Aihearkisto: Afrikka

Fes feature

Fes ja Meknes

Fesin ja Meknesin kuninkaallisissa kaupungeissa vietimme ehkä hiukan turhan vähän aikaa. Saavuimme Fesiin pitkän ajopäivän päätteeksi Marrakeshista ja aloitimme kaupunkiin tutustumisen vasta aamulla – ja jo lounaan jälkeen matkamme jatkui Volubiliksen raunioille. Meknesiin saavuimme alkuillasta ja ehdimme näkemään kaupungista hiukan jo illalla, mutta toisaalta sitten aamulla lähdimmekin parin lyhyen pysähdyksen jälkeen jo kohti Rabatia ja Casablancaa.

Fes

Fes on Marokon kuninkaallisista kaupungeista kuninkaallisin sen myötä, että se on ollut maan pääkaupunkikin vuosisatojen mittaan useampaankin otteeseen.

Nyttemmin Fesiin mennään sen medinan takia ja useimmat kaupungissa vaikka vaan pistäytyvätkin (kuten me), käyvät katsomassa Bab Boudjloudin sinisen portin – sanotaanhan kaupunkia siniseksi tämän ulkopuolelta sinisen ja sisäpuolelta vihreän portin takia.

Fes Bab BoudloudFes Marokko

Me aloitimme Bord Sudin linnoitukselta, josta oli hienot näkymät koko Fesin kaupunkiin, niin vanhaan kuin uuteen osaan. Jo tässä vaiheessa paikallisoppaamme kertoi meille  myös al-Karaouinen yliopistosta, jota pidetään maailman vanhimpana edelleen toimivana yliopistona. Pääsyvaatimuksena yliopistoon, joka keskittyy islamin uskoon, islamilaiseen lakiin ja klassiseen arabiaan on mm. koraanin osaaminen ulkoa. Itse medinassa pääsimme kurkistamaan yliopistoon vaan ovelta, sillä se on myös moskeija, joka ei ole avoinna ei-muslimeille.

Fes Medina Fes Medina

Itse kaupungissa kiertelimme sokkeloista medinaa, suurempaa ja vanhempaa niistä, eli Fes Al Balia tiukassa ohjauksessa. Kolmen oppaamme, turkkilaisen, paikallisen ja bussissamme mukana kulkevan marokkolaisen ”kiintiöoppaan” lisäksi turkkilainen maksoi kahdelle paikalliselle nuorelle siitä, että hekin seurasivat, ettei kukaan ryhmästämme medinan kujilla kääntynyt väärälle kujalle ja joutunut eksyksiin. Paikoitellen tämä lisävarmistus varmaan  olikin tarpeen.
Marokon vanhojen kaupunkien medinoihin, Essaouiran ruutukaavaan rakennettua lukuunottamatta, ei turistilla oikein ole ilman opasta menemistä.

Fes medina Fes medina Fes medina Fes medina Fes medina

Medina vasta heräili meidän siellä aamupäivällä vieraillessamme, mutta ehkä sekin oli hyvä – kapeille kujille ruuhkat syntyvät helposti. Osa kujista oli niin kapeita, että niillä isompi ihminen melkein joutui kävelemään sivuttain ja tavarankuljetus tapahtui, niillä vähän leveämmillä kujilla, aaseilla – autoilla medinaan ei ole mitään asiaa. Fes Al Balia väitetäänkin myös maailman suurimmaksi autottomaksi kaupunkialueeksi.

Fes medina Fes medina Fes medina Fes medina

Tauko medinassa sijaitsevassa riadissa taisi jäädä vain TSS:n ohjelman mukaisesti Marokkoa kiertäen ainoaksi tutustumiseksi vanhaan riadiin, mutta parempi sekin kuin ei mitään. Olihan riadissa hieno kuningasparin kuvakin! Omalta osaltamme paikkasimme tilannetta asumalla Marrakeshissa riadissa useamman päivän.

Fesin medinassa on myös edelleen toimiva nahkavärjäämö, joka tiukan aikataulumme takia ryhmältämme jäi kuitenkin Fesissä väliin. Me kävimme Marrakeshissa värjäämöalueella, mutta Fesin värjäämö on isompi, kuuluisampi ja elävämpi, eli jos haluat käydä vain yhdessä ja voit vapaasti valita missä, niin valitse Fes!

Fesin kuninkaanpalatsista emme nähneet – kuten ei kukaan muukaan Fesissä vieraileva – kuin sen 7 porttia ja aukion vihreää puutarhaa. Varsinainen palatsi ei ole avoin yleisölle.

Fes kuninkaanlinna Fes kuninkaanlinna Fes kuninkaanlinna Marokon kuningaspari

Meknes

Meknes

Meknesiin saavuimme vasta illalla vietettyämme sitä ennen iltapäivän Volubiliksen rauniolla, jonka Tripadvisor listaakin yhdeksi Meknesin Top 3 -nähtävyydeksi. Mutta vietimme sentään muutaman alkuillan tunnin El Hedimin aukiolla ja sen reunoilta alkavan medinan kujilla.

Aukiolla myydään vähän kaikkea ja ehkä sielläkin, jos oikeaan aikaan oikeaan paikkaan olisi osunut, olisi myös nähnyt käärmeitä kuten Marrakeshin Jemaa el-Fna -aukiolla, mutta eivät ne meistä olleet etsimisen arvoisia. Aukiosta saa parhaan käsityksen kiipeämällä jonkin ravintolan terassille. Lähinnä Bab Mansourin porttia olevissa ravintoloissa ei voi vaan pistäytyä ostamatta juomia tai ainakin pääsyipun (joka kyllä hyvitetään juomien hinnoissa), mutta lähempänä medinaa olevien ravintoloiden terassit ovat ilmaisia.

Meknes El Hedim Square Meknes El Hedim Square Meknes El Hedim Square

Medinassa kiertelimme täällä hiukan itseksemme, mutta varovaisesti yrittäen jokaisessa kulmassa painaa mieleemme, mihin suuntaan käännyimme, ja varoen menemästä syvemmällä medinan syövereihin. Vähän hermostuttavaa, varsinkin kun meillä oli tietysti aikaa vain rajallisesti.

Moylay Ismailin mausoleumi el Hedimin aukion reunalla on toistaiseksi suljettu kunnostustöiden takia.

Meknes medina Meknes medina Meknes medina

Seuraavana aamuna pysähdyimme vielä pikaisesti Bab El-Khemis -portilla ja tallustelimme hetken Sahrij Swanin tekojärvellä katsomassa paikallisia aamulenkillä sen ympärillä. Tekojärven nähtävyysarvo lienee siinä, että se on aikoinaan rakennettu kuninkaallisen kaupungin vesivarastoksi jo 1700-luvulla. Tuhansien järvien maan asukkaita tekojärvi ei kuitenkaan oikein vakuuttanut!

Meknes Sahrij Swani

Meknesissä pistäydyimme myös mattotehtaassa. Siinä missä pakolliset vierailut – näitä TSS:n matkojen ”riemuja” – koru- ja nahkakaupoissa Marrakeshissa tuntuivat täysin turhilta, niin mattotehtaassa näimme sen verran kuitenkin myös mattojen valmistusta ja ymmärsimme tehtaan olevan yksi kuningattaren projekteista ja työllistävän paikallisia naisia, että melkein hyväksyin sen. Tosin esittelyjen jälkeen aikaa mahdollisiin mattokauppoihin annettiin turhan paljon, sillä ei kukaan kuitenkaan täältä mattoa ostanut. Ei tuolla hintatasolla – tai sitten ainakin olisi pitänyt osata tinkiä vielä paljon paremmin kuin mitä me kevyesti ajantappomielessä yritimme.

Meknes CarpetMeknes CarpetMeknes Carpet Meknes CarpetMeknes Carpet

Fes ja Meknes

Volubilis feature

Volubilis ja Marokon muut maailmanperintökohteet

Välimeren etelärannikon maissa Unescon maailmanperintökohteista ei ole pulaa: Marokossa niitä on yhdeksän, joista kahden viikon aikana onnistuimme näkemään seitsemän.  Useimpien Marokon kaupunkien vanhat medinat ovat maailmanperintökohteita: Essaouira, Fes, Marrakesh, Meknes ja Rabat. Näiden kaupunkien elävien keskustojen lisäksi Ait-Ben-Haddoun jo pääosin hylätty linnoituskaupunki ja Volubiliksen rauniot ovat osa Marokon perintöä.
(Jutut Fesista ja Meknesistä ja Ait-Ben-Haddousta ovat tulossa lähiviikkoina, samoin Marrakeshin vanhaa keskustaa laajemmin käsittelevä juttu.)

Volubilis basilika
Volubilis: Basilika

Niin Algerian Tipasan rauniot, jotka näimme vuosi sitten keväällä, kuin Volubiliksen kaupungin rauniot juontavat aina muinaiseen Roomaan asti. Välimerihän oli aikoinaan kokonaan Rooman valtakunnan ympäröimä.

Volubilis sijaitsee lähellä Meknesin kaupunkia ja me poikkesimme siellä matkalla Fesistä Meknesiin. Keväällä alueella kukkivat niin siniset elämänlangat (ranskaksi Volubilis) kuin kaikki muutkin kevätkukat ja lämpötilakin paahtavan auringon alla on vielä siedettävä.

Volubilis, elämänlanka
Elämänlanka, Volubilis

Mauretanian pääkaupungista unohduksiin

Volubilistä pidetään muinaisen Mauretanian pääkaupunkina. Suurimmillaan linnoitettu kaupungin alue oli runsaat 40 hehtaaria ja käsitti paitsi kaupunkilaisten asumuksia myös useita julkisia rakennuksia. Alue oli viljavaa ja monen oliivinviljelijän talot olivat suuria ja koristeellisia. Monet mosaiikkilattioista ovat säilyneet hyvin aina tähän päivään asti.

Volubilis asunnot Volubilis asunnot Volubilis oliivinviljely Volubilis asunnot

Rooman valtakunnan heiketessä berberit valloittivat Volubiliksen ja asuttivat kaupunkia satoja vuosia aina 1000-luvulle asti, jolloin Fesin nousu jätti Volubiliksen varjoonsa ja asukkaat hylkäsivät sen siinä missä vallanpitäjätkin. 1700-luvulla kaupunki tuhoutui jossain määrin maanjäristyksessä ja sen kiviainesta käytettiin Meknesin rakentamiseen. Vasta 1800-luvulla alue tunnistettiin varmasti muinaiseksi Volubiliksen kaupungiksi ja Ranskan vallan aikana (1912-1956) aloitettiin kaivaukset alueella. Unescon maailmanperintökohde alueesta tuli 1997.

Kokonainen kaupunki

Aluetta kierrellessä vertailin sitä mielessäni niin Tipasaan kuin Deloksen saareen Kreikassa. Roomalaisissa pylväissä Välimeren rannalla on tietysti jotain samaa olivat ne sitten Algeriassa tai Marokossa. Mosaiikkilattiat puolestaan olivat samanlaisia olivat ne sitten Kreikassa tai Marokossa.

Selkeimmin säilyneet julkiset rakennukset ovat basilika, temppeli ja riemukaari.

Volubilis basilika Volubilis temppeliVolubilis riemukaari

Kaupungin varakkaimpien asukkaiden talojen rauniot eivät jää toiseksi näille julkisille rakennuksille.

VolubilisVolubilisVolubilis

Pienempiä yllättävämpiä yksityiskohtia edustavat kylpylä, jossa jokaiselle perheenjäsenelle oli oma kolonsa ja hedelmällisyyskivi asiaankuuluvine fallossymboleineen. Bhutan tai Marokko, ihminen on ihminen eri puolella maailmaa.

Volubilis kylpylä Volubilis hedelmällisyys

Näin keväällä alueella jaksoi vielä kierrelläkin, kunhan mukana oli vettä ja vähintään huivi suojaamaan päätä auringolta. Keskikesän helteissä retki saattaa jo olla vaativa.

Volubilis turisti

Keväinen yksityiskohta oli myös alueella pesivä haikara. Haikaroita näimme Marokossa kaikkialla, parhaimmillaan pesiä oli kymmeniä samassa isommassa sähkötolpassa, mutta pesä roomalaisen pylvään päällä, vanhassa roomalaisessa basilikassa: tässä haikarassa oli jotain majesteetillista!

Volubilis haikara Volubilis haikara

Volubilis

 

Casablanca feature

Casablanca ja Rabat

Casablancassa TSS:n turkkilainen opas ylitti itsensä.
Lisäretkipakettiin kuuluu Casablancaan saapuessamme myös Casablanca by night -kierros ja opas kysyi meiltä retkelle lähtijöiltä (noin puolet ryhmästä), että haluaisimmeko lähteä sen verran aikaisin, että ehtisimme katsomaan auringonlaskua! Tietysti halusimme ja ensimmäinen Casablancasta mieleemme piirtyvä maisema olikin sitten auringonlasku Atlantin aaltoihin. Kierreltyämme sisämaassa muutaman päivän jo pelkästään tämän näkymän takia olisi voinut tulla Casablancaan. Takanamme aukeava The Corniche -rantabulevardi oli tässä vaiheessa huomattavasti vähemmän mielenkiintoinen.

Casablanca sunset Casablanca sunset

Rick’s Cafe

Samaisella iltaretkellä pysähdyimme Rick’s Cafe -nimisen kahvilan eteen. Nimenä tuttu Casablanca -elokuvan tapahtumapaikkana, vaikka elokuvaa ei täällä kuvattukaan. Kahvilan perusti amerikkalainen Marokossa vaikuttanut diplomaatti eläkkeelle jäätyää ja se avattiin vuonna 2004, joten sillä ei todellakaan ole oikeasti mitään tekemistä vuonna 1942 valmistuneen elokuvan kanssa, mutta silti nyttemmin monet turistit pysähtyvät kahvilan edustalle ottaakseen siitä kuvia. Kuten mekin.

Rick's Cafe Casablanca

Hassan II:n moskeija

Iltaretken pääkohde taisi kuitenkin olla Hassan II:n moskeija iltavalaistuksessa, joka – sekin meren rannalla, osittain meren päällä – toki oli näkemisen arvoinen. Ja etenkin iltavalaistuksessa.

Hassan II mosque Casablanca

Kävimme moskeijassa myös sisällä, seuraavana aamuna, mutta ei se mielestämme ollut mitenkään erityisen kaunis tai näyttävä. Paitsi ehkä alakerrassa olevat pesutilat, joita tietysti oli paljon, ison moskeijan tarpeisiin.
Moskeijan osalta oppaamme ei enää loistanut. Hän väitti sinnikkäästi moskeijaa maailman kolmanneksi suurimmaksi, vaikka yhdellä nettihaulla tätä suurempia moskeijoita löytyy Saudi-Arabiasta, Iranista ja Pakistanista varmaan kymmenen. Mutta Afrikan mantereen suurimmaksi moskeijaksi tätä voinee väittää.

Hassan II mosque Casablanca Hassan II mosque CasablancaHassan II mosque Casablanca Hassan II mosque Casablanca

Kala- ja oliivitorit, Notre Dame ja Machama du Pacha

Rannan ja moskeijan lisäksi ehdimme vajaassa vuorokaudessa kokemaan Casablancan kala- ja oliivitorit, poikkeamaan Notre Dame de Lourdes -nimisessä kirkossa  ja Machama du Pachan kauniissa rakennuksessa.

Kalatorilla rohkeimmat nauttivat tuoreista ostereista, mutta me tyydyimme kiertelemään toria muuten. Ja oli sen reunoilla muutakin kuin kalaa – esimerkiksi hunajaa, johon liittyen myytiin myös kennoja. Enpä ole ennen tätä onnistunut näkemään.

Casablanca fish market
Casablanca fish market Casablanca fish market Casablanca fish market Casablanca olive market Casablanca fish market Casablanca fish market

Notre Damessa oli hienoja lasimaalauksia, etenkin oikean seinustan pienemmät ja vähemmän uskonnolliset aiheet viehättivät minua. Kirkko ei kuitenkaan ole ihan hirmuisen erityinen, mutta pihapiirissä oleva luola oli taas jotain vähän valtavirrasta poikkeavaa.

Notre Dame de Lourdes Casablanca Notre Dame de Lourdes Casablanca Notre Dame de Lourdes Casablanca

Kävimme myös katsomassa Machama du Pacha -rakennuksen kaunista arkkitehtuuria ja sisäpihoja. Tämä siirtomaa-ajalta oleva rakennus on edelleen viranomaiskäytössä, siellä toimii mm. perheoikeus, mutta ilmeisesti pyytämällä kauniisti rakennukseen pääsee kurkistamaan.

Makhama du Pacha Makhama du Pacha

Soukkeja emme Casablancassa varsinaisesti käyneet katsomassa, mutta Machama du Pacha -rakennuksen ja oliivitorin välisen kadun reunoilla oli paljon pieniä kauppoja ja jotenkin alue oli minusta melkein kauneinta ”shoppailumaisemaa” Marokossa.

Makhama du Pacha Makhama du Pacha

Mohammed V -aukio, jota ehkä kaupungin keskusaukioksi voisi väittää, oli osittain remontissa, joten sen reunalla olevien hallintorakennusten arkkitehtuuria emme sen enempää jääneet ihmettelemään, kuten emme aukiota hallitsevia pulujakaan.

Casablancaan, joka on Marokon suurin kaupunki, väkiluvultaan jo yli 5 miljoonaa, saavuimme pääkaupungista Rabatista.

Rabat

Marokon kaupungeista neljä on kuninkaallisia kaupunkeja, jotka kaikki ovat aikoinaan olleet maan pääkaupunkeja, Fes useammankin kerran.
Jokaisessa näistä: Fes, Marrakesh ja Meknes ja Rabat, on kuninkaan palatsi ja sanotaan, että kullakin kaupungilla on oma värinsä. Fesiä kuvataan sinikseksi medinan sinisen portin takia, Marrakeshissa vallitseva väri on punaisen hiekan väri, viljavalla Meknesin alueella vihreä ja pääkaupungissa Rabatissa valkoinen.

Rabat on ollut Marokon pääkaupunki vasta vuodesta 1912.

Rabatkin on meren rannalla, mutta täällä emme ehtineet lyhyellä pistäytymisellä näkemään merestä kuin vilauksen pienvenesatamasta Mohammed V:n mausoleumin edustan valtavalta aukiolta.

Rabat

Mausoleumi on suhteellisen uusi, 1970-luvulta, ja sen sisällä on entisen kuninkaan Mohammed V:n ja kahden hänen poikansa haudat. Mausoleumi oli toki hieno sekin, mutta melkein vaikuttavampi oli sen ja rannalla sijainneen Hassan-tornin väliin jäävä iso aukio, jolle oli tuotu antiikkisia pylväitä Volubiliksestä (Unesco-kohde Fesin ja Meknesin lähestöllä, johon palaan toki blogijutun muodossa vielä vähän myöhemmin). Aukio oli vaikuttava, mutta jäin miettimään, että mitähän arkeologiasta oikeasti jotain tietävät ja välittävät ajattelevat siitä, että pylväät on siirretty pois Volubiliksen alueelta tänne. Faktaa, että pylväät todella olisivat Volubiliksesta en onnistunut tarkistamaan muista lähteistä, mutta näin turkkilainen TSS:n oppaamme väitti – tosin monet muut(kin) hänen väittämistään eivät osoittautuneet ihan tosiksi.

Mohammed V mausoleumi RabatHassan II mosque Casablanca Mohammed V mausoleumi RabatMohammed V mausoleumi Rabat Mohammed V mausoleumi Rabat
rabat casablanca marrakesh

Essaouira feature

Merellinen Essaouira

Essaouiran pieni kaupunki Atlantin rannikolla oli tärkeä satama jo tuhansia vuosia sitten: tänne päättyivät tiet Timbuktusta ja muualtakin Länsi-Afrikasta. Nyttemmin satama on lähinnä kalastussatama, yksi Marokon tärkemmistä sardiinisatamista.

Meitä Essaouiraan veti kuitenkin sardiineja enemmän seudulla kasvavat argan-puut ja niissä majailevat vuohet, kaupungin merellisyys ja ehkä vähän hippikulttuurivuodetkin.

Matkaa Marrakeshista kertyy päiväretkelle edestakaisin reippaat 400 kilometriä, mutta muutama pysähdys matkan varrella ja etenkin paluumatkalle katsottavaa iPadille niin mukavasti tuo matka sujui turistibussin kyydissä.

Vuohet puussa

Puussa majailevat vuohet näemme jo ennen Essaouiraa.
Jos tarkkoja ollaan, niin pääosin argan-puiden alueella vuohia estetään pääsemästä puihin, ainakin ennen kuin puiden hedelmät kypsyvät, mutta turistit odottavat täällä näkevänsä vuohia puissa, joten muutamassa puussa tien varrella niitä on, jopa niin, että vuohien pysymistä puussa on hiukan autettu lisäämällä puuhun muutamia laudanpätkiä. Paikalla on myös muutama paikallinen, jotka haluavat vähän rahaa vuohien kuvaamisesta ja jotka tarjoavat muutamaa karitsaa turistien syliin kuvattavaksi.
Turistibussissa matkaaminen on tässä kohtaa hyvä idea sikäli, että kun ”asiakkaita” saapuu kerralla paljon, niin rahastaminen ei ole kovin tehokasta ja kuvia vuohista saakin ottaa suhteellisen rauhassa.

Vuohet Argan-puussa Essaouira
Vuohet Argan-puussa Essaouira
Vuohet Argan-puussa Essaouira
Vuohet Argan-puussa Essaouira
Vuohet Argan-puussa Essaouira

Argan-öljy

Matkan varrella pysähdyimme myös argan-öljyä ravinnoksi ja kosmetiikaksi jalostavaan naisten osuuskuntaan. Hedelmien poimiminen, isojen siementen erottaminen hedelmistä, niiden paahtaminen (jos niistä valmistetaan ruokaöljyä), murskaaminen ja öljyn puristaminen niistä on käsityötä ja osuuskunta tarjoaa täällä (ja monessa muussakin paikassa ympäri Marokkoa) työtä maaseudun naisille. Ilmeisesti myös argan-öljytuotteiden ostaminen näistä osuuskuntien myymälöistä olisi sikäli turvallinen vaihtoehto, että ostaja todella saa argan-öljyä. Marrakeshin soukeissa 10 dirhamilla myytävä argan-öljy lienee useimmiten ruokaöljyä. Jos sillä sitten on väliä …

Argan öljy Essaouira Argan öljy Essaouira Argan öljy Essaouira

Ensin emme ajatelleet ostaa yhtään arganöljytuotettakaan (ostamme matkoillamme harvoin enää mitään), mutta Marrakeshissa ostimme kuitenkin lopulta ihan tarpeeseen käsivoiteen. Voiteena ihan kelvollinen, mutta purkki olisi kaivannut hiukan lisää designia tyyliin Body Shop tai Victoria’s Secret, ei vaan ulkonäön vaan myös toimivuuden takia.

Mogador

Ennen Essaouiraa pysähdymme myös näköalapaikalle, josta näkyy paitsi Essaouiran kaupunki myös sen edustalla siintävä Mogadorin saari. Aikoinaan kaupunki tunnettiinkin nimellä Mogador. Täällä turistien rahoista olisivat kiinnostuneita muutamat kamelin- ja hevosenomistajat, mutta onneksi myynti ei ollut erityisen aggressiivista.

Essaouira näköala Mogador Essaouira näköala Mogador

Leonard Cohen ja Unesco

Itse Essaouiran kaupunki on Unescon maailmanperintökohde. Kaupunki omaa afrikkalaiseksi kaupungiksi eurooppalaisia piirteitä ja se ja sitä ympäröivät muurit ovat säilyneet suhteellisen hyvin.

Rannalla tuulee lujaa ja luultavasti aina. Marrakeshin helteeseen riittävät vaatteet kaipaavat täällä suojakseen ainakin tuulitakin. Siniset kalastajaveneet täyttävät sataman, lokit kirkuvat ja kala tuoksuu. Ihanan merellistä!

Essaouira Marokko Essaouira MarokkoEssaouira Marokko Essaouira Marokko

Jos tuulessa tulee kuitenkin vilu, niin kaupungin muurien sisäpuolella on jo taas lämmin. Keskusaukion laidalla on kahvila, jossa kuulemma Leonard Cohen tapasi täällä käydessään viihtyä.

Essaouira keskusaukio

appelsiineja ja kaneliaMekin viihdymme ja juomien lisäksi nautimme Orange Cannelle -nimisen jälkiruuan: appelsiinia viipaloituna lautaselle maustettuna kanelilla. Jostain syystä appelsiinilautanen taisi hävitä suihimme joka kerta sitä tilatessamme niin nopeasti, ettei siitä tullut edes kuvaa napattua, joten täytyy turvautua ruokabloggaajan kuvaan (ja samalla linkkiin tämän herkun reseptiin, ranskaksi tietysti, sillä arabian ohella ranskaahan Marokossa puhutaan).

Ruutukaavasoukki

Aukiolta on helppo jatkaa Essaouiran soukkiin – ja toisin kuin Fèzissä tai Marrakeshissa, tässä soukissa on myös helppo suunnistaa. Ranskalaisen arkkitehdin Théodore Cornut suunnitteli alueen ruutukaavaan, joten iltapäivällä suunnistamalla aluetta halkovaa muutamaa pääkatua pitkin kohtia aurinkoa päätyy aina keskusaukiolle.

Leonard Cohenin lisäksi näillä kujilla, aukiolla ja rannoilla ovat viihtyneet hippikaudella myös Jimi Hendrix, Cat Stevens, Frank Zappa ja Rolling Stones. Pittoreskin ympäristön ja valon lisäksi hassiksen hyvä saatavuus saattoi vaikuttaa niin viihtymiseen kuin luovuuteen.
Riad al Madina mainitaan heidän tukikohdakseen kaupungissa, mutta onnistuimme sen ohittamaan siellä käydessämme. Riad on kuitenkin edelleen olemassa ja äskettäin kunnostettukin, joten jos päädyt Essaouiraan yöksikin, niin ehkä tuo voisi olla hyvä valinta riadiksi.

Kaupungin valo on houkutellut näihin maisemiin myös muutamien elokuvien tekijöitä, Orson Wellesin Othelloa ainakin kuvattiin Essaouiran linnoituksilla.

Essaouira soukki Essaouira soukki Essaouira soukki Essaouira soukki

Rantakohde Marokossa

Hiekkarantaakin kaupungista toki löytyy, mutta päiväretkellä ja rantaelämää vähemmän arvostavina emme sitä testanneet, mutta totesimme kyllä toisillemme, että jos Marokkoon palaisimme, haluaisimme asettua johonkin merenrantakaupunkiin ja Essaouira olisi kyllä silloin vahvoilla ainakin osaksi lomaa, Casablancan rinnalla.

Agadirissa emme käyneet – sinnekin on Marrakeshista matkaa yli 200 km suuntaansa ja kaikki, joiden kanssa siitä kevyesti juttelimme, olivat sitä mieltä, ettei siellä ole mitään, paitsi rantaa ja hotelleja. Kaupunkihan tuhoutui maanjäristyksessä vuonna 1960, joten historiaa ei siellä enää ole.

Essaouira Marokko
essaouira map