Aihearkisto: #igtravelthursday

Intian valtameren parhaat

Laivan maksullisella nettiyhteydelläkin latasimme useimpina päivinä ainakin muutaman päivän kuvan Instagrammiin. Hyvin valmistellen 1-2 kuvaa saattoi ladata parhaimmillaan 0,38 euron hintaan, eli käyttäen siihen aikaa korkeintaan 2 minuuttia.

Risteilymme kohteinahan olivat Seychellit, Madagaskar, Reunion ja Mauritius. Madagaskaria lukuunottamatta kaikki kohdejutut odottavat vielä kuvien käsittelyä, osa tekstiäkin, mutta tässä Instagram Travel Thursday -tempauksen kunniaksi kunkin saaren kaksi parasta elämystä ja vähän listaa tulevista jutuista.

Seychellit

Seychelleillä kiertelimme pääkaupunki Victoriaa ja teimme päivän mittaisen saarihyppelyn Mahelta (pääsaari) kahdelle muulle saarelle, Praslinille ja La Diguelle.

Pääkaupunkiretken paras investointi oli muutaman euron investointi palmunlehtiin, jotka kasvitieteellisessä puutarhassa sai syöttää jättiläiskilpikonnille!

Seychellit 1

Saariretken parhautta taas oli La Digue -saaren todellakin ihan omanlaisensa rannat.

Seychellit 2

Seychelleiltä on tulossa juttua niin Mahelta kuin saariretkeltä (Praslin ja La Digue).

Madagaskar

Madagaskarin kohteistamme pidin erityisesti Nosy Komban saaresta.

Nosy Be

Amber Mountainin sademetsäretkikin oli ihan hieno kokemus – aika jännää, että sademetsässä, jos vaikka vähän sataisikin, niin pisarat eivät yllä maahan asti vaan tiheä puiden latvusto pysäyttää ne!

Amber Mountain

Madagaskarin retkistä Nosy Ben satamasta (mm. Nosy Komballe) ja Antsirananan ja Tamataven satamista (mm. Amber Mountainille) ehdinkin jo kirjoittaa laivalla.

Reunion

Reunionin laavasaaren rosoisten rantojen tyrskyt olivat mieleemme. Saarta kiertäessämme pysähdyimme kolmessa kohtaa niitä katsomaan ja vaikka kierros olikin raskas, niin ei niistä kyllä yhtään olisi hennonnut jättää pois.

Reunion 1

Pääkaupunki Saint-Deniksen pienellä hedelmätorilla oli kiva kierrellä ja Instagramia ajatellen myös kotimaan nettihinnat ja sataman ilmaisen wifin alue ilahdutti. Euroopassa on erilaista kuin Afrikassa ja Reunionhan on osana Ranskaa ”osa Eurooppaa”.

Reunion 2

Reunionilta tulossa on juttu Saint-Deniksen retkestämme ja saariretkestämme.

Mauritius

Mauritiuksen pääkaupunkipäivämme (Port Louis) must-kohteemme oli luonnontieteellisen museon Dodo-huone, jossa oli aitoja dodo-linnun luurankoja ja aidonmäköisesti rekonstruoitu dodo-lintu. Kun siitä ennakkoon luin, niin jäin miettimään, että ei voi olla, että jo kauan sitten sukupuuttoon kuolleesta linnusta olisi olemassa täytetty kappale eikä niin sitten tietysti ollutkaan, mutta ihan kiva tuo kuitenkin ilmeisen tieteellisin perustein tehty rekonstruointikin oli!

Mauritius 1

Saarikierroksen kohokohdaksi muodostui Black Gorge -luonnonpuiston näköalapaikalla yllättäen Lassen säikäyttäen kaiteelle metsästä hypännyt apinaperhe!

Mauritius 2

Mauritiukseltakin luvassa on juttu Port Louisista ja monen luontonähtävyyden luo vienyt saarikierroksemme.

Costa neoRomantica

Laivalta jo julkaisemiemme juttujen lisäksi laivan ravintolat voisivat olla kommentoinnin arvoisia, kuten yhtenä meripäivänä tekemämme kierros laivan uumeniinkin.

Madagaskarin retkien kustannuksista on kovasti jo kyselty niistä kertovien juttujen yhteydessä, joten toki se kustannusyhteenveto tästäkin matkasta on tulossa!

Ja koska yhtenä kustannuseränä oli laivan valokuvaajilta ostetut valokuvat meistä, niin eiköhän niitäkin jossain vaiheessa tai jonkun jutun yhteydessä tule julkaistua.
Kummasti ne vaan päivä toisensa jälkeen olivat niin onnistuneita, että taas piti sortua maksamaan yli 10 euroa kuvasta, vaikka mukanamme oli pari kameraa ja pari kännykkää!

instagram-travel-thursday-FIN-150x150
Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday –tempausta, jonka järjestäjinä toimivat matkablogit
Muru Mou
, RIMMA+LAURA ja Travellover
.

Käy tykkäämässä Meriharakan Facebook-sivusta, niin saat uudet päivitykset suoraan uutisvirtaasi. Seuraa kuviamme ja kommenttejamme myös Instagramissa (@Meriharakka) ja Twitterissä (@Meriharakka1)!

Majakat_fea

16 majakan matka

Nova Scotia, Prince Edward Island ja tietysti ihan erityisesti Saint-Pierre ja Miquelon ovat kaikki merellisiä kohteita ja merenkulullisesti ja kalastuksellisesti tärkeitä alueita.
Siis otollista aluetta majakoista kiinnostuneille!

Me ehdimme näkemään (ainakin) nämä 16. Ehkä joku niistä tarkalla määritelmällä ei ole majakka, vaan loisto, mutta meistä nämä näyttivät riittävästi majakoilta. Näitä hiukan pienempiä loistojakin näimme paljon, mutta näissä maisemissa emme viitsineet niiden takia vaivautua. Vähän kuin safarilla, jonkun ajan kuluttua ei niistä impaloista enää jaksa innostua …

Fundy Bayn rantoja kiertäessämme kävimme katsomassa Five Islandsin ja Cape D’Orin majakat.

Five Islands lighthouse Nova Scotia Cape d'Or lighthouse Nova Scotia

Prince Edward Islandilla, tuttavallisesti PEI:llä kävimme, jos oikein laskin, kymmenellä majakalla – ei sentään kaikilla samana päivänä!

Border-Carletonille piti pysähtyä heti saarelle saavuttuamme: tämä on Confederation Bridgen saaren puoleisella rannalla. Charlottetownin, PEI:n pääkaupungin, rannan boardwalkilta voi ihailla Brightonin majakkaa.

Border-Carleton lighthouse PEI Brighton lighthouse PEI

Summerside, PEI:n toiseksi suuren kaupungin rannalla katsastimme neljä majakkaa: Indian Harbourin kaukana merellä, Summerside Range Rearin keskellä pientä asuinaluetta, Summerside Outer Range Front -majakan rannalla (ilmeisesti taaempana olisi ollut myös tämän kaverina Rear, mutta sitä emme viitsineet lähteä etsimään) ja majakka Spinnaker Landingin pienen kauppakeskuksen keskellä.
Indian Harbourin majakka laittoi kameravarustuksen koville, mutta kohtuuvaivalla ei tuonne merelle olisi lähemmäskään päässyt.

Indian Harbour lighthouse PEI ummerside Range Rear lighthouse PEI Summerside Outer Range Front lighthouse PEI Summerside Spinnaker's Landing lighthouse PEI

Summersidesta ajelimme taas rantoja kierrellen niin kivojen pikkukylien kuin majakoiden takia takaisin Charlottetowniin ja kävimme katsomassa Seacown ja Victorian. Ihan Seacown majakankin vieressä näytti olevan asuintalo, josta oli näkymät niin majakalle kuin Confederation Bridgelle, mutta hiukan syrjäisen sijainnin takia emme kuitenkaan ryhtyneet hieromaan siitä kauppoja.

Seacow lighthouse PEI Victoria lighthouse PEI

Rocky Point lighthouse PEIPäivän päätteeksi ihan Charlottetownin lähellä, päivän jo painuessa iltaan, piti vielä käydä katsomassa Rocky Point, jonka suurimmaksi ansioksi voi laskea Acadia-muistomerkin, josta ensimmäisen kerran tulin lukeneeksi tällä alueella edelleen monessa kohtaa vastaan tulevasta Acadian muinaisesta valtiosta. Rocky Pointista ja Acadiasta kirjoitinkin jo aikaisemmin jutussa Välähdyksiä Kanadan historiaan.

Cape Bear lighthouse PEILähtöpäivänä PEI:llä heräsimme aikaisin, jotta ennen Woods Islandin lautalle ajoa ehtisimme käymään myös Cape Bearilla, ja ehdimmehän me! Lauttarannassa saatoimme sitten vielä ihailla Woods Islandin majakkaa, yhdestoista majakkamme Prince Edward Islandilla! Cape Bearillakin on sijansa Kanadan (ja Titanicin) historiassa.

Woods Island lighthouse PEI

Enemmänkin majakoita saarella olisi ollut, mutta vajaa neljä vuorokautta ei riittänyt ihan kaikkiin. Prince Edward Islandin majakoita voit halutessasi tarkastella kartalla tästä ja tätä blogijuttua vielä täydellisemmän luettelon (linkkeineen) löydät tästä.

Saint-Pierre ja Miquelonilla emme autottomina kierrelleet niin laajalti kuin PEI:llä, mutta pääkaupungin kaupunkikuvaa hallitsevaa Pointe aux Canonsin majakkaa Lasse kävi sentään kuvaamassa niin ilta- kuin aamuvalossa.

Kauempana merellä näimme Ile aux Marinsilta muitakin majakoita (tai loistoja), mutta kuten Indian Harbourissa, näissä kameravarustuksemme ei ihan riittänyt kovin hyviin kuviin, joten jätetään ne nyt laskuista pois.

Pointe aux Canons lighthouse Saint-Pierre et Miquelon

Peggy Covesta kirjoitinkin jo melkein sille omistetussa jutussaan.

Peggy's Cove lighthouse Nova Scotia

Halifaxissa George’s Islandin majakka ei ollut – ehkä näiden kaikkien muiden jälkeen – kovin kuvauksellinen, mutta pitihän siitäkin nyt kuva yrittää napata.

George's Island lighthouse Halifax

instagram-travel-thursday-FIN-150x150
Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday –tempausta, jonka järjestäjinä toimivat matkablogit
Muru Mou
, RIMMA+LAURA ja Travellover
.

Käy tykkäämässä Meriharakan Facebook-sivusta, niin saat uudet päivitykset suoraan uutisvirtaasi. Seuraa kuviamme ja kommenttejamme myös Instagramissa (@Meriharakka) ja Twitterissä (@Meriharakka1)!

Kaikki Lofooteista, Bodöstä – ja ruuasta

Myönnän, nyt venytän hiukan tämänkertaisen IG Travel Thursdayn ruokamatkailuteemaa.
Ruoka ei nimittäin ole meidän juttumme. Tai on tietysti, syömmehän me joka päivä, myös matkoilla ja luultavasti enimmäkseen, minä etenkin, epäterveellisesti. Töissäkin, jossa terveellistä lounasta olisi helposti saatavilla, valitsen usein leivän lämpimän ruuan sijaan.

Kesän ”päämatkallamme” Lofooteille teimme sentään päätöksen, että syömme joka päivä yhden kunnon aterian, ettei ihan mennä leivillä ja herkuilla – ja silti valitsin pari kertaa pääruuaksi leivän. Lasse sentään valitsi usein kalaakin, jopa kalakeiton.
Viikon ruokalistani julkaiseminen, silloin kun nauttimamme ateriat ovat itse valitsemiamme, melkein hävettää, mutta menköön nyt sitten, tämän kerran.

Suunnilleen näillä mentiin viikko Lofooteilla:

Lofootit, aamiaisia

Yhtä mökkimajoitusta lukuunottamatta aamiaisen nautimme hotellien buffeteista. Ei niissä mitään ihan erikoista ollut – paitsi vohvelirauta Henningsvaerissa, mutta sitä hehkutinkin jo samalla kuin koko Henningsvaeria. Radisson Blussa Bodössä oli kivan näköiset juomakannut, mutta pitäydyimme silti tylsästi perusappelsiinimehussa. Scandic Svolvaerin jätti-isot pullat olivat hiukan poikkeavia perushotelliaamiaisten linjasta. Norjalainen erikoisuus varmaan.
Lofootit, leipiä

Kanaleipään päädyin paluumatkalla Bodön ostoskeskuksen Mon Ami –ravintolassa City Nord –ostoskeskuksessa. Kuten myös Du Verden –ravintolassa Svolvaerissa.

Lofootit, salaatteja

Parina päivänä uskottelin itselleni syömällä terveellisesti valitsemalla salaatin. Tosin tuo leivitetty kana tuossa myös City Nordin ostoskeskuksessa, menomatkalla, syömässänä kanasalaatissa ei varmaan ole terveellisin tapa syödä kanaa. Mutta mangokastike salaatin nimessä houkutteli mangofania! Vuohenjuustosalaatti Svolvaerin Bacalaossa ei ollut ihan parhaimmasta päästä – tuollaisia pieniä vuohenjuustoja kuivilla leipäpaloilla!
Lofootit, pizzoja

Pizzaan päädyimme runsaan viikon aikana kaksi kertaa. Pizzat jaoimme, eli näiden osalta Lassenkin ruokavalio oli yhtä ”huono”. Kummallakin kerralla pizza oli hiukan hätävaihtoehto. Henningsvaerissa suosikkiruokavaihtoehtomme olivat lopussa Klatreskolen rantaravintolasta ja päädyimme sen takia myös illalla Cafe Lysetoperietiin ja syömään pizzaa.  Reineen saapuessamme pitkän päivän päätteeksi oli jo sen verran nälkä, että valitsimme ensimmäinen kelvollisen näköisen ravintolan, joka sattui olemaan pääosin pizzoja tarjoava Lanternen.
Lofootit, herkkuja

Jälkiruokia emme yleensä tilaa, kun yritämme jättää tilaa herkuille päivän muilla tauoilla, mutta Krammervika Havnissa Ballstadissa söimme sunnuntai-illan buffeen ja siihen kuului myös jälkiruoka. Riskräm –annosta kasatessani ystävälliset norjalaiset halusivat jopa kertoa minulle, että mikä tämä Norjassa ilmeisen suosittu jälkiruoka on ja miten sitä tuon marjakiisselin kanssa nautitaan. Vohveleita taas oli tarjolla lähes kaikkialla, joko norjalaisella ruskealla juustolla suolaisina versioina ja hillolla ja kermalla makeina. Tämän paperilautasella tarjotun nautimme Fiskebölin lauttasatamassa katsellen Melbun puolelle menevän lautan lähtöä. Kahviloissahan ei valinnanvaraa Pohjois-Norjassa juuri ole: jos sellainen sattuu kohdalle, niin sinne kannattaa poiketa ja ottaa mitä tarjolla on.

Kaikki Lofooteilta

Tämän ”ruokajutun” lisäksi olemme  kirjoittaneet Lofooteilta nipun muita juttuja – ja luultavasti kaikki niistä suuremmalla intohimolla kuin tämän ruoka-aiheisen, joten suosittelenkin käyttämään aikaa lähinnä näihin:

Bodö

Lopuksi vielä pari sanaa Bodöstä. Kaupungista, joka valikoitui Lofoottien matkamme alku- ja päätepisteeksi siksi, että sinne pääsi Helsingistä lentäen yhdellä vaihdolla Arlandan tai Oslon kautta.

Bodö Norja

Asuimme mennen tullen yhden yön Radisson Blu –hotellissa ja ehdimme tutustumaan kaupunkiin yhden aamu- ja toisen iltapäivän verran. Satama näytti kauniilta, etenkin mennessä, kun emme olleet kaikkea kaunista Lofooteilla vielä nähneet! Lauantai-aamuna kalastajaveneestä myytiin tuoreita katkarapuja ja ostajia tuntui riittävän. Pienehkössä kaupungissa kaikki tarvittava on kävelyetäisyydellä, jopa lentokenttä, ihan oikeasti, ainakin tuosta Radisson Blue hotellista.

Bodö Norja

Sen verran mitä kaupungilla kävelimme niin taide tuntui saaneen kivasti jalansijaa tässä kaupungissa. Monien rakennusten seiniä koristivat mahtavat muraalit ja värikkäitä koristeeksi asetettuja vanhoja polkupyöriä löytyi lähes joka korttelista.
Autolla liikkuessamme päädyimme käyttämään City Nord –ostoskeskuksen kauppoja ja ravintoloita, joita toki olisi keskustassa kävelyetäisyydeltäkin löytynyt. En osaa suositella Bodötä itsenäisenä matkakohteena, sillä emme niin paljoa siihen tutustuneet, mutta jos tuolle suunnalle osut, niin ei sitä välttääkään kannata, ihan kivalta kaupungilta se vaikutti!

Bodö Norja

instagram-travel-thursday-FIN-150x150
Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday –tempausta, jonka järjestäjinä toimivat matkablogit
Muru Mou
, RIMMA+LAURA ja Travellover
.

Käy tykkäämässä Meriharakan Facebook-sivusta, niin saat uudet päivitykset suoraan uutisvirtaasi. Seuraa kuviamme ja kommenttejamme myös Instagramissa (@Meriharakka) ja Twitterissä (@Meriharakka1)!

Henningsvaer feature

Säätiedotuksia Lofooteilta

Varauduimme niin henkisesti kuin varustein sateiseen viikkoon Lofooteilla. Luimme esimerkiksi tällaisen lauseen aiheesta ennen matkaamme: ”A week straight of a misty gray sky is not an uncommon occurrence, oftentimes leaving me frustrated that my camera just sits in my backpack.”

Suomeen luvattiin helteitä, mikä ei meitä harmittanut, sillä emme niistä juuri välitä. Mutta sen verran kiinnostuimme aiheesta sää, että päätimme kuvittaa Instagram-tilimme joka päivä yhdellä sääkuvalla. Tällainen oli heinäkuun viimeinen viikko kesällä 2016 Lofooteilla: ei satanut viikkoa putkeen. Itse asiassa satoi vain kahtena aamuna ja silloinkin kirkastui viimeistään puoleen päivään mennessä. Varsinaisia sadevaatteita käytimmekin vaan meriretkellä ja silloin vaan siksi, että olivat lämpimimmät vaatteemme.

Lofoottien matkamme alkoi lennoilla Helsinki – Oslo – Bodö. Olimme perillä myöhään illalla, joten majoituimme yhdeksi yöksi paikalliseen Radisson Blu -hotelliin (mennen tullen). Vuokra-autonkin noudimme vasta seuraavana aamuna, sillä emme halunneet yöllä paneutua outoon autoon ja kaupunkiin.

Bodö sää Hagstua sää

Seuraavana iltapäivänä matkustimme lautalla Lofoottien eteläkärkeen, Moskenesiin. Olisimme mielellämme majoittuneet vaikka ihan eteläkärkeen, Å:n kylään, mutta olimme liian myöhään liikkeellä, huoneita ei ollut ja telttaa emme harkinneetkaan, joten päädyimme Leknesin lähelle Hagstuaan mökkimajoitukseen kahdeksi ensimmäiseksi yöksi. Kahdeksi, sillä ajattelimme, että loma on enemmän lomaa kun ”koti” ei vaihdu joka yö, mutta Hagstua Leknesin lähellä osoittautui olevan sen verran keskellä ei mitään, etten toista kertaa siellä yhtä yötä enempää viettäisi. Toki teimme ihan kivoja retkiä Hagstua tukikohtanamme, mutta niistä erikseen vähän myöhemmin.

Henningsvaer sää

Hagstuasta jatkoimme Henningsvaerin kylään, jota sanoisin kyllä Lofoottien kauneimmaksi, vaikka jotkut saattavat myös Reineä sellaiseksi väittää. Tänne onnistuimme lopulta saamaan kahden yön majoituksen sinnikkäästi yrittämällä. Booking.comista sain ensin yhden yön ja kun sitten hotellilta suoraan tiedustelin, että olisiko heillä yhtään huonetta vielä toiseksi yöksi, niin sellainen sitten lopulta löytyi. Jouduimme kyllä vaihtamaan huonetta, sillä ensimmäinen varaamamme oli vähän isompi ja kalliimpi kuin toiseksi yöksi löytynyt, mutta pienempi paha se huoneen vaihto oli kuin kylän vaihto. Henningsvaerissa tekemästämme meriretkestä ehdinkin jo kirjoittaa oman juttunsa, mutta muuten ajattelin kehua Henningsvaeri vähän monisanaisemmin myöhemmin.

Henningsvaer sää Henningsvaer sää Svolvaer sää

Henningsvaerista jatkoimme Svolvaeriin, saarten pääkaupunkiin. Rajallisista tarjolla olevista majoitusvaihtoehdoista päädyimme tylsästi Scandic-hotelliin, josta siitäkin kahden peräkkäisen yön saaminen vaati sinnikästä varaustilanteen tsekkaamista.  Vähän tylsäksi hotelli tosiaan osoittautui Henningsvaerin persoonallisen Bryggehotellin jälkeen, kuten Svolvaerkin. Pääkaupunki tuntui pikkukylien jälkeen jo liian tavalliselta.

Mutta suuntasimmekin sitten sieltäkin päiväretkelle vielä pohjoisemmaksi ja löysimme monta hienoa paikkaa, joista lisää myöhemmin.

Svolvaer Scandic sijaitsee muuten pienellä Lamholmenin saarella (jonne toki on ajo- ja kävely-yhteys) ja samaisella saarella alkoi Lamholmen Festival -musiikkitapahtuma perjantaina (majoituimme saarelle keskiviikosta perjantaihin) ja festivaalin valmistelu vei kaikki saaren parkkipaikat jo torstaina, mutta onneksi itse kaupungin puolella oli suhteellisen väljää eivätkä laukkumme ja reppumme olleet kovin painavia.

Svolvaer sää Bodö sääSörvågen sää

Svolvaerista lähdimme, lomalaisiksi, aikaisin aamulla, sillä edessä oli paluumatka saaren eteläkärkeen rantojen pieniä kyliä kierrellen. Paluumatka, sillä palasimme lautalla Moskenesista Bodöhön ja edelleen sieltä lentäen tällä kertaa Arlandan kautta Suomeen. Yövyimme viimeisen yön Sörvågenin pienessä kylässä Moskenesin ja Ån välissä.

Sörvågen Inn oli ainut vapaa majoitus viimeiseksi yöksi ennen paluuta Bodöhön ja vaikka käytössämme olikin oma huone ja kylpyhuone, niin paikka oli muuten enemmän hostelli kuin hotelli. Yhteiskeittiössä olisi voinut tehdä aamupalaakin, mutta tyydyimme kuivamuonaan ja kahviin/teehen.

Hotellivalinnoistamme vielä sen verran, että olimme niitä toukokuussa tehdessämme jo auttamattomasti myöhässä ja nämä mökit/hotellit/majatalot valikoituivat pitkälti saatavuuden mukaan.
Jos uudelleen menisimme Lofooteilla ja olisimme varausten kanssa ajoissa (ja etenkin jos meitä olisi useampi kuin kaksi), niin yrittäisin varata Rorbuja, eli norjalaisten perinteisiä kalastajamajoja jäljitteleviä mökkejä, jotka usein ovat ihan rannalla. Nyt niitä ei vaan ollut missään enää vapaana, ei ainakaan sellaisia, joissa olisi ollut omat pesutilat.

Summittainen reittimme kartalla näyttää tältä – kiertelimme siis tosiaan vain Lofooteilla, emme muualla Pohjois-Norjassa. Omalla autolla -vaihtoehdon, myös autojunalla Pasilasta pohjoiseen ja ajaen siitä eteenpäin, hylkäsimme melko pian, sillä juna näytti maksavan lähes saman kuin lennot ja lomapäiviä olisi kulunut laiskasti ajaen useampia ennen Lofooteille saapumista (ja tietysti sama toisin päin).
Mutta tämä on siis vaan yksi vaihtoehto reitiksi, meidän kriteereillä riittävän hyvä, joillakin muilla kriteereillä ehkä ihan huono! Absoluuttisesti parasta reittiä tuskin onkaan.

Lofootit kartta

Paluulentomme oli SASilla, joka tarjosikin ”mukavan” yllätyksen. En ollut lentoja varatessani huomannut, että toisin kuin Norwegianilla, SAS Light -vaihtoehto ei sisältänyt matkalaukkuja ja siinä vaiheessa kun sen huomasimme (alle 22 tuntia lennon lähtöön) niiden hinta olikin jo pompahtanut n. 60 euroon per laukku. Muistaakseni paluulento Tukholman kautta oli lentoja varatessani saman hintainen kuin muut vaihtoehdot, mutta aikataulultaan meille sopivin. Laukkumaksujen kanssa se oli nyt jo varmasti muita vaihtoehtoja kalliimpi – tosin laukut olisi voinut maksaa vähän aikaisemmin, silloin hinta olisi ollut vain 22 euroa laukku.

Mutta olihan Arlandassa ihan kiva poiketa shoppailemassa pitkästä aikaa!

Sääkuvat on tehty iPhonen Instaweather Pro -sovelluksella, josta voisi vielä mainita, että kuva on otettava oikeana päivänä, sitä ei voi valita olemassaolevien kauniin aurinkoisten kuvien joukosta!

instagram-travel-thursday-FIN-150x150
Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday –tempausta, jonka järjestäjinä toimivat matkablogit
Muru Mou
, RIMMA+LAURA ja Travellover
.

Save

Save