Kaikki kirjoittajan Pirkko artikkelit

Hilo Hawaii

Big Island (Havaiji)

Havaijin saaren nimi on hämäävä. Koko saariryhmä on nimeltään Havaiji, mutta niin myös sen suurin saari. Ehkä siksi Havaijia, siis saarta, kutsutaan myös nimellä Big Island.
Englanninkielessä jotkut väittävät, että Hawaii tarkoittaa osavaltiota ja havaijilaisittain kirjoitettu Hawai’i saarta.

Pride of America Kona

Pinta-alaltaan saari on tosiaan saariryhmän suurin, mutta 200 000 asukkaallaan asukasmäärältään toiseksi suurin.

Saari on Havaijin saarista nuorin ja on muodostunut viidestä tulivuoresta, joista osa on edelleen aktiivisia, kuten Mauna Loa Volcanoes National Parkissa ja Kilauea, jonka punaisena hehkuvat laavavirrat näimme mereltä.

Big Island on paitsi tulivuorten osalta myös maanjäristysten ja tsunamien osalta ollut näyttämönä luonnonvoimille useampaan otteeseen.
Hilon kaupungista oppaamme jopa väitti, että tsunamivaaran takia saariryhmän pääkaupunkia ei koskaan ajateltu tälle saarelle. Hilossa vasta parin tsunamin tuhottua rakennukset rannalla ne ovat siirtyneet edes hiukan enemmän sisämaahan päin.

Tällekin saarelle Pride of America pysähtyi kahdeksi päiväksi. Tosin kahdessa eri satamassa: saaren itäpuolella Hilossa ja länsipuolella Konassa.

Hilo – Volcanoes National Park

Hilon retkivalinta oli yksinkertainen – jos Havaijin ainoa Unescon maailmanperintökohde on Volcanoes National Park ja sinne on tarjolla retkiä Hilosta, niin sinne!

Retkessä ylös Mauna Loalle oli jossain määrin samoja piirteitä kuin retkessä Haleakalan huipuille Mauilla: vaikkakin nyt olimme liikkeellä päivällä, niin Havaijillakin on kylmä, kun noustaan tarpeeksi korkealle ja kun tuulee.

Puistossa pysähdyimme ensin katsomaan maasta useammasta paikasta nousevaa höyryä. Samalla näimme valtavan kraatterialueen sen reunalta ensimmäisen kerran. Kun matka jatkui luonnonpuiston infokeskukseen pääsimme näkemään lähempää valtavan kraatterin sisällä olevan toisen kraatterin ja vielä, ainakin jos hakeutui alueen korkeimmille kohdille, tuon toisenkin kraatterin sisällä olevan kolmannen kraatterin, joka ajoittain edelleen sylkee laavaa.

Hawaii Volcanoes National Park Big Island Hawaii Havaiji Hawaii Volcanoes National Park Big Island Hawaii HavaijiHawaii Volcanoes National Park Hawaii Volcanoes National Park

Infokeskuksessa oli tietysti esillä tieteellistä materiaalia tulivuorista, mutta myös havaijilaiseen perinteeseen liittyvästä Madame Pelestä, tulen jumalattaresta, jota pidetään Havaijin saariryhmän luojana.

Hawaii Volcanoes National Park Hawaii Volcanoes National Park

Kraatterien jälkeen vuorossa oli kävely laavatunnelissa, jonka mielenkiintoa osaltamme hiukan vähensi se, että olimme ennenkin vierailleet moisessa, viimeksi Jejun saarella. Mutta ei se mitään, voihan sitä matalassa, pimeässä ja kosteassa tunnelissa hetken kävellä Havaijillakin. Laavatunnelin lähellä oli myös upeita puusaniaisia – ja hetki aikaa jopa kävellä läheisillä luontopoluilla.

Hawaii Volcanoes National Park Hawaii Volcanoes National Park Hawaii Volcanoes National Park Hawaii Volcanoes National Park

Hupaisin osuus retkeä oli viimeinen pysähdys suklaa/keksitehtaalla.
Ilmeisesti kaikki Hilon retket poikkesivat myös siellä. Tehtaanmyymälä tarjosi runsaasti maistiaisia, eli pysähdyksella saattoi osittain korvata lounaan, mutta ihan hirveästi suklaata ja keksejä risteilymatkustajat eivät tainneet ostaa, sillä ruokaa (ja herkkujahan) laivalla riittää. No ok, tunnustetaan, kyllä mekin 76 g suklaata ostimme.

Polynesian Adventures Hilo Hawaii

Sweets Hawaii
Suklaata Big Islandilta ja fudgea Mauilta – hyttimme karkkivarasto siis 🙂

Hilon keskusta

Iltapäivällä halusimme vielä käydä Hilon kylässä, vaikka sinne satamasta hiukan matkaa olikin (taksi maksoi n. 10 dollaria suuntaansa). Satamakartasta olin valinnut kohteeksi Farmer’s Marketin, sillä pitäähän sitä nyt joku kohde olla.
Torin lisäksi kylässä oli muutama hiljainen turistimyymälä – ilmeisesti useimmat risteilyvieraat eivät sittenkään vaivautuneet näin kauas laivalta – mutta myös mielenkiintoinen Tsunami-museo.

Hilo Hawaii
Hilo Hawaii
Tsunami Museum Hilo Hawaii
Tsunami Museum Hilo Hawaii

Big Island tsunami warning
Tsunamivaroitin Big Islandilla.
Näitä oli kaikilla saarilla ja jokaisella saarella oli oma värinsä niille.

Samaan tapaan kuin Ruandan kansanmurhaa esittelevä museo esittelee myös muut historian merkittävimmät kansanmurhat, niin Hilon museo esitteli myös muita tsunameja, kuin kyseistä kaupunkia tuhonneet. Lisäksi museossa oli ilmainen wifi – siis kerta kaikkiaan loistava museo!

Laavaa yön pimeydessä

Hilosta laiva lähti jo alkuillasta, mutta illallisen jälkeen luonto tarjosi taas parastaan. Laiva nimittäin ohitti saaren etelärannalla Kilauean tulivuoren, joka on aktiivinen tulivuori ja sylkee koko ajan laavaa uumenistaan.

Sunset Hilo Hawaii

Laivan päiväohjelmassa oli kerrottu, että ohitamme Kilauean n. klo 21:45 ja matkustajat kerääntyivät jo hyvissä ajoin ulkokansille. Kovaäänisten kautta matkustajille kerrottiin niin Kilaueasta kuin Madame Pelesta ja kun oranssinpunaisena hohtava tulivuoresta mereen vyöryvä laavavirta tuli näkyviin, niin sadat, elleivät tuhannet kamerat yrittivät taltioida näkyvää. Useimmat, kuten mekin, luultavasti melko huonolla menestyksellä: pilkkopimeässä, liikkuvassa laivassa, ruuhkaisella kannella. Tämä oli ehkä ihan erityisesti luonnonnäytelmä jota olisi kannattanut vaan keskittyä katsomaan eikä yrittääkään sen kuvaamista!

Kilauea by night Hawaii

Kona

Seuraavana aamuna olimmekin sitten jo ankkurissa Konan ulkopuolella. Kona oli Havaijin risteilymme ainoa satama, jossa Pride of America ei pääse laituriin vaan kuljetus maihin tapahtuu pelastusveneillä. Joillain viikoilla Kona on saattanut kokonaan jäädä tuulen takia väliin, mutta meillä oli taas onni matkassa ja vaikkakin Havaijilla useimmiten tuulee enemmän tai vielä enemmän.

Pride of America Kona

Joskus kuulemma olosuhteet ovat olleet sellaisia, että Mauilla Kahuluin satamaan ei ole päässyt ja silloin laiva on ankkuroinut Lahainan edustalle, josta sitten kuljetus satamaan on myös  tapahtunut pelastusveneillä, mutta tämä lienee todella harvinaista.

Konan retkitarjonta vaikutti sen verran ”keksityltä”, ettemme valinneet niistä lopulta yhtään: ei kahvin viljelyä, ei merihevosia, ei sukellusveneitä tai lasipohja-aluksia. Ei kalastusta eikä purjehdusta.

Venekuljetustenkin osalta ajattelimme, että emme ala niitä missään teatterisalissa jonottamaan vaan odotamme, että ns. free tendering alkaa ja alkoihan se jo kymmenen maissa, jolloin saattoi siis suoraan kävellä poistumisaukolle ja siitä veneeseen.

Konan pieni kaupunki oli ihan mukava omatoimiselle vaeltelulle. Vähän kuin Lahaina. Olin lievästi kiinnostunut kaupunkiesitteessä mainitusta tilkkutyökaupasta ja vaikka sinne rannalta olikin vähän matkaa niin etsimme sen. En lopulta ostanut tilkkutöitä enkä tilkkutyötarvikkeita, mutta kaupassa sattui olemaan hyvä ilmainen wifi, joten Lassekin viihtyi. Ja minäkin siirryin hetken kuluttua käsitöiden ihailusta nettisurffailuun.

Quilt Shop Kona

Tilkkutöiden jälkeen katsastimme Konan satamassa olevan pienen, mutta suositunoloisen rannan ja ihailimme pitkiä ja kapeita paikallisia veneitä.

Lopuksi kävelimme rantakatua suuntaan ja toiseen ja havainnoimme mm. monessa kohtaa rakennusmateriaalina käytettyä laavakiveä.

Kona Havaiji Hawaii Kona Havaiji Hawaii Kona Havaiji Hawaii Kona Havaiji Hawaii Kona Havaiji Hawaii

Konan kuuluisaa (?) kahviakin pääsi maistamaan kahviloiden maistiaisissa ja mukavan pienistä putiikeista tarttui mukaan taas kerran yksi vaate. En todellakaan ole pitkään aikaan millään matkalla ostanut niin montaa vaatetta kuin Havaijilla. Konalta mukaan tarttui todella ohuesta materiaalista tehty pitkähihainen hupparipusero, joka vaikutti kätevältä aurinkosuojalta. Konan Ironman-kisa -aiheiset t-paidat kiinnostivat Lassea hiukan, mutta jäivät kuitenkin kauppaan.

Konan vuoden 2017 Ironman-kisa onkin muuten sattumalta tätä kirjoittaessani ihan kohta, eli 14.10.2017.

Vielä yksi tauko rannan kahvilassa – ja lisää nettisurffailua – ja sitten venejonoon, joka siinä vaiheessa oli jo pitkä, mutta eteni sentään kohtuullisesti. Jonossa kyllä viimeistään aurinkohattu oli tarpeen. Ja vesipullo – sen verran helteistä oli Konalla.

Kona Havaiji Hawaii
Pride of America Kona

Big Island muissa blogeissa

Big Islandilta löytyy myös juttuja Delfiinin selässä -blogista ja Paula Gastonin blogista.
Suosittelen kumpiakin juttuja – tai Paula Gastonin juttukokoelmaa – sillä molemmat olivat viettäneet saarella pitemmän aikaa kuin me, risteilyvieraat, joten toki yksityiskohtia ja vinkkejä on niissä paljon enemmän.

Ja tietysti myös Havaijiin ja Polynesiaan laajemminkin ”hurahtaneen” Minnan blogista löytyy myös juttuja Big Islandilta – onhan Minna käynyt kaikilla Havaijin asutuilla saarilla (sitä yksityistä Niihauta lukuunottamatta).

Big Islandilta me jatkoimme matkaa Kauain saarelle, Havaijin saariryhmän läntisimmälle saarelle, mutta se ansaitsee kyllä oman juttunsa, tai ehkä parikin.

Maui feature

Maui – Havaijin toiseksi suurin saari

Havaijilla saaria riittää. Kahdeksasta pääsaaresta kävimme neljällä suurimmalla, joista turistina voi vierailla kuudella. Seitsemäs, Niihau, on yksityisomistuksessa ja kahdeksas Kahoolawe, asumaton.

Suurin saarista on Havaiji (Big Island), Maui on toiseksi suurin ja sen jälkeen tulevat Oahu, Kauai, Molokai ja Lanai. Väestöstä suurin osa asuu Oahulla, Honolulussa, lähes miljoona, ja loput käytännössä Havaijilla (200 000), Mauilla (150 000) ja Kauailla (70 000).

Maui kartta

Me nousimme siis Oahulla laivaan, jätimme Honolulun taakse, ja olimme seuraavana aamuna Mauilla, jossa Pride of America viipyikin sitten kaksi päivää. Välimatkat Havaijin risteilyllä ovat lyhyitä, joten laiva oli kaikilla saarilla kaksi päivää, Havaijilla tosin kahdessa eri satamassa.

Kahului

Mauilla olimme varanneet etukäteen vaan yhden retken: iltaretken Haleakala-kraatterille. Päivän ajattelimme retkeillä omatoimisesti, mutta totesimme melko nopeasti, että Kahuluissa ei todellakaan ole mitään. Kuten paikallinen retkimyyjä totesi yrittäessään myydä meille retkeä vaikka mihin, että ette te tänne halua jäädä.

No me jäimme kuitenkin. Lähimmästä Maui-ostoskeskuksesta löytyi sentään ilmainen wifi. Nettisurffailuun kyllästyttyämme päätimme kävellä vähän kauempana olevaan Queen Ka’ahumanu ostoskeskukseen, mutta matka sinne oli kuuma ja kuumuudessa pitkä. Eikä sielläkään ollut mitään, ellei Sears ja Macy’s -tavarataloja lasketa. Päädyimmekin sitten ottamaan taksin takaisin laivalle ja ottamaan rennosti ennen Haleakalalle lähtöä. Ja ostamaan seuraavalle päivälle liput bussikuljetukselle Lahainaan. Taksi olisi maksanut kuulemma n. 70 euroa suuntaansa ja laivan retkenä bussiliput edestakaisin 50 euroa nuppi, joten valitsimme nyt jo kahdestaan matkaillessamme jälkimmäisen vaihtoehdon.

Mutta siis, pelkän Kahuluin takia tuskin kannattaa laivasta poistua – ilmaisen wifin takia ehkä.

Maui Kahului

Haleakala

Haleakalaa väitetään maailman suurimmaksi nukkuvaksi tulivuoreksi ja yli puolet Mauin saaresta onkin Haleakalan kraatteria. Kraatteri on kuulemma saman kokoinen kuin Manhattanin saari. Retkivaihtoehdoista auringonnousu ja auringonlasku valitsimme laiskoina auringonlaskun, sillä herääminen aamukolmelta ei Havaijillakaan innostanut meitä.

Retkiohjeissa muistutettiin lämpimästä pukeutumisesta ja siitä, että huipulla on kylmä. Suomalaisina suhtauduimme pukeutumisohjeisiin hiukan skeptisesti, mutta otimme nyt kuitenkin muutaman vaatekerran verran pitkähihaistakin mukaan.
Retkibussi kiemurteli ylös rinnettä vähitellen, pysähdellen paikkoihin, joissa oli hyvä näköala ja luonnonpuiston infoon, jossa oli mahdollisuus tutkailla alueen kasvillisuutta kompaktilla alueella.

Maui Haleakala Maui Haleakala Maui Haleakala

Lopulta olimme huipulla: jossa OLI kylmää ja tuulista, mutta kaikki vaatteet päälle ja ulos katsomaan miten auringonlaskun kanssa käy. Tuulisella säällä, kuten täällä usein, pilvet liikkuvat nopeasti ja yhtenä hetkenä aurinko näkyi niiden välistä, toisena taas ei.
Onneksi aurinko painui näillä leveyksillä mailleen tosi nopeasti, onneksi niin ei tarvinnut viimassa odotella kovin pitkään.

Maui Haleakala Maui HaleakalaMaui Haleakala

Paluumatka alas välillä jyrkästikin kiemurtelevaa tietä pimeässä oli sekin melkein nähtävyys. Kokenut bussikuski selvitti reitin kyllä, mutta huipulla oli myös useita turisteja vuokra-autolla, joille reitin vaativuus pimeänä taisi tulla osittain yllätyksenä – ei kuulemma ole harvinaista, että yksi jos toinenkin auto unohtaa jossain mutkassa kääntyä kun tie kääntyy. Mutta selvisimme laivalle ja illalliselle ongelmitta.

Maui hopeamiekka silversword
Honuanui-blogin kuva hopeamiekasta

Haleakalasta on kirjoittanut myös Honuanui-blogin Minna – hän oli myös saanut kuvattua tämän uhanalaisen hopeamiekan (Ahinahina) kukkivana.
Syyskuisen vierailumme aikaan onnistuimme näkemään vain muutaman jo kuivuneen kukinnon.

Lahaina

Lahainan satama on nykyisille risteilyaluksille liian pieni. Sääli, sillä siinä missä Kahuluissa ei ole oikein mitään, niin Lahainan rantakadulla viihtyy. Pieniä kauppoja, ravintoloita, jopa museoita on rinta rinnan. Ravintoloiden terasseilta voi katsella merelle ja pienvenesatama tarjoaa lisää merellistä nähtävää. Kinuskikauppias tarjoaa maistiaisia ja elämänmeno on letkeää. Korttelinkokoinen Banyon puu ei ehkä ole maailman suurin, mutta tämän maailman suurin – ja se tarjoaa hetkeksi varjoisan paikan polttavassa auringossa.

Maui Banyan tree
Kaikki tämä on siis yhtä ja samaa Banyan-puuta

Maui Banyan treeMaui LahainaMaui LahainaMaui LahainaMaui LahainaMaui shopping

Maleksittuamme pääkadun edes takaisin päädymme pizzalle, vaikka laivalla olisikin taas ruokaa tarjolla sinne palatessamme: ilmainen wifi ja rantaravintolan tunnelma houkuttelevat. Pi Artisan pizzerian Pi 808 -pizza houkuttelee nimellään, ja kun ainesosatkin (mozzarella, italiainen kinkku, ananas) kelpaavat molemmille niin tilaamme paikan nimikkopizzan. 808, Havaijin puhelinaluekoodi on napattu siellä täällä kauppojen nimiin, täällä pizzan nimeen.

Maui Pi Artesan Pizza

Maui Pi Artesan Pizza
Ehdimme jo syödä pari palaa ennen kuin kuvaaminen tuli mieleen 🙂

Loput runsaan 4 tunnin ajastamme Lahainassa vietämme isossa outlet-kylässä ja yllättäen päädymme tekemään jopa ostoksia: Calvin Klein syysmalliston pitkä hyvänlaatuinen neuletakki alle 40 eurolla ja symppis Banana Republicin t-paita alle 14 eurolla lähtevät jatkamaan matkaa kanssamme.

Maui shopping Maui shopping

Paluumatkalla Lahainasta Kahuluihin kuljettajamme kertoili tarinoita Mauilta, niin sokeriruo’on viljelyn loppumisesta saarilla kuin siitä miten aikoinaan Havaijin vesillä valaita pyytävät viikingit ja lähetyssaarnaajat eivät oikein samalle saarelle sovussa mahtuneet. Yhdistetyn Havaijin pääkaupunkina Lahaina oli vuosina 1820-1845.
Sokeriruoon tilalle on etsitty korvaavia tuotteita, mutta oikein hyviä ei ole löytynyt: auringonkukka näyttää kuitenkin lupaavalta, niin saarella viihtymisen osalta kuin siltä osin, että se voidaan kokonaisuudessaan käyttää saarella: Havaiji nimittäin häviää lähes aina kun aletaan keskustella kuljetuskustannuksista.

Tuo  Lahainan rantakatu (Front Street) on muuten kerran American Planning Associationin Great Streets listalle (2011). Samana vuonna listalle näytti päässeen Nantucketin Main Street: mahtava katu sekin! Ainakin vielä vuonna 2012, jolloin siellä viimeksi tallustelimme.

Road to Hana

Road to Hana

Tämä olisi ollut ilmeisen eeppinen tie Mauilla, mutta skippasimme sen retken pitkän keston (9.5 tuntia) takia, vaikka laivaretki olisin vielä toisenakin päivänä taannut laivalle takaisin ehtimisen.
Emme varsinaisesti kadu päätöstämme, sillä Road to Hana -retki olisi sulkenut pois joko Lahainan tai auringonlaskun Haleakalalle, mutta ehkä, jos jostain kumman syystä vielä joskun Mauille palaisimme, niin sitten tänne.

Road to Hanasta ovat kirjoittaneet ainakin Delfiinin selässä -blogia kirjoittavat Lotta-Maaria ja Paavo. Honuanui -blogia kirjoittava Minna on ajellut tien pariinkin kertaan (linkki 1 ja linkki 2).

Honuanui-blogissa on myös muita juttuja Mauilta, mm. Lahainasta, jossa mekin poikkesimme.

USS Arizona Pearl Harbour

Pearl Harbor ja Waikiki Beach

Korjaus 7.10.2017 julkaisun jälkeen:
Pearl Harbour korjattu kautta linjan oikeaan amerikanenglannin muotoon Pearl Harbor.

Lensimme Havaijille Vancouverista, 6 tuntia Westjetillä.
Yllätyimme hiukan Vancouverin kentällä siitä, että ilmeisesti Yhdysvallat alkoi jo täällä, Kanadan rajalla, sillä Vancouverissa tapahtuneen passintarkastuksen jälkeen Honolulussa kävelimme suoraan taksijonoon, kuin kotimaan lennolta. Mutta hyvä niin, olihan Honoluluun tullessamme jo ilta ja oli mukava päästä nopeasti hotellille.

Tulimme Havaijille pari päivää ennen risteilymme lähtöä, sillä tokihan halusimme nähdä myös Honolulun, edes vilaukselta, vaikka pääosa erilaisista Havaijia käsittelevistä ohjeista kehottaakin viettämään siellä vaan hetken ja hakeutumaan sen jälkeen muille saarille.

Hotelli Waikiki Beachillä

Hotellia varatessani ajattelin, että vaikka edullisempiakin majoitusvaihtoehtoja saattaisi löytäyä, niin onhan Waikiki Beachissä jotain ikonista, joka kannattaa kokea, jos kerran elämässään käy Havaijilla. Sen verran yritin kustannuksia hillitä, että valitsi remontoitavan Paficic Beach -hotellin, jonka huonehinnat remontin takia olivat ehkä hiukan kohtuullisempia – eikä se remontti sitten lopulta häirinnyt paitsi päiväsaikaan satunnaisena poraamisena.
Ehkä viikkoa en olisi tuolla halunnut sen takia viettää, mutta pari yötä meni ihan hyvin. Hotellin sijainti ihan rannalla oli kuitenkin upea.

Waikiki Beach Honolulu
Pacific Beach hotelli: ruskea korkea ja matala vaaleampi torni

Waikiki Beach Honolulu
Waikiki Beach Honolulu

Diamond Head Honolulu
Waikiki Beach, taustalla Diamond Head

Myöhemmin Havaijin muita saaria kiertäessämme paikalliset oppaamme muistuttivat luultavasti jokaisella saarella, niin Mauilla, Havaijilla kuin Kauailla, että täällä ei ole pilvenpiirtäjiä ja elämä on rauhallisempaa (ja siis parempaa) kuin Honolulussa.
Waikiki Beachin alueessa onkin jotain samanlaista kuin Manhattanissa, ilmeisesti myös kiinteistöjen hinnoissa, eli osa muiden saarten pakottavaa tarvetta korostaa erilaisuuttaan Honoluluun saattaa olla kateuttakin.

Turistina kyse on valinnasta, haluatko asua suurkaupungissa, jossa Havaijilla toki on rantaelämää myös pääkaupungissa, vai viihdytkö paremmin Kauain tai Havaijin Konan rauhallisimmissa ympyröissä. Tai sitten voit tehdä kuten me, käyt katsomassa kaikki vaihtoehdot.

Pearl Harbor

Honolulun merkittävin nähtävyys on Pearl Harbor. Olimme jo ennakkoon varanneet sinne puolipäiväretken varmistaaksemme, että vierailumme siellä onnistuu ennen risteilyä, sillä paluulentomme lähti jo samana päivänä kun risteily päättyi. Lippuja USS Arizonalle on vain rajoitettu määrä per päivä, joten joko vierailu kannattaa varata etukäteen tai sitten olla porteilla hyvin aikaisin aamulla, sillä päivän liput saattavat loppua jo aamutunteina.

Pearl Harbor -nähtävyytenä on logistiikaltaan hiukan haastava, sillä uponneen USS Arizonan päälle rakennetulle muistomerkille mennään veneillä, joihin saa aikataulutetun lipun. Veneretkeä ennen (ja jälkeen) voi tutustua rannan hyviin museoihin, joista toinen kertoo tapahtumista ennen iskua ja toinen sen jälkeen.

Suomalainen tuntee Pearl Harborissa olonsa ehkä vähän ulkopuoliseksi.
Alueen museoiden ja oppaiden kertoma tarina on niin amerikkalainen ja isänmaallinen. Japanilaiset hyökkäsivät tukikohtaan 7. joulukuuta 1941, tuhosivat tukikohdassa olleista 188 lentokoneista 155 heti kentille ja upottivat tai vaurioittivat 14 laivaa.
Laivoista tunnetuimmaksi muodostui USS Arizona, joka räjähti pommin usuttua sen ammusvarastoon ja upposi heti mukanaan 1 177 merimiestä.
Kaiken kaikkiaan Pearl Harborissa kuoli 2403 amerikkalaista siinä missä japanilaiset menettivät vain 55 lentäjää ja 10 miehistön jäsentä sukellusveneissä.

Pearl Harbour HonoluluPearl Harbour USS Arizona

Pearl Harborin hyökkäyksen jälkeen Yhdysvallat liittyi toiseen maailmansotaan. Yksinkertaistaen Yhdysvaltojen osalta toinen maailmansota alkoi Pearl Harborista 1941  ja päättyi Hiroshiman ja Nagasakin pommituksiin elokuussa 1945.

Meille osa mielenkiintoamme Pearl Harboriin tulikin siitä, että muutama vuosi sitten vierailimme Hiroshimassa.

10 paikkaa, jotka jokaisen amerikkalaisen tulisi nähdä

Pearl Harbor on muuten myös päätynyt listalle 10 paikkaa, jotka jokaisen amerikkalaisen tulisi nähdä. Emme ole amerikkalaisia, mutta olemme nähneet näistä jo kuusi.
Lisäksi Yellowstone ainakin on vielä suunnitelmissa.

USS Arizona

Uponneen USS Arizonan koosta saa käsityksen katsoessaan lähellä olevaa saman kokoluokan USS Missouria – uponnut laiva on todellakin paljon isompi kuin sen päälle poikittain rakennettu muistomerkki.

Uponneesta aluksesta vuotaa edelleen hiljalleen öljyä mereen, mutta määrä on kuulemma niin pieni, ettei siitä ole luonnolle haittaa, joten sen annetaan vuotaa, vielä seuraavat 100 vuottakin, arviolta.

Surmansa saaneiden määrästä taas saa käsityksen muistomerkin peräseinällä olevasta nimiluettelosta. Nyttemmin myös USS Arizonalla aikanaan palvelleita, mutta hyökkäyksestä selvinneitä, on haudattu tänne ja heidän nimensäkin on lisätty muistomerkin seinälle omalle alueelleen.

USS Arizona Pearl Harbour USS Arizona Pearl HarbourUSS Arizona Pearl HarbourUSS Arizona Pearl HarbourPearl Harbour HonoluluUSS Arizona Pearl Harbour

Armeija on Havaijin suurimpia työllistäjiä

Pearl Harborin tapahtumat vaikuttivat myös muilla Havaijin saarilla mm. saarilla asuneeseen japanilaista alkuperää olevaan väestöön ja sotilastukikohtien rakentamiseen muillekin saarille. Havaijilla armeija onkin läsnä suhteellisesti enemmän kuin missään muualla Yhdysvalloissa ja tukikohtia on nykyisin kaikilla neljällä suurimmalla saarella. Armeija on myös turismin ohella Havaijin tärkeimpiä työnantajia.

Alueella myytiin Pearl Harborista kertovia, ilmeisesti veteraanien kirjoittamia/kokoamia kirjoja – ja muutenkin Havaijilla, etenkin Pearl Harborissa, mutta myös muilla saarilla, veteraaneja kohdeltiin hyvin kunnioittavasti, mm. turistibusseissa heille tarjottiin parhaat paikat bussin edestä ja Pearl Harborissa heidät pyydettiin aina jonon ensimmäisiksi.

Pearl Harbour Honolulu
Veteraani signeeraamassa Pearl Harborista kertovaa kirjaa

Pearl Harbour Honolulu

USS Missouri

Alueella on myös museolaiva USS Missouri, joka valmistui vasta 1944 ja osallistui taisteluihin niin toisessa maailmansodassa kuin Korean sodassa, jopa vielä Persianlahden sodassa 1991, mutta joka vuodesta 1998 on ollut Pearl Harborissa. Laivalla olisi voinut tutustua Yhdysvaltain laivaston toimintaan, mutta koska halusimme rajoittaa vierailumme Pearl Harborissa puolen päivän mittaiseksi, emme menneet enää sinne.

Pearl Harbour USS Missouri ja USS Arizona
USS Missouri vasemmalla, USS Arizona oikealla.
Keskellä vene, jolla kuljetukset tapahtuvat.

Globe Called Home -matkablogia käynyt Jenni vierailu muutama vuosi sitten myös MSS Missourilla, joten jos haluat siitä lukea vähän lisää, niin lue Jennin juttu Pearl Harborista.

Kuningaskunnasta Yhdysvaltain osavaltioksi

USS Missourin sijaan päädyimme lyhyelle kiertoajelulle Honolulun keskustaan, josta lähinnä mieleen jäi kuninkaanlinna. Havaijihan on ainoa Yhdysvaltain osavaltio, jossa koskaan on ollut kuningas ja sen myötä Honolulu ainoa Yhdysvaltain kaupunki, jossa on kuninkaanlinna.

Kamehameha I Honolulu
Havaijin yhdistänyt kuningas Kamehameha I

Oppaamme kertasivat myös lähes jokaisella vierailemallamme saarella tarinoita siitä miten Havaijista tuli ensin Yhdysvaltain territorio vuonna 1900 ja lopulta 50. osavaltio elokuussa 1959.

Ostosparatiisi

Honolulussa (ja muutenkin Havaijilla) päädyimme myös kevyesti shoppailemaan itsellemme epätyypilliseen tapaan, sillä vuosikausiin emme ole matkoiltamme kotiin tuoneet juurikaan muuta kuin jääkaappimagneetteja.

Jääkaappimagneetteja

Honolulu on kuitenkin siinä määrin ostosparatiisi, että muutaman sadan metrin matkalla rantakatua pitkin päätyy jotenkin väkisin poikkeamaan ainakin muutamaan kauppaan, parhaat ravintolat ovat ostoskeskusten uumenissa ja vähintäänkin päädyt kävelemään joka korttelissa olevien ABC-myymälöiden läpi kulkiessasi hotellin aulasta rannalle.
Joten olkoon: olimmehan menossa risteilylle, eli matkalaukkuja ei enää kovin montaa kertaa tarvitsisi purkaa ja pakata ja risteilyn jälkeen lentäisimme jo kotiin. Skechersit olivat halpoja ja valikoima suuri. Mauin Outlet-kylästä mukaan tarttui Calvin Kleinin mukava neuletakki. Toinen hellehattu oli melkein tarpeellinen. T-paidat olivat jo hiukan vähissä, joten ehkä yksi kuntosalikelpoinen tekninen paita, vaikka siinä lukeekin Hawaii.

Waikiki Beach

Vielä viimeinen ilta Waikiki Beachillä. Surffarit auringonlaskun aikaan – ja aamulla jo melkein ennen auringonnousua. Mahtava pannukakkuaamiainen rantaravintolassa. Ja sitten laivaan.

Waikiki Beach HonoluluWaikiki Beach Honolulu Waikiki Beach Honolulu

Hotellista taksiin astuessamme kuljettaja kysyi meiltä, että olemmeko menossa Pride of America -laivalle. Havaijin saaria kiertää vain yksi risteilylaiva ja saarilla on käsite ”ship day”. Lauantaina Honolulun taksit kuljettavat aamupäivällä matkustajia laivalta hotelleihin tai lentokentälle ja iltapäivällä hotelleista tai lentokentältä laivalle.

Q3IGTT feature

Loppukesän suosituimmat jutut

Juttumme maailmalta ovat vuosien mittaan muuttuneet kuvapainotteisemmiksi kuva-albumien jäätyä pois tekniikan muutosten myötä. Samalla yhdestä matkasta kirjoittamieni juttujen määrä on kasvanut siten, että tilaa erilaisille yhteenvetojutuille jää vähemmän ja sen myötä olen osallistunut kuukausittaiseen Instagram Travel Thursday -tempaukseenkin enää vain harvoin.

Vähän samasta syystä – juttuja tuntuu riittävän muutenkin – olen myös aikaisempaa harvemmin tehnyt yhteenvetojuttuja blogimme suosituimmista jutuista.

Mutta, syyskuun ja kesän päättymisen kunniaksi, loppukesän (1.7. – 30.9.) luetuimmat jutut ja omat suosikkini niihin liittyvistä kuvista Meriharakan Instagram -tilillä.

Taidekaupunki Mänttä

Heinä – Syyskuun luetuin juttumme kertoi vierailustamme heinäkuisessa Mäntässä. Vietimme taidekaupungissa vain vuorokauden, mikä oli oikeastaan liian vähän, sillä niin Serlachius-museoissa kuin Pekilossa nähtävää riitti. Ja näköjään moni lukijammekin päätyi matkassamme mm. alla olevalla taidesaarelle ihmettelemään koivuksi naamioituneita mäntyjä.

Mänttä taidekaupunki Loppukesän 2017 suosituimmat jutut

5 kohdetta, jonne matkustaisin uudelleen

Matkabloggaajakolleegoiden innoittamana listasin heinä-elokuun taitteessa paikkoja, joihin olemme jo palanneet useitakin kertoja tai joihin mielelläni palaisin. Lista kiinnosti monia ja elokuussa kävimmekin taas kerran Gotlannissa.

Alla oleva kuva on Gnisvärdin rannalla – yksi Instagram-seuraajiemme suosikkeja heinä-elokuussa, mutta myös oma suosikkini tämän ajanjakson kuvista. Tässä vanhassa kalastajamajassa, nykyisessä kesämökissä, tuulenpieksämällä rannalla Gotlannissa on jotain juuri minua puhuttelevaa.

Gnisvärd Loppukesän 2017 suosituimmat jutut

Yö Sälgrundin majakalla

Heinäkuun alussa teimme 2000 km:n automatkan Espoosta länsirannikkoa pitkin Ouluun ja takaisin Keski-Suomen kautta Espooseen. Matkalla kävimme neljällä majakalla ja kolmella Unescon maailmanperintökohteella. Sälgrundin majakalla myös yövyimme ja juttumme Sälgrundilta nousikin kesän majakkatarinoiden suosituimmaksi.

Sälgrundin majakka Loppukesän 2017 suosituimmat jutut

Luotsien matkassa Utössä

Tall Ship Race -tapahtumaan Turussa liittyen meille tarjoutui tilaisuus vierailla Utössä luotsien matkassa. Jo matka Nauvosta luotsiveneellä Utöön oli hieno, etenkin kun sää suosi meitä lähes tyynen meren kylpiessä auringonpaisteessa, mutta tämä näkymä luotsiasemalta merelle oli kyllä varmasti kuten oppainamma toimineet luotsit sanoivat, Saaristomeren kaunein näköala.

Juttumme Utöstä nousi toiseksi suosituimmaksi kesän majakkajutuistamme.

Saariston paras maisema Utö

Ihan Top 5 -juttujen joukkoon ei mahtunut juttumme Tankarin majakalta, mutta henkilökohtaisesti kyseinen juttu muodostui sikäli mielenkiintoiseksi, että otin siihen mukaan otteita isäni päiväkirjoista, hänen matkastaan Tankarille, ja kopioin sinne myös tarinan rouva Säilästä todeten, että minulla henkilökohtaisesti ei ole yhtään enempää tietoa hänestä, mutta niin vaan muutaman viikon päästä joku lukijamme kertoi minulle hänestä lisää! Joku toinen kommentoi muistavansa hyvin jutussa myös mainitun isäni ystävän ja sainpa jutun jäljiltä myös pyynnön auttaa omalta osaltani Veikko Salkiosta kertovan uuden kirjan teossa.

Bucket list parille seuraavalle vuodelle

Listat ja aivan erityisesti, väittäisin, matkasuunnitelmalistat, ovat suosittu juttutyyppi matkablogeissa ja niin tämä meidänkin syyskuinen lähivuosien matkoja hahmotteleva listamme ylsi lyhyessä ajassa loppukesän viidenneksi suosituimmaksi jutuksi.

Juttua kirjoitelin Honolulussa, joten tämä kuva auringonlaskusta Waikiki Beachillä sopinee tähän.

Bucket list Waikiki Beach

Suunnitelmat kuitenkin elävät jatkuvasti ja nyt jo alkuvuoden 2018 suunnitelmat taitavat vaatia hiukan päivityksiä, sillä äskettäin kokemani keuhkoveritulpan jälkeen taitaa olla hyvä lähiaikoina rajoittaa lentojen pituus vaikka 6 tuntiin, joten läntinen Afrikka siirtyy myöhempään ajankohtaan. Onneksi Detur ilmoitti juuri aloittavansa taas tauon jälkeen matkat Tunisiaan, joka meiltä vielä puuttuu – ja vain 4 tunnin lennolla. Ehkä siis sinne, suoralla lennolla, alkutalvesta?

Suosituimmat Instagram-kuvat

Loppukesän suosituin Instagram-kuvamme oli kuva auringonlaskusta Toftan rannalla Gotlannissa.

Tofta solnedgång

Toiseksi suosituin oli tuossa jo yllä ollut kuva Waikiki Beachiltä auringonlaskun aikaan – eli auringonlasku on edelleen hyvä resepti Instagram-suosioon.

Kolmanneksi suosituin oli  myös jo yllä ollut kuva Gnisvärdin rannalta – oma ehdoton suosikkini tältä kesältä!

Neljäntenä ja viidentenä olivat kuvat Espoo Oulu -kierrokseltamme: sininen vene aamutyynellä lahdella Kaskisissa ja Kristiinankaupungin hiukan vino kirkontorni.

Kaskinen Kristiinankaupunki

Instagram-kuviemme tykkääjämäärät ovat loppukesällä olleet pienempiä kuin vaikka alkuvuodesta. Joko Instagramin suosio on hiipumassa yleisemminkin, tai sitten tilimme on ollut syystä tai toisesta Instagramin algoritmien epäsuosiossa tai sen tyypin muuttaminen Business-tilistä takaisin tavalliseksi tiliksi vaikuttaa asiaan.

Tai sitten vaan kuvamme ovat olleet aikaisempaa huonompia. Olemme myös jossain määrin kyllästyneet suosittujen auringonnousu- ja auringonlaskukuvien ottamiseen, joten niitä on jaettu vähemmän, mikä sekin saattaa selittää asiaa.

Seuraajamäärämme on loppukesän ajan pysynyt melko samoissa lukemissa koko ajan, eli siitä muutos ei johtune.

Seuraathan jo Instagram-tiliämme Meriharakka – ja tykkäät ahkerasti kuvistamme 🙂 ?

Numeroita

Tavalliseen tapaamme olemme myös päivittäneet blogimme lukija- ja seuraajamäärät syyskuun lopussa Blogista ja bloggaajista sivulle – tiedoksesi, jos haluat vilkaista niitäkin.

instagram-travel-thursday-FIN-150x150
Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday –tempausta, jonka järjestäjinä toimivat matkablogit
Vagabonda
ja Travellover
.