Yhtä säätöä

Ehkei nykyisin enää aina, mutta aikoinaan oli tapana sanoa, että jokaisen menestyvän miehen takana on nainen. Äitinikin oli kotona 15 vuotta kolmen lapsen kanssa mahdollistaakseen osaltaan isäni uran. Taisi sekin olla välillä yhtä säätöä!

Taiteilija Akseli Gallen-Kallelan tietänee jokainen suomalainen ainakin nimeltä ja useimmat tunnistanevat myös joitakin hänen teoksiaan: Poika ja varis, Akka ja kissa, Aino-triptyyki, Sammon puolustus, Ad Astra – listaa voisi jatkaa vielä monen monta riviä.

Mary Gallén

Mutta moniko tuntee naisen Axel Gallénin takana? (Axel Gallén suomensi nimensä 1900-luvun alussa.) Gallen-Kallelan museon näyttely Yhtä säätöä esittelee Axel Gallénin puolison, Mary Gallénin. Ja tunnustettakoon heti, emme mekään olisi ennen näyttelyvierailua osanneet edes nimetä taiteilijan puolisoa.

Mutta Gallen-Kallelan museon näyttelyyn tutustuttuamme palaset asettuvat kohdalleen.

Tietysti jonkun on pitänyt huolehtia arjesta – ilman sitä kansallisaarteemme olisivat jääneet syntymättä.

Mary pyöritti perheen arkea ja taloutta lukuisissa kodeissa ja osallistui myös puolisonsa töihin mm. veistämällä ja kultaamalla kehyksiä, toteuttaen tekstiilisuunnitelmia, ommellen malleille vaatteita ja istuen myös itse mallina.
Mary osallistui myös perheen elannon hankkimiseen toimimalla niin soitonopettajana kuin perustamalla kutomon.

Yhtä säätöä Mary Gallen Yhtä säätöä Mary Gallen Yhtä säätöä Mary Gallen

Kaukomatkoja 1900-luvun alussa

Matkabloggaajan näkökulmasta ehkä mielenkiintoisimmat vaiheet niin Mary kuin Axel Gallénin elämässä liittyivät matkoihin – etenkin Itä-Afrikkaan ja Pohjois-Amerikkaan suuntautuneihin kaukomatkoihin.

Vuodet Keniassa kahden lapsen kanssa vaativat 1900-luvun alussa (1909-1911) tarkoittivat tuolloin jotain ihan muuta kuin pistäytyminen aurinkolomalla tai safarilla nyky-Keniassa. Jo matka Mombasaan ja edelleen Nairobiin kesti useamman kuukauden.

Gallen-Kallelan perheen oleskelusta Itä-Afrikassa on kirjoittanut myös matkailusivusto Kerran elämässä – jos haluat lukea tuonaikaisen matkailun inhorealismista, niin siitä vaan!

Yhtä säätöä Mary Gallen
Akseli Gallen-Kallelan töitä Itä-Afrikasta
Yhtä säätöä Mary Gallen
Mikä ”kallio” !
Yhtä säätöä Mary Gallen
Mary Gallén Itä-Afrikassa 1909 – 1910 valokuva (Kuva: Gallen-Kallelan Museo)

Pohjois-Amerikka, 1920-luvulla, lienee jo helpompi matkakohteena, myös puolisolle ja perheelle.

Yhtä säätöä Mary Gallen
Maisema New Mexicosta

Koteja ja puutarhoja

Näyttely esittelee Mary Gallénin elämää monesta näkökulmasta, puolisona, mallina, soitonopettajana, tekstiilitaiteilijana ja puutarhurina. Jos päätät poiketa näyttelyyn, niin muista kiivetä myös Gallen-Kallelan museon ylimpään torniin, jossa esitellään puutarhaharrastusta ja lukuisia omenalajikkeita!

Omasta näkökulmastani erityisen kiinnostava oli myös Maryn koteja esittelevä huone – aloin välittömästi miettiä, että monessako osoitteessa olen asunutja että pitäisikin tehdä kierros ja kuvata nämä rakennukset, sillä ne kaikki taitavat edelleen olla olemassa ja aikoinaan otetut ja tallessa olevat kuvat kertovat enemmän asuntojen yksityiskohdista kuin näistä rakennuksista.

Kuvattavaa riittäisi kahdeksan talon verran, jos alle kuukauden mittaiset oleskelut opiskelun alkuaikoina pysyvämpää asuntoa pääkaupunkiseudulta etsiessämme jätetään pois. Kaksi näistä taloista on Tukholmassa, mutta eipähän sinnekään pitkä matka ole.

Yhtä säätöä Lapsuudenkodit

Näkökulmia Maryn elämään

Mary Gallénin elämää esittelevä näyttely Yhtä säätöä on nähtävissä Gallen-Kallelan museossa aina 2. syyskuuta 2018 asti.

Näyttelyyn liittyy myös oheistapahtumia, kuten Maryn salonki, jonka tiimoilta järjestetään niin Naistenpäivän tapahtumaa, kudontatyöpajoja, croquis-iltaa kauneudenhoito-iltaa kuin puutarhatapahtumaa. Espoolaisena, joka kuitenkin käy Gallen-Kallelan museossa säännöllisin väliajoin, voisin hyvinkin kuvitella tutustuvani tarkemmin Maryn puutarhaan 13.5. (jos satumme silloin olemaan Espoossa).

Näyttelyyn voi myös tutustua näkökulmaopastuksilla, joista esimerkiksi Maryn hetket Afrikassa (25.3.) olisi ollut kiinnostava (mutta ollemme silloin jo Karibialla).

Lisätietoa niin näyttelystä kuin siihen liittyvistä tapahtumista päivämäärineen ja kellonaikoineen museon sivuilla.

Yhtä säätöä

Kävimme näyttelyssä ennen avajaisia lehdistötilaisuudessa 25.1.2018.

Tags from the story
,
Join the Conversation

12 Comments

  1. Todella mielenkiintoinen postaus, ja pakko sanoa, että ei kyllä itsellänikään ollut mitään ideaa, kuka Gallen-Kallelan vaimo oli , ennen tätä postausta. Näyttely kuulostaa todella mielenkiintoiselta, pitääkin käydä tsekkaamassa se!

  2. says: Pirkko

    Kiitos Neea! Niinhän tuo on tavannut kautta aikojen olla, että naiset jäävät vähän näkymättömiksi. Mutta ehkä asia juuri näinä vuosina alkaa muuttua …

  3. says: Taru

    Mmm… Eivät vain ne miehet, vaan ne naiset miesten takana. Näin on tosiaan tainnut olla aina. Kiitos mielenkiintoisesta postauksesta!

  4. says: Stacy

    Googlen street viewn mukaan yksi asuintaloistani on hävinnyt. Paljon dramaattisempi kohtalo on ollut kouluillani. Asuintalokierros olisi pitkä ja veisi Yhdysvaltoihin. Olin jonkin aikaa sitten lapsuudenkotini pihalla ja ihmettelin, kuinka talo on pienentynyt. Tietenkään se ei ollut, mutta sen vieressä olleet puut olivat kasvaneet isoiksi. Jotenkaan ei pysty käsittämään mieli sitä, kuinka puut kasvavat pituutta vuosien mittaan.
    Melkoisen päsäyttävää oli myös se, että valtakunnankanslia, jossa aikoinaan kävin Jehovan todistajien lahkotyössä on tätä nykyä vapaamuurarien tila.

    Jos jokaisen menestyneen miehen takana on nainen, niin mikäs sitten on hulttion takana, tai mikä on menestyneiden naisten takana.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Stacy! Tuo olisikin hyvä idea noin varmuuden vuoksi ja alustavasti, googlata vanhat osoitteet ja ottaa niistä Google-kuvat talteen. Kiitos!

  5. says: Sandra

    Kun luin postauksen otsikon, odotin kertomusta säätämisestä johonkin matkustamiseen liittyvässä asiassa, mutta tämähän oli oikein opettavainen taidematka! Ehdottomasti on hyvä, että nostetaan esiin naisia miesten takana. Naiset ovat usein mahdollistaneet miehilleen heidän uransa ja itsensä kehittämisen – ja monesti olleet erittäin lahjakkaita itsekin, vaikkakin vähemmän tunnettuja.

    1. says: Pirkko

      Kiitos Sandra! No olihan tuo tavallaan matkustamiseenkin liittyvää säätöä, vaikkei nyt tällä kertaa meidän osaltamme :-)
      Museossa vieraillessamme, etenkin kun meillä oli hyvä opastus, jäin oikeasti pohtimaan, että minkälaistahan perheen muutto Keniaan aikoinaan oli!

Leave a comment
Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *