Aihearkisto: Muita blogeja

I Love Beirut (Merja Lunkka)

Maailmanpolitiikan keskiössä

Otteita viime sunnuntain Helsingin Sanomista:

”Syttyykö Libanonissa uusi sota? Saudi-Arabia ja Hizbollah syyttävät toisiaan sodan­julistuksesta, eikä kukaan tiedä, mitä tapahtuu seuraavaksi.”

”Torstaina Saudi-Arabia kehotti kansalaisiaan poistumaan Libanonista.”

”Asiantuntijat eivät pidä uutta sotaa Libanonissa kovin todennäköisenä.”

Emme ole sotaturisteja, mieluummin olisimme vierailleet niin Saudi-Arabiassa kuin Libanonissa rauhallisissa merkeissä. Mutta niin vaan kävi, että vuorokausi Riadin lentokentältä lähdettyämme Jemen ampuu sinne ohjuksen, jonka Saudi-Arabia kuitenkin torjuu ilmassa.

Libanoniin

Olemme maanantaina lähdössä Libanoniin. Päätös lähteä tai olla lähtemättä ei ole enää meidän vaan ulkoministeriön, sillä olemme lähdössä pienen ryhmän kanssa Arial Travelin järjestämälle valmismatkalle, josta saisimme rahat takaisin vaan jos matkanjärjestäjä peruuttaa matkan tai ulkoministeriö ottaa kannan, ettei maahan pitäisi matkustaa.

Uskomme kuitenkin, ettei maa vielä ensi viikollakaan ole meille oikeasti vaarallinen.
Ja koska haluamme nähdä Beirutin ja muutakin Libanonia, niin ehkä tämä matka juuri nyt on mahdollisuus ja pahimmillaan muutaman kuukauden jälkeen tilanne on vielä nykyistäkin huonompi.

Brittien Libanonia koskeva matkustustiedote jakaa Libanonin erivärisiin vyöhykkeisiin. Matkareittimme pysyttelee pääosin vihreällä alueella, tosin pohjoisessa Tripoli ja idässä Baalbek sijoittuvat keltaiselle alueelle. Etelässä Tyren kohdalla vihreä kaistale on aika kapea.

Reitti lentokentältä Beirutin keskustaan on kartassa väritetty kapeaa käytävää lukuunottamatta punaiseksi.

Lebanon UK
Brittien matkustustiedote Libanoniin marraskuun alussa 2017

Kunnon kiertomatkan tapaan viikosta on tulossa rankka, eli kokopäiväretkiä aamusta iltaan tiistaista lauantaihin. Näin siis pienen ryhmämme muiden jäsenten osalta.
Me joudumme jättämään matkan kesken torstain jälkeen, sillä lennämme jo torstain ja perjantaina välisenä yönä Tukholman kautta Turkuun osallistuaksemme siellä perjantaina hautajaisiin.  Tämä vuosi näyttää osaltamme olevan vuosi, jolloin matkat peruuntuvat tai matkasuunnitelmat muuttuvat – mutta elämää tai kuolemaa ei voi suunnitella.

Libanonin Arial Travelin matkassa
Kolmessa päivässä ehdimme kuitenkin näkemään hiukan Beirutia, Tyren ja Baalbekin. Tripoli ja Byblos jäävät toiseen kertaan – ehkä sitten joskus kun Damaskokseen voi taas matkustaa.

Retkiä etelästä pohjoiseen

Unescon maailmanperintökohteita Libanonissa riittää. Nämä neljä ovat suunnitelmissamme:

  • Hippodromi ja foinikialaisen kaupungin rauniot etelässä, Tyren kaupungissa
  • Baalbekin muinaisroomalainen temppelikaupunki
  • Anjarin kaupungin rauniot
  • muinaisen Bybloksen rauniot

Pohjoisen seetrimetsät, maan viides Unescon maailmanperintökohde ei taida mahtua mukaan niilläkään ryhmämme jäsenillä, jotka käyvät myös Tripolissa, mutta toisaalta tarkoitus on jo torstaina vierailla Sufa-vuorten seetrimetsässä lähempänä Beirutia.

Tällä kertaa majoitumme kuitenkin Beirutissa koko viikoksi samaan hotelliin (Lancaster Hotel Raouche), joten pääsemme myös sikäli helpolla, että matkalaukkua ei tarvitse purkaa ja pakata kuin kerran.

Muiden kokemuksia Libanonista

Libanoniin olemme perehtyneet paitsi Arial Travelin matkakuvauksen avulla myös Archie Gone Lebanon -blogin Libanon-juttuja lukemalla, muun muassa näitä:

Millainen Libanon on matkailijan silmissä?

Hyvää huomenta libanonilaisittain ja maan muut herkut

Libanonissa kävi myös maailmanmatkaajaystävämme Merja muutama vuosi sitten, joten hänenkin matkakertomustamme kertaamme vielä ennen matkaa, vaikka ihan noin omatoimisesti emme maassa aiokaan liikkua.

Pigeons Rock Beirut (kuva: Merja Lunkka)

Libanonilaista ruokaa

Josen meze -kirjaLibanonin matka on ollut mielessämme jo muutaman vuoden ja sen innoittamana osallistuimme jo  yli vuosi sitten julkaistun kirjan Josen Meze – Libanonin herkut kirjan herkulliseen julkistustilaisuuteen. Kirjan reseptit eivät varsinaisesti ole meillä, laiskoilla ruuanlaittajille, kuluneet käytössä, mutta eiköhän nyt viimeistään tällä matkalla tule muutama mezekin syötyä.

Äskettäin tekemällämme Saudi-Arabian matkalla söimme jo muutaman aterian libanonilaisissa ravintoloissa, joten tuli jo ensi viikon ruokiinkin tutustuttua!

Josen Meze -kirja käy kyllä paitsi keittokirjasta myös matkakirjasta, sillä reseptien lomassa se esittelee myös maata monelta laidalta.

(Jutun otsikkokuvakin on maailmanmatkaajaystävämme Merja Lunkan ottama.)

 

madrid fea

Kevään viimeinen reissu

Huomenna lähdemme taas. Kevään viimeinen matkamme on myös kevätkauden ainoa lyhyt ”handluggage only” -matkamme, sillä palaamme Suomeen jo ensi maanantaina.

Madridin kuuluisin patsas, Karhu ja mansikkapuu, Puerta del Solin laidalla 
(kuva Flickr: Massimo Maestropietro)

Madridin matkamme innoittajana ovat olleet ”kertauslistamme”, ideana käydä uudelleen Euroopan merkittävissä kaupungeissa. Etenkin niissä, joissa emme ole käyneet tällä vuosituhannella. Viime kevään Wienin matkamme oli tätä sarjaa.

Toisena innoittajana, tältä lyhyeltä listaltamme ohjasi meidät  juuri Madridin, oli toki Norwegianin edulliset lennot, 100 euroa meno-paluu per nuppi. Toki nykyisten lentotarjousten aikana asumisen hinta on useimmiten paljon lentoa merkittävämpi menoerä. Ainakin meillä, sillä haluamme hyvällä paikalla olevan neljän tai ainakin kolmen tähden hotellin.

Hotelliksemme valikoitui lopulta Gran Versalles keskiviikosta lauantaihin ja aikaisen aamulennon takia ajattelimme sunnuntai-iltana muuttaa vaatimattomampaan lentokenttähotelliin, Don Luisiin, viimeiseksi yöksi.
Hotellit varasimme, kuten yleensäkin, Booking.comista, mutta optiolla peruuttaa ne vaikka edellisenä päivänä ja ajatuksella maksaa ne vasta hotellilla. Yleensäkin jätämme hotellivaraukset auki loppuun asti, jos mahdollista, vaikka se muutaman kympin kalliimmaksi tulisikin.

Gran Versalles
Gran Versalles (kuva: Booking.com)
Don Luis
Don Luis (kuva: Booking.com)

Meillä ei, toistaiseksi, ole ollut ongelmia Booking.comin kanssa, vaikka olemme käyttäneet sitä kymmeniin huoneisiin vuosittain. Äskettäin Iltalehti kirjoitti olemattomaan hotelliin Lontoossa törmänneestä perheestä – tosin minulle jäi lopuksi (asiaan liittyneiden Facebook-kommenttien jälkeen) hiukan epäselväksi, oliko majoitus todellakin olematon vai hakiko perhe sitä vaan hiukan väärästä paikasta.

Selkeitä suunnitelmia Madridin päivillemme meillä on toistaiseksi vähemmän. Taidamme ottaa päivä kerrallaan, ainakin vähän myös sään ohjaamana: museoita, jos sataa, puistoja, jos on aurinkoista.

Päiväretkeä Toledoon olemme harkinneet. Vaikka en intohimoisesti MTP-pisteitä kerääkään, niin Toledo olisi paitsi luultavasti näkemisen arvoinen kaupunki, myös pala Castilla-La Manchan aluetta, jolla emme ole aikaisemmin käyneet.

Toledo
Toledo (Kuva: Mussi Katz)

Matkan varasimme helmikuussa ja sen jälkeen olen tallettanut Bloglovin’ -palvelussa Madrid -juttuja seuraamistani blogeista ja ainakin näistä jotkut kohteet saattavat päätyä meidänkin Madridin päiviimme:

Quinto de los Molinosin mantelipuiden kukinta taitaa jo tältä keväältä olla ohi (Historia de Viajes -blogi). Casa de Campon järvineen (Historia de Viajes -blogi) vaikutti kuitenkin etenkin kauniiseen päivään hyvin sopivaksi kohteeksi. Tuolla olisi myös Telefericon kaapelivaunu ja Madridin eläintarha pandoineen. Wienissä päädyimme katsomaan Schönbrunnin eläintarhassa pandoja, joten miksei sitten Madridissakin.

Panda Wien
Panda Schönnbrunnin eläintarhassa Wienissä

Tapaksia Espanjassa pitää toki nauttia, samoin churroja. Ravintoloiden osalta olemme huonoja päättämään kovin montaa tuntia etukäteen mitä haluaisimme syödä missä, mutta ehkä johonkin ravintolaan voisi mennä ihan suunnitellustikin.

Botin ravintola (kuva Wikipediasta)Suunnaton -matkablogissa oli tarjolla vinkkejä niin tapaksiin kuin pariin ravintolaankin liittyen.
Go Madrid -sivusto muistuttaa maailman vanhimmasta ravintolasta Botinista, oikeasti, maailman vanhin?!

Jardin Vertical CaixaForum
CaixaForum (kuva Flickr: Pixelalmudena)

Museovierailuita suomalaisten matkablogien jutuissa tältä keväältä ei juuri näkynyt, mutta jos joku matkamme neljästä päivästä sattuu olemaan enimmäkseen sateinen, niin tuolta samaiselta Go Madrid -sivustolta näyttäisi löytyvän myös museoiden Top 10 -lista. CaixaForumin puutarhaseinä voisi olla kiva nähdä ja Reina Sofian Picassot voisi olla yksi vaihtoehto sadepäivään.

Royal Palace
Kuninkaallinen palatsi, Madrid (kuva Flickr: David Denicoló)

Kuninkaan linna, Länsi-Euroopan suurin, on varmaan yksi Madridin suosituimpia nähtävyyksiä, niin suosittu, että sinne myydään ”ohi-jonon” -retkiä, mutta katsotaan nyt. Pradostakin taisi yksi kerta riittää, vaikka mielikuvat siitä melkein 20 vuoden takaa eivät ole ihan tuoreita ja onhan museokin voinut muuttua siitä.

Edellinen kerta Madridissa

Lokakuussa 1999 Madridiin tekemästä matkastamme on muistiinpanoja vain niukasti. Suoria lentoja ei tainnut vielä tuolloin olla, sillä menomatka kulki silloin Tukholman ja paluumatka Kööpenhaminan kautta. Hotelliakaan en ole kirjannut muistiin ja tieto siitä, että sen lähellä oli El Corte Inglesin tavaratalo ei taida rajata kovin montaa Madridin osaa pois. Jono Pradon museoon sunnuntaina, joka sattui olemaan ilmaispäivä, on jäänyt mieleen: se oli nimittäin pitkä. Mutta myös Goyan Koira ja Tappelevat kissat on saanut maininnan päiväkirjassani. Yhtenä päivänä nautimme lounaan Hard Rock Cafeessa ja Lassella vielä nykyisin käytössä olevat kuntosalitossut ovat peräisin tältä matkalta.

Kotiin palasimme peräkkäisinä päivinä, sillä minun piti palata töihin, Lasse sen sijaan oli tuolloin Madridissa työmatkalla.

Goya Tappelevat kissat
Goya Tappelevat kissat
(kuva: Francisco de Goya [Public domain], via Wikimedia Commons)
Jokohan sitä näillä eväillä saisi neljä päivää kulumaan … tosin, jos Sinulla on vielä parempia ideoita jutuista, joita ehdottomasti ei kannattaisi jättää väliin, niin kerro!

Riad Le J Marrakesh

Riad Le J Marrakeshin sydämessä

Lupailin jo juttuja Marokosta, mutta jatkan kuitenkin vielä yhdellä hotellijutulla.
TSS:n Marokon matkahan sisälsi kiertomatkaviikon ja toisen viikon all-inclusive-resortissa Marrakeshin ulkopuolella. Resorttielämä ei meitä oikein innostanut ja niinpä kun toisen viikon hotelliksemme vahvistui 15 km keskustasta sijaitseva Ryads Parc & Spa etsimme Booking.comista osaksi viikkoa toisen vaihtoehdon.

Marokossa monia perinteisiä yläluokan taloja, riadeja, on kaupunkien keskustassa kunnostettu pieniksi hotelleiksi ja melkein tuntui siltä, että jos emme ainakin muutamaa yötä asuisi tällaisessa, niin emme olisi Marokossa olleetkaan.
Hakusanalla Riad Marrakeshista löytyikin yli 800 hotellia ja kun lopulta rajasin valintaamme sijainnin (ihan keskusta), asiakaspisteiden ja sen perusteella, että mistä huoneen sai vielä parin päivän varoajalla 3 yöksi, päädyimme Riad Le J:hin.
Asiakkaat olivat pitäneet kaikesta muusta, paitsi siitä, että sinne oli ollut hiukan vaikea löytää perille …

No, mehän emme tuosta huolestuneet vaan etsimme Riad Le J:n maps.mestä ja lähdimme suunnistamaan ja pääsimmekin aika lähelle ennen kuin sovellus luovutti. Riittävän lähelle kuitenkin, että tarkastamalla kartasta ohittamiemme muiden riadien sijainteja tiesimme olevamme lähellä. Ihan lähellä ollessamme ajattelimme kysyä asiaa yhdestä riadista, jonka ovi oli auki – ja niinpä sitten sattuikin, että samalla kun olit aloittamassa kysymykseni, huomasin, että nuoren naisen esiliinassa luki J!
Olimme tulleet kotiin.

Riad Le J Marrakesh

Huone

Kotiin sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä riadissa oli vain neljä huonetta, jotka sijaitsivat keskellä sijaitsevan avoimen tilan ympärillä toisessa ja kolmannessa kerroksessa. Minttuteen ja keksien jälkeen olimme valmiita asettumaan taloksi pieneen, mutta kodikkaaseen mintunvihreään huoneeseemme, jonka ikkunat aukesivat yhteiseen tilaan. Huoneen ja kylpyhuoneen sisustus oli perinteinen, mutta kaikki toimi moitteettomasti, niin suihku kuin ilmastointikin. Näiden paksujen kivimuurien ympäröimissä taloissa tosin  on luonnollisestikin melko viileää yli 30 asteen lämpötiloissa, eli aika vähän ilmastointia tarvitsimme.

Pehmeistä pyyhkeistä toinen pino oli koristeltu tupsuilla, toisen pinon pyyhkeiden reunoissa oli koristeommel, joten samanvärisistä pyyhkeistä oli helppo tunnistaa omansa. Harkitsin hetken tupsullisia pyyhkeitä meille kotiinkin, mutten sitten pystynyt ymmärtämään miten tuo toimisi pesukoneessa ja kuivaajassa: ajatus siitä, että joka kerta pyyhkeet pestessäni irroittaisin tupsut ja ompelisin ne pesun jälkeen takaisin tuntui ehdottomasti liian työläältä!

Riad Le J Marrakesh Riad Le J Marrakesh bathroom Riad Le J Marrakesh towels Riad Le J Marrakesh towels

Aamiainen

Aamiainen tarjoiltiin silloin kun sen halusimme – toki annoimme aina edellisenä iltana arvion ajasta ja valitsemamme 8:30 ”kattauksessa” olimme useimmiten kahdestaan. Tarjolla oli marokkolaiseen tapaan tuoretta leipää, vaihdellen kakkuja, donitseja tai msamen-lettuja, samoin vaihdelleen marjoja tai hedelmiä ja ihanan paksua vaniljan makuista talon jogurttia lasipurkista tarjoiltuna. Appelsiinimehu oli vastapuristettua ja kahvi ja tee vastakeitettyä. Kananmuniakin sai, jos niitä halusi. Eli kaikin puolin vastakohta lähes yhdellekään matkamme muissa hotelleissa nauttimille aamiaisille, joista Ryads Parc & Span aamiaiset olivat kaikkein heikoimpia.

Riad Le J Marrakesh breakfast Riad Le J Marrakesh breakfast Riad Le J Marrakesh breakfast Riad Le J Marrakesh breakfast

Palvelu

Riad Le J Marrakesh safety phonePienessä riadissa henkilökohta koostui kahdesta nuoresta naisesta, jotka aloittivat aamiaistarjoiluilla ja siivosivat päivän mittaan huoneet. Illalla ja yöllä paikalla oli nuori mies yövahtina. Meistä pidettiin myös huolta hotellin ulkopuolella, sillä saimme matkaamme pienen paikallisella SIM-kortilla varustetun matkapuhelimen. Puhelimessa oli riadin omistajien ja henkilökunnan numeroita, joihin soittamalla saisimme kuulemma tarvittaessa apua tilanteessa kuin tilanteessa. Kuljetimme kevyttä puhelinta mukanamme kolme päivää, mutta onneksi emme sitä tarvinneet.

Ensimmäisenä aamuna yövahtina toiminut nuori mies kyseli meiltä päivän suunnitelmiamme ja kun kerroimme, että haluaisimme käydä katsomassa värjäämöaluetta, niin hän sanoi lähtevänsä mukaan etsimään meille taksin sinne. Riadille eikä ihan sen lähikujillekaan ei voi taksia noin vain tilata, joten kävelimme yhdessä lähimmälle isommalle aukiolle. Ensin olin ymmärtänyt, että kaveri selittää asian taksille, mutta hän tulikin mukaan aina värjäämöalueelle asti ja esitteli meidät vielä tuota aluetta esittelevälle miehelle ja jäi odottamaan paluutamme sopiakseen vielä seuraavastakin taksikyydistämme seuraavalle nähtävyydelle. Vasta tämän kaiken tehtyään hän totesi jatkavansa tästä kotiinsa!

Matkabloggaajat tapaavat

Keskustassa asuminen oli hyvä idea myös sikäli, että toisena iltana sain viestin, että matkabloggaajakolleegani, Historia de Viajes -blogia kirjoittava Katja, oli myös iltapäivällä tullut Marrakeshiin jatkaakseen omaa kiertomatkaansa sieltä eteenpäin seuraavana aamuna, mutta jos meillä nyt olisi aikaa, niin voisimme tavata. Vartin päästä olimme niin me kuin Katja, joka myös asui keskustassa, Jemaa el-Fna -aukiolla, jonka laidalla kerroimme toisillemme appelsiinimehun äärellä kokemuksiamme Marokosta ja havainnoimme elämää iltavilkkaalla aukiolla. Pienen neuvottelun jälkeen päädyimme myös tekemään Katjan kanssa retken koti-riadiimme näyttääksemme hänelle ainakin yhden esimerkin tällaisesta ja istuimme hetken yhdessä oleskelutilassa ja nautimme yövahdin meille loihtumaa minttuteetä!

Matkabloggaajat Marrakeshissa
Riad Le J Marrakesh

Marrakeshin kattojen yllä

Aamuisin, jos heräsimme ajoissa, tai iltaisin, jos satuimme olemaan paikalla, kiipesimme riadimme kattoterassille katsomaan auringonnousua tai -laskua ja muutenkin havainnoimaan lähiseudun elämää. Tuossa naapurissa on yksi Marrakeshin parhaista ravintoloista, Nomad, jossa mekin söimme yhden illallisen. Tuossa naapurikaton kanat. Tuossa aukko toisen riadin sisäpihalle.

Riad Le J Marrakesh
Elämää Marrakeshin kattojen yllä
Riad Le J Marrakesh
Tällaisia pieniä huvimajoja on vähän joka suunnalla
Riad Le J Marrakesh
Pienet kanalat kuuluvat myös kaupunkikuvaan – ylhäällä
Riad Le J Marrakesh
Lyhtyjen koristelema Nomad-ravintola, pari kortteliä näin, mutta alhaalta sinne kiertäen vähän useampikin!
Riad Le J Marrakesh
Riadin mentävä aukko

Riadien avonaisuuteen, ei siis ulkoseinien osalta, ne ovat suljetut, mutta sisäpihojen ja niiden reunalla olevien huoneiden osalta, liittyykin ainoa hiukan huonompi kokemuksemme Riad Le J:stä. Yhtenä yönä heräsimme jossain lähistöllä käytävään englanninkieliseen perheriitaan: äänet kantautuivat huoneeseemme äänekkäinä, vaikka perhe ei asunut edes samassa riadissa.

Löydä perille

Palataanpa vielä lopuksi hetkeksi tuon Riad Le J:n löytämisen vaikeuteen. Kerran perille löydettyämme otimme sieltä takaisin soukkien kujille lähtiessämme kuvat jokaisesta kulmasta siltä varalta, että vielä uhkaisimme eksyä. Emme tarvinneet kuvia, mutta jos haluat löytää juuri tämän riadin, niin tällä kuvasarjalla löytyy. Hotellin sivuilta löytyy opasvideokin, mutta valitettavasti siinä vaiheessa kun majoitusta varasimme, siinä hotellissa oli sen verran huono wifi, ettei sillä mitään videoita katseltu!

Riad Le J Marrakesh reitti Riad Le J Marrakesh reitti Riad Le J Marrakesh reitti Riad Le J Marrakesh reitti Riad Le J Marrakesh reitti Riad Le J Marrakesh reittiRiad Le J Marrakesh reitti

Kolme yötä Riad Le J:ssä maksoi pääsiäisviikolla aamiaisineen 240 euroa.
Jutun ehkä ylipositiivistakin sävyä saattaa osittain selittää Marokon matkamme hotellien meille keskimääräistä alhaisempi taso – mutta kyllä me oikeasti täällä viihdyimme!

5 kohdetta feature

5 paikkaa, jossa emme ole käyneet

Matkablogeissa on viime aikoina tartuttu Tie täynnä tarinoita -blogin ideoimaan Viisi asiaa, joita en ole koskaan matkalla …  -juttuideaan.

Olen lukenut joukon näitä ja huomannut, että tähän ikään mennessä useimmat jutut on kyllä jo tullut tehtyä: on matkustettu varmaan kaikilla mahdollisilla kulkuvälineillä polkupyörästä helikopteriin, on asuttu teltasta huippuhotelleihin, syöty nakkikioskilta Michelin-ravintoloihin ja kaikkea siltä väliltä. Lennolta emme ole tainneet myöhästyä sentään vielä koskaan ja laivamatkustamisessakin tiukin yritys ehtiä taksilla Arlandasta Ruotsinlaivalla onnistui vaikka se oli minuuteista kiinni. On tingitty ja on tipattu ja kauan sitten Kreikassa meiltä on muutama drakmakin rannalla varastettu.

Mutta jutun innoittamana tulin listanneeksi 5 paikkaa, jossa monet meitä paljon vähemmänkin matkailleet ovat käyneet jo vuosia sitten, mutta jotka ovat meillä edelleen sillä ToTravel -listalla.

Bali

Bali Ubud
Kuva Flickr Yann Pinczon du Sel

Tämä Eat, Pray, Love -elokuvan viimeistään maailmalle tunnetuksi tekemä Indonesian saari, jonne puolet seuraamieni matkablogien jutuista tuntuvat ainakin joinakin kuukausina sijoittuvan. Gili-saarten rantaelämä ei ehkä houkuttelisi, mutta Ubud riisiterasseineen, vaikka sekin lienee jo hyvin turistinen paikka voisi sittenkin olla kiva nähdä.

Bangkok

Bangkok
Kuva Flickr Tore Bustad

Suomalaisten omatoimimatkailijoiden talvimatkojen alku- ja päätepiste. Edullisia lentoja Bangkokiin jouluksi tai alkutalven kuukausiksi taidetaan kytätä jo kesästä alkaen. Bangkokista jatketaan sitten Thaimaan lukuisille saarille, mutta ennen sitä tai sen jälkeen ehditään poikkeamaan yhden tai useamman kattoterassin näköalabaarissa ja uimaan pilvenpiirtäjän katolla sijaitsevassa infinity poolissa. Skytrainin salatkin ovat kaikille tuttuja – paitsi meille.

Moskova

Moskova
Kuva Flickr Emre Ergin

Osalistana tuolla jatkuvasti hiukan elävällä ToTravel -listallamme on parikin kaupunkilistaa: toinen, jolla seuraan, että missä kaikissa Euroopan pääkaupungeissa olemme käyneet ja toinen, että missä Euroopan suurista kaupungeista emme ole käyneet todella pitkään aikaan. Näistä sitten poimitaan sopiva silloin kun lyhyt kaupunkiloma on sopiva matkailun välipala. Puuttuvien pääkaupunkien listalla merkittävin on Moskova, mutta Putinin Venäjä ei ole meitä oikein sinne houkutellut. Pietari on tullut nähtyä, samoin Leningrad, mutta Moskova saa vielä odottaa.

Tokio

Tokio
Kuva Flickr Fred

Japania olemme toistaiseksi nähneet Kioton ja Hiroshiman verran. Hiroshimaan matkustimme Osakasta, eli uhrasimme Osakan Hiroshiman hyväksi, sillä näin tehden emme maailmanympärimatkallamme ehtineetkään sitten juuri Osakaa näkemään paitsi hotellin ikkunasta. Mutta Kioto oli kyllä kaunis. Myös Tokioon, kuten Bangkokiin ja Moskovaan pääsisi helposti suoralla lennolla Helsingistä, mutta etenkin Tokion kohdalla sen suuruus ja ruuhkat vähän hirvittävät jo etukäteen. Vaikka luultavasti ne ovat hallitumpia kuin Moskovan kaaos!

Oulu

Oulu
Kuva Flickr Timo

Emme väitä käyneemme kaikissa Suomen kunnissa tai edes niistä kaupungeiksi lukeutuvissa, mutta monissa kuitenkin, ehkä suurimmissa kaupungeissa ainakin Rovaniemelle asti – paitsi Oulussa. Kaupungin ohittamista autojunalla matkalla Kolariin tai paluumatkalla Rovaniemeltä ei voine laskea. Ensi kesäksi olemme vähän kaavailleet Suomi-retkeä Merenkurkun tienoille, siis ainakin Vaasaan asti. Pitäisiköhän sitä jatkaa ylös Ouluun asti? Yhdet vanhat ystävämmekin, joita aikoinaan kävimme heidän vielä Panamassa asuessaan tapaamassa siellä, asuvat nykyisin Jäälissä, ilmeisesti ihan Oulun kupeessa.

Muista listan kohteista Bangkok ja Bali menisivät samalla reissulla, Balillehan ei suoraan kuitenkaan pääsisi, joten vaikka sitten Bangkokin kautta. Ehkä samaan reissuun voisi liittää jotain muutakin vielä Aasian suunnalta puuttuvaa, kuten vaikka Sri Lankan, jonne olimme jo kerran kauan sitten menossa, mutta juuri silloin puhjennut sisällissota peruutti matkamme.

Tokiokin on kyllä listalla …

Näitä muita 5 asiaa, joita en ole koskaan matkalla … -juttuja voit halutessasi käydä lukemassa Tie täynnä tarinoita -blogin lisäksi ainakin näistä matkablogeista: