Grenada delfiinit feature

Tylsin veneretki ikinä?

Nelituntisen valas- ja delfiinibongailuretken jo lähestyessä loppuaan olin jo valmis toteamaan, että tämä oli kyllä tylsin veneretki, jolla olen koskaan ollut.
Mutta eihän retki ollut vielä ohi …

Grenada delfiinit

Osaan kyllä jo lukea erilaisia retkikuvauksia siten, kun niitä pitää lukea:

Puolen päivän retki vie mukanaan merelle katselemaan valaita ja delfiinejä. Retken
hintaan kuuluu välipala sekä juomat. Katamaraanin kyydistä on mahdollisuus ihailla
esimerkiksi ryhävalaita, miekkavalaita tai kaskelotteja, jotka uivat Grenadan vesissä
joulukuusta huhtikuuhun. Kaskelotit, seitivalaat ja brydenvalaat viihtyvät alueen vesissä ympäri vuoden.
Meressä temmeltävät delfiinit hurmaavat jokaisen – nähdä voi esimerkiksi pullonokka-, pyöriäis- tai atlantintäplädelfiinin.

Ei tämä takaa yhtään valasta – mutta retken jo melkein loppuessa kapteeni löysi kuitenkin delfiiniparven ja kyllähän aina delfiinit yhden jo hiukan tylsistyneen venekunnan saa innostumaan.

Grenada delfiinit

Oikeat varusteet

Retki alkoi aamulla pienessä tihkusateessa (ja märässä veneessä), mutta vähitellen sää hiukan selkeni ja näkyvyyskin merelle parani.

Harmittelin hiukan väärää pukeutumistani, etenkin kun vieressäni istuvat luultavasti englantilaiset tytöt osasivat tämän. Hiukan siistimmät vaatteet vaihtuivat veneellä helposti kuivuviin mustiin urheilutrikoisiin ja pitkähihaiseen paitaan, joilla saattoi mukavasti istua kannella kastumisesta välittämättä siinä missä meikäläinen vaaleita housujaan varjellen istui alkumatkan sisätiloissa.

Grenada delfiiniretkiGrenada delfiinitGrenada delfiiniretki

Kun saimme lopulta delfiinit näkyviimme ja lähes kaikki siirtyivät ison katamariinin kannelle, niin päätin minäkin lopulta olla välittämättä vaatteista ja heittäydyin keulan verkkoihin siinä missä muutkin!

Delfiinejä!

Ihan veneen edessä näimme delfiinejä pinnan alla, mutta pinnan yläpuolella niitä näkyi vaan sen verran kauempana, että nopealiikkeiset eläimet eivät helpolla kameraan tallentuneet. Välillä jo päätin antaa kuvaamisen olla ja vaan katsella ympärilläni olevaa luonnon näytelmää, mutta onneksi sentään otin muutaman kuvankin (ja Lasse vielä useamman), että saamme jotain tästä tunnelmasta välitettyä teillekin.

Grenada delfiinit Grenada delfiinit Grenada delfiinit Grenada delfiinit

Lopulta, etenkin kun olimme jo retken suhteen yliajalla, jouduimme kääntymään takaisin satamaan. Paluumatkasta jo ihan eri tavalla eläväiselle joukollemme maistuivat välipalana tarjottavat kolmioleivät ja paikallinen Carib-olut – eli toteutui se retkikuvauksen välipalaosuuskin!

Grenada delfiinit

St George’sin rannoilla

Osallistuimme veneretkelle pääsiäissunnuntaina ja satamaan palattuamme päätimme vielä tutkia hiukan pääkaupunki St George’sia, tällä kertaa kaupungin rantoja kiertäen. Matkaa laguunilta keskustaan kertyi muutama kilometri, mutta ranta tarjosi monta kivaa näkymää. Olisi myös tarjonnut ex temporen oloisissa rantabaareissa olutta tai rommia, mutta jatkoimme reippaasti Sails-ravintolaan, jota matkaoppaamme oli meille suositellut.

Grenada St George's Grenada St George's Grenada St George's

Grenada St George's
Costan risteilijä Bianca C upposi St George’sin edustalla 1961 ja kaupunkilaiset auttoivat 700 matkustajaa turvaan – ja saivat tämän patsaan kiitokseksi.

Pääsiäissunnuntaina pääosa kaupungista oli kuitenkin kiinni, myös tämä kauniilla paikalla oleva rantaravintola, joten ei auttanut muu kuin suunnata rannalta ylös kaupungin keskustaan. Tosin eipä sieltäkään oikein ravintolaa löytynyt, mutta löytyi sentään KFC ja taksi takaisin hotellille!

Greanda St George's
Sails -ravintola
Greanda St George's
Pääsiäissunnuntain rauhaa St George’sissa

16 kommenttia artikkeliin ”Tylsin veneretki ikinä?

  1. Näinhän se menee, valaat elävät omaa elämäänsä, niitä ei voi määräillä eikä niitä voi tilata paikalle. Vähän oli huonoa tuuria matkassa, ei valaita ja vielä sadekin. Tulee meidän tiikerisafari mieleen, opas kun olisi niiiiiiin mielellään löytänyt meille sen tiikerin.

  2. Harmi, ettei retki täyttänyt odotuksia. Vancouverissa olisi ollut mahdollisuus mennä katsomaan valaita ja se minulla oli haaveena, mutta sää oli sateinen ja tuulinen, joten jätin sen väliin. Opas myös suositteli meille tutustumista muihin Vancouverin nähtävyyksiin, koska valassafarilla olisi vierähtänyt koko päivä ja kaikki muu olisi jäänyt näkemättä. Yksi meidän porukasta rohkeni mennä ja olivat he valaitakin nähneet. Vettä oli satanut siihen malliin, että hän oli likomärkä palatessaan. Mutta siitä huolimatta oli tyytyväinen, että oli mennyt (tai sitten ei kehdannut siinä vaiheessa muuta sanoa)

    1. Kiitos Merja! En nyt ihan noinkaan sanoisi, näimmehän me silti delfiinejä.
      Valaita on tullut nähtyä aikaisemmin niin Azoreilla kuin Alaskassa – jopa ilman vesisadetta 🙂 Ja totta, Vancouverissa on kyllä paljon muutakin nähtävää kuin valaat.

  3. Ihanaa kun saa lukea rehellisiä mielipiteitä, jos oli tylsää niin sen voi sanoa. Ja toisaalta, useamman tunnin tylsyyden jälkeen kohtaaminen delfiinien kanssa varmasti ilahdutti.

    1. Kiitos Tanja! Eläinretkillähän tuo tietynlainen odottaminen on arkipäivää – eiväthän ne eläimet voi oikein olla siinä satamassa (tai safarilla siinä lodgen portilla) odottamassa.

  4. Olishan tuolla veneretkellä varmasti ollut ihan eri kivaa jos sää olisi ollut suotuisampi – onneksi delfiinit saapuivat ilahduttamaan matkailaisia reissun päätteeksi.

    1. Kiitos Karoliina! Vähän tuollainen kaiken kasteleva tihkusade tietysti riepoo, mutta lämpimässä aurinko myös nopeasti sitten kuivaa kunhan se vaan tulee esiin.

    1. Kiitos sari! Hikisen lämmintä oli 🙂 – ja ihan kivojahan ne delfiinitkin ovat.

  5. Tälläiselle retkelle haluaisin kovasti, jossa on mahdollisuus nähdä delfiinejä luonnossa omissa oloissaan omassa elinympäristössään. Haluaisin siitäkin huolimatta että retki olisi vähän tylsä ja etenkin ellei sattuisi näkemään delfiinejä.
    Kaikenlaisille risteilyille, joita voi ostaa lomakohteen satamasta, on mielestäni hiukan hankala pukeutua. Ikinä ei tiedä onko merellä kylmä, muuttuuko sää, jos ollaan illan tunneille saakka tarvitaanko enempi lämmintä vaatetta ja miten vesi pärskii kannelle. 🙂

    1. Kiitos Virpi! Luontoretkissähän toki aina on riskinsä, että luonto ei ole retkikuvausta lukenut, mutta kyllä niillä usein jotain näkeekin. Useimmiten merelle on hyvä varautua viileyteen, joskin Karibia saattaa melkein olla poikkeus sääntöön.

  6. Hyvin otsikoitu, alkoi heti kiinnostaa 😀
    Delfiinejä en ole itse koskaan nähnyt luonnossa, olisi kyllä mahtava joskus nähdä! Mutta jotenkin valaissa on vielä jotain kiinnostavampaa, harmi ettei osunut teidän kohdalle.

    1. Kiitos Anni! Tuon lauseen ihan oikeasti sanoin ääneen jossain vaiheessa retkeä ja se jäi sitten mieleeni 🙂 Tähän ikään ehdittyämme olimme jo aikaisemmin nähneet niin delfiinejä kuin valaita, mutta ainahan niitä voi nähdä lisää!

  7. Eihän se sitten niin tylsä ollutkaan. Omakohtainen kokemus tylsästä veneretkestä on Mauritiukselta. En enää muista, että mitä meidän olisi pitänyt nähdä, ehkä delfiinejä. Joka tapauksessa nähtiin vain muita veneitä ja pienen veneen kaksi henkinen miehistö oli kovin viinaan meneviä.

  8. Kiitos Rosa! Kieltämättä retken loppupuolella tunnelma oli ajoittain ihan sähköinen. Ikävä kokemus tuo, jos tuntui siltä, että miehistö ei edes yrittänyt – meillä kyllä heillä oli tsemppi päällä koko ajan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.