavan oloinen kahvila, vaikka se meiltä tällä kertaa testaamatta jäikin.
Pirita Spa
Testasimme myös Pirita Span kylpyläosastoa yhden vartalohoidon ja yhden jalkahoidon verran. Valitsemani kuoriva ja kosteuttava vartalohoito onkin kuulemma yksi kylpylän suosituimpia hoitoja hierontojen rinnalla.
Valitettavasti en vaan oikein ole oikein kotonani kylpylöiden hoidoissa, alastomana toisen, vaikka miten taitavan ihmisen, hierottavana ja voideltavana. Hoitaja puhui kyllä sujuvasti suomea ja teki työnsä hyvin, selostaen hyvin hoidon eri vaiheita.
Ja taisi se, tunnin tauko iltapäivällä turistin elämästä kyllä hiukan virkistää!
Mies kävi sillä aikaa hoidattamassa jalkansa ja oli ilmeisesti odottanut kovempaakin käsittelyä mitä sitten saikaan, mutta siisteiltä nuo vaikuttivat, jalat.
Jos hotellin perushuoneiden kylpyhuoneet olisivatkin pienen remontin tarpeessa, niin kylpyläosasto ja iso uima-allas olivat uuden tuntuisessa kunnossa.
Piritan venesatamassa
Piritan venesatamaa ehdimme enemmän kiertelemään vasta viimeisenä aamuna ja joko tuulisesta säästä johtuen tai vaan siitä, että tässä vaiheessa elokuuta kesä on jo melkein ohi, vierasvenesatamassa oli jo aika väljää. Toisin oli parikin kertaa täällä heinäkuussa käydessämme, joista mieleeni on jäänyt, että aina saimme lähes viimeisen paikan!
Harkitsimme hetken myös poikkeamista Kadriorgin puistossa matkalla Piritasta iltapäivällä takaisin Helsinkiin lähtevälle Silja Europalla, mutta tuulinen sää ja matkatavarat saivat meidät valitsemaan kävelyn Piritassa ja ubertaksin suoraan satamaan.
Seuraavalla kerralla sitten Kadriorgiin!
Yöpyminen Pirita Spa -hotellissa ja kylpylähoidot yhteistyössä Tallink Siljan kanssa.
Se Noan ”parempi” puoli, keittiömestarin sali on ollut parhaimmistoa monena vuonna. Tämä toinen puoli on ollut kyllä myös suosittujen joukossa, mutta ei ihan niin kovassa kastissa. Esimerkiksi 2017 keittiömestarin sali oli eka ja tämä toinen puoli yhdeksäs yhden listauksen mukaan.
Tämä asia on piirtynyt tarkkaan mieleeni, sillä LUULIN tehneeni varauksen keittiömestarin saliin kun menimme kerran illallistamaan koko perhe. NOOO, en ollut. Koko illallinen ravintola Noan puolella meni ihan ohi ja (hävettää myöntääkin) itku tuli.
Kiitos Merituuli! Me olimme kyllä ihan tarkoituksella menossa tälle vähän edullisemmalle puolelle – tietäen, että tämä noilla listoilla on melko korkealla, muttei ihan Top 3:ssa. Mutta ymmärrän pettymyksesi, jos päädyit toiselle puolelle mitä olit ajatellut.
Suosittelen Piritan alueella tutustumaan tai jopa yöpymäänkin myös vanhassa birgittalaisluostarissa. Majoituin siellä joitain vuosia sitten ja oli mahtava elämys päästä aikaisin aamulla kävelemään vanhan luostarin raunioilla ennenkuin portit avattiin muille kävijöille.
Kiitos Emma! Teoriassa tuo ajatus yöpyä jollain ”nähtävyydellä” ja siten päästä nauttimaan siitä myös aukioloaikojen ulkopuolella on kiva – käytännössä osaltamme taitaa kyllä taas meidän tavallamme matkustaa mennä hetki ennen kuin päädymme taas Piritaan – me kun enimmäkseen kuitenkin haemme uusia kohteita :-)
Tuo laita Tallinnasta onkin jäänyt totaalisen väliin, mutta merellinen maisema näyttää sen verran hyvältä, että joku kerta voisi hyvin ottaa majoituksen tuolta suunnasta. Kiva kuulla, että Pirita Spata on rempattu entistä ehommaksi – aina en ole kuullut siitä kovin mairittelevai arvioita. Ja tuo ravintola todella vaikuttaa kokeilemisen arvoiselta!
Kiitos Katariina! Ei se Pirita Spa edelleenkään mikään viiden tähden hotelli ole, mutta merellinen ympäristö Piritan rannan lähellä on ehdoton plussa, samoin jos vaikka täysimittainen uima-allas kiinnostaa.
Olipa teillä upea auringonlasku Piritassa! Viimeksi kun kävimme veneellä Tallinnassa, yhtenä vaihtoehtona Tallinnan vanhan kaupungin sataman lisäksi oli tuo, ”kun ei olla ennen käyty”. Mentiin kuitenkin keskustaan, ja kapteeni kävi taksilla katsomassa Piritaa, totesi ettei hänen tarvitse sinne päästäkään.
Mutta reissu oli hieno, näimme menomatkalla rasvatyynen meren – ja tulomatkalla jotain ihan muuta. Ja siinä välissä kävimme syömässä Noan sisarravintolassa, Tuljakissa. https://johannasuomela.com/2017/06/25/veneella-uudestaan-tallinnaan/
Kiitos kommentista Johanna! Veneilyvuosinamme keskustan pienvenesatamaa ei vielä ollutkaa, joten Piritalla oli sikäli meille nostalgia-arvoa.