Sunnuntai-iltana asetumme mukavasti lasi-iglumme moottoroiduille sängyille ja viritämme iPadin sängyn päähän presidentinvaalien tuloslaskennan seurantaa varten. Taidamme olla ainoat tällä alueella, joita Suomen presidentinvaalit edes lievästi kiinnostavat, sillä Kakslauttanen ei ole suomalaisten kohde. Tänne tullaan kaukaa, Aasiasta, arabimaista, Euroopasta tai Yhdysvalloista.
Saunassa illan hämyssä
Ennen kuin pääsimme Sauli Niinistöön asti olemme käyneet päivän päätteeksi saunassa ja suihkussa. Pienissä kahden hengen lasi-igluissa ei ole suihkuakaan, mutta minikokoisessa pesualtaassa voi sentään pestä kasvot ja hampaat. Saunat ja suihkut (erikseen naisille ja miehille) ovat läheisessä hirsitalossa – kuten pienvenesatamissa tai leirintäalueilla konsanaan. Lyhyellä kahden yön vierailullamme tämä ei meitä haitannut, mutta pitemmällä vierailulla saattaisi tulla mieleen, että kyllä perinteisellä kylpyhuoneellakin hotellihuoneen yhteydessä on puolensa. Etenkin jos pakkaslukemat alittavat jo -20 astetta.
Saunat olivat kuitenkin tilavat ja pesutilat hienot ja siistit, eli tasoltaan nämä erilliset pesutilatkin sopivat kyllä hyvin luksuskohteena itseään myyvän alueen imagoon.
Tarjolla olisi myös ollut savusaunavaihtoehto ja East Villagen alueella myös mahdollisuus pistäytyä jäisessä altaassa, mutta emme olleet siitä kiinnostuneita.
Pienempikin (8 hengen) savusauna olisi maksanut 510 euroa – ja itse asiassa minulle olisi kyllä saanut hiukan maksaa siitä savussa istumisesta – jotenkin savusauna ei ole ihan länsisuomalaisten juttu, tai ei ainakaan ollut minun perhepiirissäni.
Kolmen ruokalajin illallisia
Olimme myös käyneet syömässä illallisen Aurora-ravintolassa, jossa myös aamiainen tarjoiltiin. Huoneen, tai siis iglun, hintaan kuului puolihoito, eli aamiainen ja kolmen ruokalajin illallinen (ilman ruokajuomia). Jos päivälläkin kaipasi ruokaa, niin tarjolla oli keittobuffet (hintaan 22 euroa per nuppi) – me pärjäsimme reilulla aamiaisella, omilla eväillä (hedelmiä ja proteiinipatukoita) ja illallisella.
Illallinen tarjoiltiin klo 17 – 20 välisenä aikana ja sille tehtiin pöytävaraus aamiaisen jälkeen. Suosituin illallisaika taisi olla klo 18, sillä ensimmäisenä päivänä kun saavuimme vasta iltapäivällä, saimme enää varauksen vaan klo 17 kattaukseen. Illallinen tarjoiltiin pöytiin, mikä sopi meille paremmin kuin hyvin: buffet-ruokailut ovat aina enemmän tai vähemmän levottomia tilaisuuksia ja etenkin buffetpöytään sopivia lämpien ruokien vaihtoehtoja on kuitenkin rajallisesti.
Päivän illallismenu oli kiinteä, eli vaihtoehtoja ei ollut, paitsi tietysti, jos ei voinut/halunnut syödä jonkun tyyppistä ruokaa. En ole valkoisen kalan ystävä, jolloin minun osaltani kala vaihdettiin kanaan, mikä sopi minulle hyvin.
Alkuruokina parin illan kokemuksella tarjoiltiin salaattia lohivaahdon kera tai talvivihanneskeittoa ja pääruokina kanaa, kalaa tai poroa.
Jälkiruuat olivat upeita: kohdallemme osui karpalosorbettia kauniissa asetelmassa ja kuningatarpiirakkaa omenakompotilla.
Jos Lappiin on vaikea saada sesonkityöläisiä niin keittiöön kuin saliin, niin ainakin keittiöön Kakslauttaseen on saatu osaavaa henkilökuntaa. Ja ihan mukaava ja osaava liettualainen tarjoilijamme Karlkin oli. Selvitettyämme puolin ja toisin mistä me ja hän olemme kotoisin, niin saimme sanan ”kiitos” useimpien lauseiden loppuun.
Aurora-ravintolan yhteydessä oli myös Igloo Bar – iglutunnelmaa tarjolla siis myös pitemmällekin iltaan, mutta päätimme kuitenkin melko pian nauttia oman iglumme tunnelmasta.
4G-vaalivalvojaiset
Takaisin Sauli Niinistöön – vaalivalvojaiset niin Kakslauttasessa kuin muualla Suomessa loppuivat aika lyhyeen, kun tulos selvisi käytännössä ensimmäisen minuutin aikana. Television katselu 4G:n yli toimi kuitenkin hyvin, mutta niinhän se oli jo joskus 90-luvulla, kun matkapuhelinverkkoja vasta rakennettiin ja niiden peitto oli monella suunnalla Suomea vähän niin ja näin, että Saariselkä oli ensimmäisiä alueita pääkaupunkiseudun ohella, joissa uudet puhelimet toimivat hyvin. Näin tietysti siksi, että juuri Saariselkä kaikista paikoista Suomen Lapissa tapasi tuolloin olla se alue, jonne yritykset toivat asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan useamman päivän usein hiukan kosteisiin tapaamisiin. Meidänkin menneisyydessämme on muutama näitä 90-luvun Lapin reissuja.
Wifi toimii alueella yleisissä tiloissa, eli ei lasi- tai keloiglukylissä.
Me emme suomalaisina sitä tarvinneet, mutta osa ulkomaalaisista vieraista viihtyi tietysti sen parissa Aurora-ravintolan aulan sohvilla ennen ja jälkeen aterioiden tai muutenkin.
Revontulet eivät häirinneet
Yöohjelmaa lasi-iglumme ei tällä kertaa tarjonnut kumpanakaan yönä, eli revontulet loistivat poissaolollaan: taivas oli pilvessä ja välillä sateli heikosti luntakin. Etukäteen luin jostakin, että jos on kymmenen yötä Lapissa, niin todennäköisyys nähdä revontulia on talvikaudella jo melko korkea. Tiedä siitä, mutta ainakaan kaksi yötä ei siihen tällä kertaa riittänyt. Tuolla kultaisella 90-luvulla kaikki oli tietysti paremmin, silloin oli revontuliakin :-)
Lasi-iglun lämmitys hoitui, käsittääkseni, lattialämmityksellä. Ainakin lattia oli mielestäni koko iglussa oleskelumme ajan miellyttävän lämmin. Korkeammalla, kuten vaikka villapaitaa riisuessa, ilma tuntui hiukan viileältä, mutta peiton alla tarkeni.
Valot sammutettuamme katselimme sitten ulos lasisen katon läpi, mutta ainoa mitä sieltä näkyi ja sekin vaan hetkellisesti, oli taivaalle noussut kuu.
Näin tällä kertaa – ja hyvähän se oli, nukkua hiljaisessa talvimaisemassa, revontulihälytyksen häiritsemättä :-)
Iglut näyttävät kauniilta ja tasapainoisilta. Hurjaa varmaan nukkua iglussa. Ruokakuvat – ja muutkin kuvat- vaikuttivat herkullisilta.
Kiitos Marja! Iglussa nukkuminen oli kokemuksena vähän kuin teltassa nukkuisi :-)
Oi kun ihanan näköistä! :)
Kiitos Anna! Lapin talvi on kyllä kaunis.
Kauniin näköinen paikka! Nautin jo pelkistä kuvista ja rauhallisuudesta. Tuo zebra-kuvio tuntuu minusta tuonne vähän oudolta.
Kiitos Teresa! Kieltämättä ehkä joku paremmin vaikka saamelaiseen kulttuuriin liittyvä väritys/kuviointi olisi sopinut tuonne paremmin.
Upean näköinen paikka! Tuonne on pakko päästä :)
Kiitos Jeannays! Pääseehän tuonne – mutta varaukset kannattaa tehdä ajoissa, sillä esimerkiksi joulukuussa oli tosi vaikea enää löytää yhtään vapaata yötä ennen maaliskuun loppua.
Hei, maisemat ja paikka upeaa. Kovasti oli hintataso korkea niinkuin muuallakin Lapissa, vaikka harvoin on tullut käytyä. Yrittäjät siellä valittavat kovin työvoimapulaa , enkä ihmettele luettuani tämän päivän hesaria 3.2. Toissa vuonna liettualaiset vuokratyöntekijät ” ansaitsivat” Saariselän Kakslauttasessa 2 euro tunnissa. Kun eräs Lauri Väisänen haki 10 työpaikkaa Lapista , työnantajien kiinnostus lopahti kun palkkatoive oli 13 euro tunnilta ja lisät. Safarioppaan työstä maksetaan 9 euro/tunti.
En ole Lapin fani sen enempää, mieluummin suuntaan etelään.
Kiitos Erja! On se tavallaan hassua, että Suomen Lappi on hinnoiteltu suomalaisten ulottomattomiin ja on halvempaa lähteä viikonlopuksi vaikka Budapestiin kuin Ivaloon. Luin itsekin tuon Hesarin jutun ja yritän vielä yhteen Kakslauttanen -juttuun ottaa vähän tätäkin näkökulmaa.
Nuo näyttää tosi ihanilta. Eipä ole tullut koskaan mieleen, ettei igluissa olisi välttämättä omaa suihkua :O Kovalla pakkasella suihkuun hipsiminen toiseen rakennukseen olisi kyllä työn ja tuskan takana :D Mutta varmasti sen arvoista – on nuo aivan varmasti tosi hienoja!
Kiitos Teija! Nämä ”originaali-iglut” olivat vähän kuin paremmat teltat, sillä niissä oli sentään sähköt, lämmitys ja tuo pieni wc. Lyhyellä vierailulla ihan ok – ja luonnon (tai pitäisikö sanoa) lumenläheinen asumismuoto, mutta vaikka viikossa tilan pienuuteen ja mukavuuksien vähyyteen varmaan jo hermostuisi.
Tuo olisi kiva kokemus, oli nyt sitten revontulia tai ei. En tiennytkään, että suihkutilat ovat erillisessä rakennuksessa. Uskon, että ihan toimiva systeemi. Itse olisin varmasti mennyt savusaunaan, se on niin harvinaista herkkua. :) Muuten en ole yhtään saunaihminen, mutta savusaunassa on yleensä pehmeät löylyt, joten siitä tykkään.
Kiitos Jenni! Näin siis Kakslauttasessa – voi olla, että muissa Suomen igluissa suihkujakin on. Ja Kakslauttasenkin kelo-igluissa, jotka ovat enemmän tavallisen kelomökin tapaisia, vaan yhdellä igluseinällä varustettuja.
Olipa sattumaa, että Hesari uutisoi Kaksilauttaseen liittyen nyt ihan samaan syssyyn kun teidän jutut paikasta olivat pinnalla. Miten summaatte reissua Kaksilaukkaseen – oliko mielestänne hintansa väärti ja suosittelisitteko muille?
Kiitos Katariina! Niin, jotenkin tuo Lapin työvoimapula nosti päätään juuri samaan aikaan ja Kakslauttanen isona kohteena pääsi otsikoihin. Hintansa väärtti on tietysti vaikea kysymys, jos ideana oli nähdä ja kokea juuri tämä alue – silloin se maksaa sen minkä maksaa ja päätös tehdään etukäteen.
Lappiin pääsee halvemmallakin ja lasi-igluja on muuallakin, mutta me halusimme nähdä juuri tämän – mutta vaikea tehdä päätöksiä muiden puolesta!
Kiinnostava on kyllä tuo konsepti ja varmasti kokemisen arvoinen. Vielä kun olisi revontulia ollut! Mutta uskon, että tämä on mitä erinomainen kohde ulkomaalaisille, jotka hakevat juuri tällaista Suomalaista winter wonderland -eksotiikkaa. :)
Kiitos Anna-Katri! Me olimme riittävän uteliaita käydäksemme tämän(kin) nähtävyyden testaamassa :-) Mutta ainakin tällä alueella tietysti yksi kerta riitti, revontulia tai ei.
Olisi kyllä kiva päästä joskus yöpymään lasi-igluun! Suihkua olisin kyllä varmasti jäänyt kaipaamaan. En ole yleisten suihkujen ystävä, mutta ehkä se ei tosiaan lyhyellä yöpymisellä niin haittaisi. Savusauna olisi jäänyt täälläkin välistä, vaikka sinne olisi päässyt ilmaiseksi. En ole koskaan voinut käsittää, miksi joku haluaa saunoa savussa. Harmi, ettei revontulia näkynyt, mutta ei se varmasti teille niin paha pettymys ollut, kun olette niitä nähneet aiemmin. Ulkomaalaisia revontulien näkymättömyys harmittaa varmasti paljon enemmän.
Kiitos Elina! Ulkomaalaisten aluehan tuo selvästi oli ja tietysti heille revontuletkin olisi ollut tärkeämpi juttu – vaikka kyllähän mekin mielellämme niitä olisimme katsoneet, kirsikkana kakussa :-)
Kyllähän tuo kiinnostaisi kokea kerran elämässä -mentaliteetilla, vaikka varmaan aika tavalla turisteille tehty homma. Harmi, kun revontulia ei ollut tuolla kertaa. Aika hintavalta kuulostaa, mutta tosiaan, kyllähän sitä yhdestä kerrasta voi maksaa :)
Kiitos Sandra! Turistiksi itsensä tuolla tosiaan tunsi, vaikka Suomessa olikin :-)
Odotin innolla sun kokemuksia tästä paikasta, kiva kuulla että oli hyvä kokemus! Kauhulla luin sen yhden blogipostauksen joka oli linkitetty johonkin sun linkkaaman jutun alle tyyliin viikko sitten. Onneksi teillä meni hyvin kaikki ja kokemus oli hyvä – revontulista huolimatta! ;)
Kiitos Veerapiritta! Ihan riittävän hyvä kokemus meillä oli – ei ehkei nyt ihan wow, mutta ei meille myöskään viikonlopun mittaan tullut sellaista fiilistä, että hukkareissu – mutta harvoinhan, jos koskaan, mikään reissu on hukkareissu!
Näyttää kaikin puolin ihanalta paikalta! Revontulet olisivat varmasti vielä kruunanneet kokemuksen, mutta toisaalta hyvä kuitenkin, että te olette päässet näkemään niitä jo aiemmin. Hollantilainen tuttuni on juuri varannut matkan Lappiin ja kysyi minulta, missä voisi varmasti nähdä revontulia, mutta 100% takuuta ei varmasti anneta missään. :)
Kiitos Liisa! Revontuliin pitää kyllä suhtautua positiivisena yllätyksenä, niiden varaan laskeminen tuottanee melkoisella varmuudella pettymyksen.
Kiitos tästä esittelystä! Jostain syystä nuo lasi-iglut eivät ole koskaan kiinnostaneet, vaikka muuten Lappi-fanaatikko olenkin. Tämä postaus vahvisti tunnetta, joten jatkossakin jätän mieluusti nämä asuinsijat aasialaisille ja yövyn mielummin kulahtaneessa kelohonkamökissä. :D
Kiitos Pia! Mehän taas emme oikeastaan ole Lappi- tai hiihtofanaatikkoja, mutta halusimme tämän ihan noin vaan nähtävyytenä kokea :-)
Voi harmi, ettei revontulia näkynyt, se olisi varmasti kruunannut reissun. Näyttää mukavan tunnelmallisilta nuo iglut ja varmasti kova juttu aasialaisille.
Aasialaiset käyvät huhujen mukaan täällä erityisen innokkaasti myös silloin, kun perheen perustaminen on ajankohtaista. Uskomusten mukaan revontulien alla syntyy poikalapsia tai vähintäänkin onnellisia ja iloisia lapsia :)
Kiitos kommentistasi! Tuota, että revontulilla olisi tuollainenkin piirre aasialaisten mielestä, en tiennytkään!
Pitipä tulla jättämään tassunjälki tännekin, kun aloitin teidän lasi-iglutarinoiden lukemisen niin sanotusti väärästä päästä! :D Olen itse asiassa yllättynyt, että näissä lasi-igluissa on sentään oma pieni wc. Ainoa glamping-kokemukseni on Muonion Torassiepin Aurora Domesta, ja siellä on vessaankin askellettava pientä metsäpolkua pitkin. Tosin itselleni se sopi vallan mainiosti, sillä se toi kokemukseen sellaista aidon mökkiloman tuntuista tunnelmaa. Tosin vierailinkin siellä loppukesästä enkä -25 asteen pakkasessa, heh (viime viikonloppuna tuli toki -15 asteen telttaretkikin koettua, eli siinä mielessä vertailupintaa on erilaisten Suomi-elämysten välillä). Sisältyikö normaali sauna ja avantoon dippausmahdollisuus kuitenkin majoituksen hintaan, vai pitikö saunasta maksaa erikseen?
Kiitos Saana! Oma wc – ja vielä ilman metsäpolkua – on kyllä meille melkein minimivaatimus. Kesäretkilläkin, kun niitä veneillen teimme, purjeveneessä on sentään wc, vaikka sitten isompaan tarpeeseen rannan puuceetä useimmiten tulikin käytettyä. Sauna ja suihku kerran alkuillasta parin sadan metrin päässä oli lyhyellä lomalla ok, mutta ei ehkä viikon reissulla. Sauna sisältyi, mutta avanto oli sidoksissa savusaunan tilaamiseen – hankeen toki olisi saanut mennä pyörähtämään ja jotkun näyttivät sen tekevänkin!
Mietin viime talvena hiihtämistä Saariselältä Kakslauttaseen, jotta olisin päässyt näkemään tämän kylän omin silmin, mutta se lenkki jäi tekemättä. Yöpyminen houkuttelisi ainostaan jos olisi se revontulitakuu, mutta sellaistahan ei ole. Esimerkiksi kahdella edellisellä Lapin-reissulla ei ole nähty revontulista vilaustakaan. Päällimmäinen ajatukseni Kakslauttasesta on kuitenkin se, että on hienoa kun suomalaiset ovat onnistuneet markkinoimaan tällaisen kohteen niin hyvin kansainvälisille markkinoille. Olisi hyvä jos löytyisi entistä enemmän vastaavaa Suomi-matkailun edistämiseksi.
Kiitos kommentistasi! Ajatellen sitä, että oli todella vaikeaa joulukuussa löytää edes kahta yötä vaikka meille olisi käynyt lähes mikä tahansa ajankohta tammi-maaliskuussa, niin markkinointi on tosiaan onnistunut tämän kohteen osalta.
Yöpyminen lasi-iglussa revontulten loisteessa on ollut omissa haaveissa jo jonkun aikaa ja oli todella kiva lukea kokemuksianne Kakslauttasesta! Ei ole nimittäin montaa viikkoa siitä, kun aloin lasi-igluja googlettamaan ja yllätyin siitä, että vaihtoehtoja olikin useampi.
Harmi ettei revontulet värittäneet taivasta reissullanne, mutta kiva että kuu sentään näyttäytyi. Varmasti kokemisen arvoinen majoitus!
Kiitos Mia! Näitä on tosiaan vähän eri puolilla Lappia ja monet lienevät näitä alkuperäisiä parempiakin mukavuuksiltaan. Kakslauttanen on kuitenkin edelleen suurin alue.
Oli mielenkiintoista lukea näistä lasi-igluista. Olen nyt tainnut lukea koko sarjan läpi. Paljon herättävät keskustelua ja ajatuksia. Olen parhaillani matkalla Kemiin ja yövyn siellä jonkinlaisessa näköala/lasihuoneessa. Revontulia ei taida olla luvassa, mutta mielenkiinnolla odotan uuteen paikkaan tutustumista. Eri tavalla ehkä näen paikan kun on nämä teidän postaukset luettuna.
Kiitos Rosa – erityisesti tuosta, että olet pysynyt tämän pienen sarjamme matkassa noin hyvin :-) Toivottavasti Kemin reissusi onnistuu ja ehkä päätyy blogijutuksikin, niin voin sitten käydä katsomassa, että minkälaista sillä suunnalla oli.
Voi miten eksoottiselta tuo kokemus jotenkin vaikuttaa, yöpyä iglussa ja muutenkin kaikki näyttää tuolla viehättävältä ja autenttiselta. Pääsisipä joskus itsekin kokemaan yön tuolla ja näkemään revontulet pohjoisella taivaalla! Niitä niin harvoin etelässä näkee ja Lapissa olen käynyt vain kesäisin.
Kiitos Anne! Kiva kokemus tuo kieltämättä oli – ehkäpä joskus vielä Sinäkin päädyt lasi-igluun tuolla tai jossain muualla.
Mahtoivat olla kaksi mieleenpainuvaa yötä, vaikka revontulia ei ollutkaan. :) Iglu näyttää kyllä varsin kylmältä paikalta, mutta jos peiton alla tarkenee mukavasti, viileässähän on parasta nukkua.
Kiitos Sonja! Iglut ovat käsittääkseni lämpölasia ja lämmitysmuoto lienee lattialämmitys, eli ei noissa ollut edes erityisen viileää vaan sanoisin, että ihan normaali huonelämpötila, jotain 20+
Hyvä, että ruoka maistui :) Juuri eilen puhuin tutun kanssa, joka kertoi italialaisen ystävänsä olevan Kakslauttasen keittiössä tämän sesongin töissä. Hän vei sinne mukanaan myös vaimonsa ja kaksi alle kouluikäistä lasta. Mietin, että tuo paikka on varmasti upea kokemus päivän-pari mutta mitäköhän perhe tekee siellä koko talvikauden :D
Kiitos Kaisa! Eiköhän Saariselällä tekemistä riitä, jos yhtään innostuu talvisista lajeista. Aikoinaan olin töissä yrityksessä, jonka johtaja oli innokas hiihtäjä. Hän muutti kevätsesongin aikaan lähes pariksi kuukaudeksi firman mökille Lappiin, jossa hän sitten piti kaikki asiakastapaamiset ja tiimipalaveritkin, joiden kaikkien ohjelmaan kuului sitten tietysti myös hiihtoa :-)
Wau! Tämä pitää kyllä kokea joskus, ihanan näköinen iglukylä :) Harmi, ettei kohdalleni osunut revontulia.
Kiitos Emilia! Siitä vaan sitten lisäämään Kakslauttanen omalle bucket-listalle :-)