Aihearkisto: Näyttelyt

Kusama feature

Näkemiin Helsinki ja Espoo!

Kamat alkavat taas kohta olla kasassa ja matkamme kohti Nepalia ja Bhutania alkaa. Perilla Kathmandussa pitäisi olla tiistaiaamuna, Helsingistä Dohan kautta koukaten.
No, onhan tässä jo oltukin kotona, kuukauden päivät.

Monta pientä retkeä alkuvuoteen koti-Suomessakin on toki mahtunut.

Lux Helsinki 2017

Tammikuussa jo ennen talvipakoamme Portugaliin, kävimme LUX Helsinki -tapahtuman valoja katsomassa tapahtuman sen viimeisenä iltana, sunnuntaina. Ei olisi kannattanut – sen verran suuret joukot olivat liikkeellä ja pienempiin kohteisiin niin pitkät jonot, että päätimme, että jos emme tulevina vuosina pääse tätä valonäytelmää katsomaan arki-iltana, niin sitten emme mene.

Helsinki Lux 2017Helsinki Lux 2017

Kusama In Infinity

Samana iltana kävimme katsomassa Yayoi Kusaman In Infinity -näyttelyn HAMissa. Sama vika, vaikka näyttelyn päättymiseen oli tuolloin vielä pari viikkoa. Monet teoksista olivat sellaisia, että ne pääsi kerralla kokemaan vaan muutama henkilö, eli myös täällä tarjolla oli enimmäkseen pitkiä jonoja. Minulla on vähän huono tapa kirjata mielenkiintoiseksi arvioimia näyttelyitä idealistalle loppupäivämäärineen, mutta liian havahdun niihin vasta viikkoa, korkeintaan paria ennen tuota viimeistä päivämäärää. Ihan viimeisiä päivä olen sentään jo oppinut välttämään jonotettuani joskus pari korttelia Ateneumiin.

Kusama Helsinki tammikuu 2017Kusama Helsinki tammikuu 2017

Kämp Brasserie Afternoon Tea

Matkamessujen jäljiltä sain Destination Loma -blogia kirjoittavan ystäväni kautta etukupongin Kämpin iltapäiväteelle ja lopulta tuonkin osalta loppupäivämäärä sai meidät liikkeelle yhtenä iltapäivänä. Ylellisyyttähän tuo on, mutta pitäähän sitä nyt silloin tällöin tutustua Helsinginkin hienompaan puoleen.

Kämp Brasserie Afternoon Tea Kämp Brasserie Afternoon Tea

Kiasma Mona Hatoum

Kuten Kusaman näyttely myös Mona Hatoumin työt Kiasmassa jäivät meiltä melkein viimeiseen päivään. Näyttely päättyi sunnuntaina ja me onnistuimme lopulta käymään siellä jo (?) torstaina. Arki-aamuna Kiasmassa ei sentään tarvinnut jonottaa yhtään :-)

Helsinki Kiasta Hatoum Helsinki Kiasta Hatoum

Valotaideteos Kylämaja Espoo

Espoossakin oli helmikuussa pieni oma ”LUX Espoo” -tapahtumansa. Matinkylän Kylämajan talo valaistiin yhtenä iltana näyttävästi ja vaikka pakkanen tuolloin illaksi vähän kiristyikin, niin talsimme sitä katsomaan. Sen kerran kun kävelyetäisyydellä on jotain näinkin yllättävää! Yhden illan ja yhden kohteen tapahtuma keräsi myös vain kohtuullisen yleisön – ei ruuhkia täällä meillä päin :-)

Espoo Matinkylä Kylämaja Light Espoo Matinkylä Kylämaja Light

Mutta talvi Suomessa ja talvisen Helsingin ja Espoon tapahtumat jäävät nyt meiltä hetkeksi – hyvällä tuurilla tältä talvelta, jos kevät tulisi parin viikon sisällä (ainahan voi toivoa).

Seuraavat juttu blogissamme onkin sitten Nepalista tai Bhutanista, kirjoitusinspiraatiosta, -ajasta ja nettiyhteyksistä riippuen.

Helsinki tammikuu 2017 Kädet
Kädenjälkiä Kampin aukiolla Helsingin talvessa 2017
Come to Finland -näyttely

Ideasta näyttelyksi – Come to Finland!

Magnus Londen heittäytyy lähes runolliseksi kertoessaan elegantista naisesta, joka istuu ravintolan terassilla shampanjalasi edessään. Hän ei ole koskaan nähnyt Helsinkiä näin autiona, mutta kuva ei olekaan nyky-Helsingistä, vaan matkailujuliste vuodelta 1939. Juliste on Hagelstamin anktivariaatin ikkunassa ja Magnus tietää, että hänen on saatava se. Hänen on myös saatava tietää enemmän: tämä ei voi olla ainoa laatuaan vaan näitä on oltava enemmän. Ja niin hänestä tuli, kuusitoista vuotta sitten, julistekeräilijä.

Magnus Londen

Julistetta vuodelta 1939 koristavat olympiarenkaat. Vuoden 1940 olympialaisia ei kuitenkaan sodan takia koskaan tullut Helsinkiin, mutta juliste jäi elämään. Kuten toinenkin, josta sitten pienin muutoksin tehtiin julisteita vuonna 1952 lopulta pidettyihin olympialaisiin: Suomen karttaa piti hiukan muokata, Petsamo poistaa ja Karjalaa hiukan pienentää.

Olympia 1952 Olympia 1940

Imatra-julisteSuomen markkinointi matkailukohteena alkoi Imatran koskesta.

Imatralla oli uusi hotelli ja koskenkin valaistus oli uusittu, joten matkailijat olisivat tervetulleita. Axel Gallen (sittemmin Akseli Gallen-Kallela) toteutti Imatraa kuvaavan julisteen vuonna 1893. Ei ollut internettiä, ei, mutta juliste kertoi Imatrasta ranskaksi ja venäjäksi.

Imatran jälkeen matkailijoille markkinointiin 1900-luvun alussa Helsinkiä, Turkua, Viipuria, Kolia ja Punkaharjua. Lappi tuli mukaan vasta 1930-luvulla.

Turku matkailujulisteessa Viipuri matkailujulisteessa

Matkailijat tulivat Venäjältä, Saksasta, Englannista ja Ruotsista. Heitä ei ollut paljon, sillä matkailu ei vain harvojen ulottuvilla. Laivaan Saksasta Suomeen mahtui 38 matkustajaa.

Sotien jälkeen matkailujulisteisiin ilmestyivät lapset: matkailu oli jo mahdollista perheillekin. Niin, ja huumori.

Julisteissa näkyy niiden kaupallisuus. VR:n tilaamissa julisteissa piti näkyä juna. Kuten markkinoinnissa kai aina, totuutta on myös mahdollista hiukan muokata: ei se juna oikeasti mennyt ihan Pallastunturille asti, mutta kuvassa se voi siltä näyttää.

VR matkailujuliste VR matkailujuliste

1960-luvun julisteen Turusta muistan oikeasti nuoruudestani.
Naantalia ja Hankoa, Suomea kesäkohteena, markkinoivat julisteet ilahduttavat edelleen näin helmikuussa: kesä on tulossa …

Naantali matkailujuliste Hanko matkailujuliste

Erik Bruunille. suomalaisen julistetaiteen legendalle, on omistettu näyttelyssä kokonainen seinä. Suomen ja Ruotsin välistä laivaliikennettä markkinoivan julisteen tekoon haettiin inspiraatiota matkustamalla näillä laivoilla ja inspiraatio löytyi buffetpöydästä.
Näinhän matkabloggaajien nykyaikana toteuttamat markkinointihenkiset yhteistyöjututkin syntyvät, hakemalla inspiraatiota jutun kohteena olevasta paikasta.

Erik Bruunin matkailujulisteita

Lentoliikennekin ehti vielä julisteisiin. Ehti, sillä 1960-luvulla värivalokuvat valtasivat alaa ja julistetaide vaipui taka-alalle. En ollut ajatellut, että tekniikan kehittyminen on tässäkin kohdin muuttanut maailman, nopeasti. Kuten monissa vanhoissa matkailujulisteissa joissain lentoaiheisissakin julisteissa näkyy Tuomiokirkko. Tuomiokirkon ja lentokoneen sijoittaminen samaan kuvaan ei kuitenkaan ollut vain taiteilijan vapautta, sillä ennen Malmin (ja Helsinki-Vantaan) lentokenttää lentoliikenne Helsinkiin tapahtui Katajanokan kautta. Lentoaika Helsinki-Turku-Tukholma oli muuten aikoinaan 165 minuuttia!

Lentoliikenne matkailujuliste Lentoliikenne matkailujuliste
Värivalokuvat valtaavat julisteet

Vintagesta nykyaikaan

Meriharakka juliste TammisaariVärivalokuvat veivät piirretyt matkailujulisteet, mutta näyttelyä varten on tilattiin 12 suomalaiselta taiteilijalta kultakin kaksi julistetta: toinen yleisesti  Suomea matkakohteena markkinoiva ja toinen jotain paikkakuntaa markkinoiva.
Tammisaaren julisteeseen oli päässyt myös meriharakka!

Kansallismuseo, Visit Finland ja Come to Finland -organisaatiot järjestivät myös joulukuussa 2016 julistekilpailun, jossa parhaiten sijoittuneet julisteet ovat myös esillä näyttelyssä.
Näyttelyn voitti guatemalaistaustainen Omar Escalante julisteellaan Take Some Finland, jossa suomalaisuus kiteytyy talveen, avantoon, mökkiin meren rannalla ja revontuliin.

Nykyaikainen Helsinki matkailujuliste Take some finland -juliste

Esillä on myös matkailun edistämiseen liittyviä elokuvia (tai niiden pätkiä) vuosien varrelta ja näyttelyn julisteista tuotettuja tavaroita kotiin hankittavaksi.

Julisteet itse näyttelyssähän ovat kaikki aitoja, alkuperäisiä, mutta osasta niistä voi halutessaan ostaa itselleen kopion n. 25 euron hintaa (riippuen vähän julisteen koosta).
Monet näyttelyssä esillä olevista alkuperäisistä julisteista ovat julistekeräilijäksi sattuman oikusta ryhtyneen Magnus Londenin itselleen hankkimia, mutta osa myös muualta lainattuja. Aitojen, alkuperäisten, piirrettyjen julisteiden hinnat liikkuvat maailmalla 2000 – 5 000 euron välillä, paitsi jos kyseessä on talvinen alppimaisema, jolloin hinnat voivat nousta jopa 10 000 euroon. Värivalokuvajulisteita saa jo muutamalla sadalla eurolla.

Alkuperäisiä julisteita näyttelyssä on esillä noin 100.
Näitä alkuperäisiä julisteita kannattaa ehdottomasti, jos vaan mahdollista, käydä itse museossa katsomassa, sillä tämän jutun kuvituksena olevat museon seinältä pikaisesti lehdistötilaisuudessa otetut kuvat julisteista lasin takana eivät tee niille oikeutta.
Suuntaan tai toiseen hiukan vinot kuvat ovat omiamme, pienet kuvat Axel Gallenin Imatra-julisteesta ja Tammisaaren ”meriharakka” -julisteesta ovat Come to Finlandin sivuilta.

Come to Finland magneetteja

Come to Finland – Riemuhuuto paratiisista -näyttely Kansallismuseossa 17.2. – 28.5.2017.
Avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 11-18. Liput 7-10 euroa tai museokortilla.

Näyttelyn julisteista ja niiden historiasta kertovat kirjat Come to Finland Posters & Travel Tales 1851 – 1965 vuodelta 2008 (35 euroa) ja Come to Finland! Paradise calling Travel posters & stories ”pokkari” saatavina näyttelyn ja Kansallismuseon myymälöissä.
Isossa kirjassa julisteita on vielä paljon enemmän kuin näyttelyssä, joten jos ihastut vanhojen julisteiden maailmaan, kannattaa hankkia se.

Otsikkokuva Askelmerkit

Taidetta etsimässä

Tämän kesän kohdallemme osuneita kotimaisia taide-elämyksiä on yhdistänyt yksi asia. Se on pitänyt löytää ja oivaltaa, että tämä se nyt on. Seurasaaressa kiersimme innolla rakennuksesta toiseen etsien laatikossa olevia valokuvia.

Lauantaina päädyimme etsimään taidetta Tapiolassa.
Yövieras TapiolaJuhannuksen alla huomasimme sattumalta ison hevosaiheisen työn Ainoan lähellä. Työ osoittautui Jenni Tieahon työksi Yövieras ja se oli osa Espoon Askelmerkit -nimistä ympäristötaideteosten kokoelmaa, joka on Tapiolassa esillä tämän kesän, aina syyskuun loppuun asti.

Tuolloin meillä ei ollut aikaa lähteä etsimään muita teoksia: työllä oli numero, 1, joten arvelimme niitä olevan lisää ja kun asiaa ehdimme selvittämään, niin saimme selville, että niitä on yhteensä 10 ja niinpä lähdimme netistä tulostetun kartan kanssa etsimään loppuja teoksia. Tehtävän vaikeustasoa nostaaksemme emme etsineet etukäteen kuvia teoksista.

Askelmerkit kartta

Tässä kohtaa spoilerivaroitus – jos asut sopivan lähellä Tapiolaa ja haluat itse kokea etsimisen ja löytämisen riemun, älä lue tätä juttua vielä pitemmälle. Jos taas haluat ”käydä näyttelyssä” kanssamme, niin jatka lukemista.

Jatka lukemista Taidetta etsimässä

Seurasaari feature

Seurasaaren maisemat

Tämän kesän ovelimman taidenäyttelyn löydät Seurasaaresta.
Finnish Landscape -nykytaidenäyttely ei avaudu ihan helposti – teokset on etsittävä ja löydettävä ja kunnon nykytaiteen tapaan vielä oivallettava, mutta kokemus on kesäretkenä mielenkiintoinen ja palkitseva.

Remnants taiteilija Liisa Roberts ja Joanna Warsza
Taiteilija Liisa Roberts ja näyttelyn kuraattori Joanna Warsza

Seurasaari Remnants

Liisa Robertsin teos Remnants hallitsee näyttelyä, sillä se on levittäytynyt moneen rakennukseen: Kurssiin, Ivarsiin, Kahiluodon kartanoon, Anttiin ja vielä Pertinotsaankin. Kaikissa näissä rakennuksissa oli 1700- ja 1800-luvun taloille tyypilliseen tapaan vierashuoneita ja näyttely on taloissa vieraana. Vierashuone löytyi usein myös vielä taiteilijan lapsuuden aikaisissa kodeissa, Espoon Tapiolassa.

Valokuvien myötä Tapiolan rivitaloasuntojen interiöörit on kätketty Seurasaaren vanhojen rakennusten uumeniin ja kiinnostunut katsoja saa ne katsottavakseen, kauniisti pyytämällä.

Remnants 1 Remnants 2 Remnants 3 Remnants 4 Remnants 5 Remnants 6 Remnants 7 Remnants 8

Valokuvametsästyksemme palkinnoksi, itsellemme, kuvasimme jokaisen löytämämme laatikon, mutta suosittelemme ehdottomasti koko kokemusta: Seurasaaren vanhojen talojen kiertämistä, valokuvalaatikoiden pyytämistä ja hyvälaatuisten, paperille tulostettujen, kuvien katselua tämän kokemuksesta vain aavistuksen antavan kuvasarjan täydennykseksi.

Seurasaari

Myös taiteilijaryhmän Natascha Sadr Haghighianin, Jumanan Mannan ja Haig Aivazianin teos Accounts of Things and People that Have Been Moved vaatii löytämistä ja oivaltamista. Ja ehkä tämä(kään) teos ei aukene ilman, että siitä lukee hiukan lisää näyttelyesitteestä.

Kävimme näyttelyssä kesäkuun alkupuolella tavallaan kahdesti, sillä Lasse kävi tutustumassa jo näyttelyn rakentamiseen ennen sen avaamista ja kuvat taiteilijoista ja vielä tekeillä olevista teoksista ovat tuosta tilaisuudesta 9. kesäkuuta.
Toisen kerran kävimme yhdessä kiertämässä näyttelyn avajaispäivän jälkeen sunnuntaina 12. kesäkuuta.

Ensimmäisessä kuvassa alla Finnish Landscape -näyttelyä rakentaneita taiteilijoita ja vielä rakenteilla oleva teos ja toisessa valmis teos. Mitenkähän tuo on muuten kestänyt alkukesän rankkoja sateita?

HaveBeenMoved taiteilijat HaveBeenMoved taiteilijat

Algeriassa syntyneen Kader Attian teos Mimesis as Resistance tuo luonnon keskelle tekniikan keinoin elinympäristönsä ääniä matkivan australialaisen lyyrypyrstön.  Lintu, joka pystyy tarkasti matkimaan elinympäristönsä ääniä, myös vaikka moottorisahaa, kertoo ääntelyllään myös sen oman elinympäristön tuhoutumisesta.

Lyyrapyrstön ääniä voit kuulla vaikka suomalaisesta kuusesta – ja itse linnun voit bongata Kahiluodon kartanon puutarhassa, videoinstallaationa puussa!

Mimesis as Resistance Mimesis as Resistance

House with the ViewKahiluodon kartanossa on myös Ilya Orlovin installaatio A House with the View, joka ei kuitenkaan muiden teosten tavoin meitä ideana oikein innostanut eikä ehkä siksi tuntunut oikein meitä haastavankaan. Toisaalta joku satunnainen katsoja samassa huoneessa samaan aikaan, tuntui teoksesta kovasti pitävän, joten käykää katsomassa ja päättäkää itse!

 

Seurasaari

Annika Erikssonin videoteos Past Lives Selector vaatii pysähtymään useaksi minuutiksi (video taisi olla 8 minuuttia pitkä), mutta videolla esiintyvät cosplay -harrastajat ovat kyllä hyviä ja keskiaikaa ja kyborgiutta yhdistelevät asut sijoitettuna Seurasaaren miljööseen luovat taas uuden ulottuvuuden museoiden meille esittelemään maailmaan.

Past Lives Selector

Past Lives Selector taiteilija
Annika Eriksson – taiteilja Past Lives -videoteoksen takana

Juhlakentän laidasta löytyy vielä yksi Finnish Landscape -näyttelyn teos, eli Ahmed Al-Nawaksen ja Manna Henrikssonin lippurivistö Valkeat, joka muistelee kesällä 1962 Helsingissä järjstettyä Maailman nuorisofestivaalia. Teoksen toteutus kyllä ainakin tuulisella säällä jättää hiukan toivomisen varaa, sillä kirjainrivistö, jossa lukee UN SEUL HEROS LE PEUPLE, ei lippujen kietouduttua naruihinsa ollut sunnuntaina luettavissa. Onneksi taiteilija oli sen torstaina Lasselle esitellyt :-)

Valkeat

Nykytaidetta tai ei, niin toki Seurasaari on aina Seurasaari, mutta näyttely johdatti meidätkin, jotka olemme Seurasaaressa käyneet lukemattomia kertoja, kiertämään alueen rakennuksia aikaisempaa tarkemmin ja tarkkailemaan niitä eri tavalla.
Olivat ne oravatkin siellä, mutta tällä kertaa tutustuimme oikeasti saareen museona!

Mene siis Sinäkin, taas kerran – tai ensimmäistä kertaa – Seurasaareen.
Juhannuksena tai joskus toiste. Finnish Landscape -näyttely on avoinna elokuun loppuun asti ja Seurasaaren museot päivittäin klo 11 – 17.

Juhannusruusu

Tämän juhannusruusun myötä toivotamme myös teille kaikille

Oikein Hyvää Juhannusta!

Juhannuksen vietämme Ahvenanmaalla – ja jutut blogissa jatkuvatkin sitten ennemmin tai myöhemmin Maarianhaminasta, Saltvikista ja Eckeröstä.

Käy tykkäämässä Meriharakan Facebook-sivusta, niin saat uudet päivitykset suoraan uutisvirtaasi. Seuraa kuviamme ja kommenttejamme myös Instagramissa (@Meriharakka) ja Twitterissä (@Meriharakka1)!