Aihearkisto: Näyttelyt

Yhtä säätöä

Ehkei nykyisin enää aina, mutta aikoinaan oli tapana sanoa, että jokaisen menestyvän miehen takana on nainen. Äitinikin oli kotona 15 vuotta kolmen lapsen kanssa mahdollistaakseen osaltaan isäni uran. Taisi sekin olla välillä yhtä säätöä!

Taiteilija Akseli Gallen-Kallelan tietänee jokainen suomalainen ainakin nimeltä ja useimmat tunnistanevat myös joitakin hänen teoksiaan: Poika ja varis, Akka ja kissa, Aino-triptyyki, Sammon puolustus, Ad Astra – listaa voisi jatkaa vielä monen monta riviä.

Mary Gallén

Mutta moniko tuntee naisen Axel Gallénin takana? (Axel Gallén suomensi nimensä 1900-luvun alussa.) Gallen-Kallelan museon näyttely Yhtä säätöä esittelee Axel Gallénin puolison, Mary Gallénin. Ja tunnustettakoon heti, emme mekään olisi ennen näyttelyvierailua osanneet edes nimetä taiteilijan puolisoa.

Mutta Gallen-Kallelan museon näyttelyyn tutustuttuamme palaset asettuvat kohdalleen.

Tietysti jonkun on pitänyt huolehtia arjesta – ilman sitä kansallisaarteemme olisivat jääneet syntymättä.

Mary pyöritti perheen arkea ja taloutta lukuisissa kodeissa ja osallistui myös puolisonsa töihin mm. veistämällä ja kultaamalla kehyksiä, toteuttaen tekstiilisuunnitelmia, ommellen malleille vaatteita ja istuen myös itse mallina.
Mary osallistui myös perheen elannon hankkimiseen toimimalla niin soitonopettajana kuin perustamalla kutomon.

Yhtä säätöä Mary Gallen Yhtä säätöä Mary Gallen Yhtä säätöä Mary Gallen

Kaukomatkoja 1900-luvun alussa

Matkabloggaajan näkökulmasta ehkä mielenkiintoisimmat vaiheet niin Mary kuin Axel Gallénin elämässä liittyivät matkoihin – etenkin Itä-Afrikkaan ja Pohjois-Amerikkaan suuntautuneihin kaukomatkoihin.

Vuodet Keniassa kahden lapsen kanssa vaativat 1900-luvun alussa (1909-1911) tarkoittivat tuolloin jotain ihan muuta kuin pistäytyminen aurinkolomalla tai safarilla nyky-Keniassa. Jo matka Mombasaan ja edelleen Nairobiin kesti useamman kuukauden.

Gallen-Kallelan perheen oleskelusta Itä-Afrikassa on kirjoittanut myös matkailusivusto Kerran elämässä – jos haluat lukea tuonaikaisen matkailun inhorealismista, niin siitä vaan!

Yhtä säätöä Mary Gallen
Akseli Gallen-Kallelan töitä Itä-Afrikasta
Yhtä säätöä Mary Gallen
Mikä ”kallio” !
Yhtä säätöä Mary Gallen
Mary Gallén Itä-Afrikassa 1909 – 1910 valokuva (Kuva: Gallen-Kallelan Museo)

Pohjois-Amerikka, 1920-luvulla, lienee jo helpompi matkakohteena, myös puolisolle ja perheelle.

Yhtä säätöä Mary Gallen
Maisema New Mexicosta

Koteja ja puutarhoja

Näyttely esittelee Mary Gallénin elämää monesta näkökulmasta, puolisona, mallina, soitonopettajana, tekstiilitaiteilijana ja puutarhurina. Jos päätät poiketa näyttelyyn, niin muista kiivetä myös Gallen-Kallelan museon ylimpään torniin, jossa esitellään puutarhaharrastusta ja lukuisia omenalajikkeita!

Omasta näkökulmastani erityisen kiinnostava oli myös Maryn koteja esittelevä huone – aloin välittömästi miettiä, että monessako osoitteessa olen asunutja että pitäisikin tehdä kierros ja kuvata nämä rakennukset, sillä ne kaikki taitavat edelleen olla olemassa ja aikoinaan otetut ja tallessa olevat kuvat kertovat enemmän asuntojen yksityiskohdista kuin näistä rakennuksista.

Kuvattavaa riittäisi kahdeksan talon verran, jos alle kuukauden mittaiset oleskelut opiskelun alkuaikoina pysyvämpää asuntoa pääkaupunkiseudulta etsiessämme jätetään pois. Kaksi näistä taloista on Tukholmassa, mutta eipähän sinnekään pitkä matka ole.

Yhtä säätöä Lapsuudenkodit

Näkökulmia Maryn elämään

Mary Gallénin elämää esittelevä näyttely Yhtä säätöä on nähtävissä Gallen-Kallelan museossa aina 2. syyskuuta 2018 asti.

Näyttelyyn liittyy myös oheistapahtumia, kuten Maryn salonki, jonka tiimoilta järjestetään niin Naistenpäivän tapahtumaa, kudontatyöpajoja, croquis-iltaa kauneudenhoito-iltaa kuin puutarhatapahtumaa. Espoolaisena, joka kuitenkin käy Gallen-Kallelan museossa säännöllisin väliajoin, voisin hyvinkin kuvitella tutustuvani tarkemmin Maryn puutarhaan 13.5. (jos satumme silloin olemaan Espoossa).

Näyttelyyn voi myös tutustua näkökulmaopastuksilla, joista esimerkiksi Maryn hetket Afrikassa (25.3.) olisi ollut kiinnostava (mutta ollemme silloin jo Karibialla).

Lisätietoa niin näyttelystä kuin siihen liittyvistä tapahtumista päivämäärineen ja kellonaikoineen museon sivuilla.

Yhtä säätöä

Kävimme näyttelyssä ennen avajaisia lehdistötilaisuudessa 25.1.2018.

Dar Am Taieb feature

Nykytaiteen museo Dar Am Taieb

Kuten yleensäkin maailmalla rakensimme Sousseen liittyvät suunnitelmamme Tripadvisorin Things To Do -listan avulla. Listan kärjessä komeilee Arkeologinen museo, Soussen medina,  Ribat (linnoitus) ja Soussen medinassa sijaitseva iso moskeija.

Arkeologisen museon skippasimme, sillä laskeskelimme historiallisten museoiden kiintiömme tulevan täyteen Karthagossa ja El Jemissä ja kelasimme listaa eteenpäin. Ohitimme kylpylät ja vesiurheilukeskuksetkin ja pysähdyimme lopulta nähtävyyteen #10 eli Dar Am Taiebin museoon.

Nykytaiteen museota kuvattiin uniikiksi surrealistisen ja modernin taiteen labyrintiksi – kuullostaa riittävän erilaiselta kuin medina tai arkeologia!

Kotimuseo on auki päivittäin

Museo sijaitsee melko lähellä Soussen medinaa (Rue Ali Ben Ghdehem 25 juillet) ja viiden tähden hotellimme (Mövenpick Sousse) lähes yliavuliaat concierget etsivät meille museon esitteen, piirsivät karttaan kulkureittejä ja ehdottivat, että otamme taksin museolle. Museolle saapuessamme meidän kannattaisi pyytää taksia ennen lähtöään varmistamaan , että pääsemme sisään. Jos museo ei jostain syystäolisi auki (teoriassa se on auki päivittäin 8-19), niin taksi voisi viedä meidät medinan kupeessa sijaitsevaan Arkeologiseen museoon.

Museolle päästyämme kuljettajamme koputteli pariakin Dar Am Taiebin talon ovea ja rimputti aikansa ovikelloa ja saikin lopulta pienestä luukusta ovelta lupauksen siitä, että museo voidaan avata meille ja niin jäimme odottelemaan sitä kadulle.

Dar Am Taieb Sousse
Dar Am Taieb Sousse

Museotalosta ei voi erehtyä: valkoisten, ehkä hiukan sinisellä tehostettujen talojen maassa tämä talo on niin värikäs ja monimuotoinen, ettei siitä voi erehtyä.

Lopulta pääsimme sisään, maksoimme 2×10 dinaarin (6,70 €) pääsymaksun ja ranskaa tai englantia hiukan huonosti puhuva nainen opasti meidät ensin pihalle, jossa olisimme voineet viihtyä varmaan vartin, jos olisimme katsoneet tarkkaan kaikki sille mahdutetut esineet, mutta meitä hoputettiin yläkertaan.

Hiljaiset katsojat ja värikkäät leijonat

Yläkerrassa meitä vastassa oli katsojarivistö. Oli siellä muutakin, mutta tilan peräseinän tuolirivistöä ja tuoleilla istuvia hahmoja ei vaan voinut ohittaa.

Dar Am Taieb Sousse Dar Am Taieb Sousse

Lopulta ajattelimme kuitenkin palata tutkimaan tarkemmin etupihaa, mutta meitä opastanut nainen oli eri mieltä ja ohjasi meidät sisäpihalle, jonka jokaisella seinustalla ja jokaisessa kulmassa oli pihan tasosta katonrajaan eri tyylisiä töitä. Pihan keskellä oli pienen altaan ympärillä leijonia, kaloja ja lintuja – nämä mosaiikkitoteutuksina. Ok … ehtiihän sinne etupihalle vähän myöhemminkin.

Dar Am TaiebDar Am Taieb

Huone toisensa jälkeen

Pihalta meidät johdateltiin huone kerrallaan sitä useammassa kerroksessa ympäröiviin tiloihin, joissa teokset olivat välillä puuta, välillä kiveä, välillä pöydälle kuivumaan jätettyjä hedelmän kuoria – ja sitten seuraavaksi koko huoneen täyttäviä veistoksia.

Dar Am Taieb Dar Am Taieb SousseDar Am Taieb Dar Am Taieb

Monet alakerran huoneista olivat pimeitä, lähes ikkunattomia, mutta oppaamme sytytti niihin valot vierailumme ajaksi. Ihailimme värikkäitä lintuja ja punaisia ei minnekään, tietenkään, johtavia kierreportaita ja ehkä hiukan vaivautuneina siitä, että olimme museon ainoat vieraat olimme taas mielessämme jo palaamassa sinne etupihalle – olimmehan jo nähneet paljon enemmän kuin osasimme kuvitellakaan.

Dar Am Taieb Dar Am TaiebDar Am Taieb Sousse Dar Am Taieb Sousse

Taiteilija itse

Jossain vaiheessa olin kuitenkin yrittänyt kysellä naiselta mm. että onko hänellä tietoa montako teosta täällä on, mutta joko kysymykseni, jonka yritin esittää niin ranskaksi kuin englanniksi ei mennyt perille, tai sitten hän vaan halusi säästää vastauksen myöhempään.

Lopuksi meidät nimittäin johdateltiin tämän yksityisen kotimuseon yksityisiin tiloihin, perheen olohuoneeseen, ja saimme kuulla, että taiteilija ottaisi meidät vastaan, kunhan odottaisimme hetken. Perhe, olettaisin, tarjoili meille teetä ja keksejä, sillä taiteilijan valmistautuminen vierailuun kesti hetken, sillä hän oli vuoteessa ilmeisesti pienen leikkauksen jäljiltä, mutta se ei ollut syy olla tapaamatta museovieraita!

Dar Am TaiebTaiteilijan makuuhuoneessa etsimme hetken yhteistä kieltä ja todella yllättäen siksi lopulta osoittautui ruotsi! Dar Am Taieb oli ilmeisesti oleskellut jossain vaiheessa elämäänsä skandinaaviassa ainakin Ruotsissa ja Norjassa pitempiä aikoja ja tarjolla olleista kielivaihtoehdoista ruotsi oli hänelle tutuin, sillä arabiaahan me emme puolestamme osanneet.

Teosten lukumäärästä emme arviota saaneet, mutta sen saimme tietää, että taiteilija on täyttänyt taloaan näillä kaikilla teoksilla neljän vuosikymmenen ajan. Materiaaleina teoksissa on käytetty ihan kaikkea: kiveä, puuta, rautaa, keramiikkaa, vanhoja kenkiä, vanhoja pensseleitä – ihan mitä tahansa.

Lyhyen tapaamisemme jälkeen – vuoteenomana olevan miehen pidättäminen pitempään keskusteluun satunnaisten turistien kanssa ei tuntunut oikealta – palasimme lopulta etupihalle ja lopulta verannan radiokokoelman, kanat ja pehmotiikerinkin ohittaen takaisin kadulle.

Dar Am TaiebDar Am Taieb SousseDar Am Taieb

Olimme palanneet takaisin Sousseen jostain ihan toisesta maailmasta.

Gumbostrand

Gumbostrand ja Caj Bremer

Teimme joulunalusviikolla retken Gumbostrandiin, Sipooseen.
Retken innoittajana oli valokuvanäyttely: Caj Bremer, noin 100 kuvaa Suomesta, mutta päädyimme myös syömään joululounaan Gumbostrandin Bistrossa.

Bistro

Joululounas yllätti positiivisesti: ruoka oli mieleemme alusta loppuun ja tarjoilu ystävällistä ja nopeaa. Pisteet myös siitä, että perinteiset jouluruuat oli jätetty pois tältä joululounaalta – niitä kun tulee loppuviikosta syötyä kuitenkin, ainakin joltain osin. Lohitartar paahdetulla mallasleivällä, possunposkea & juurespyree ja vanilja-puolukkajäädyke tekivät hyvin kauppansa – olihan tuonne Iirislahdesta ajomatkaa melkein kolme varttia 🙂

Gumbostrand Bistro Gumbostrand Bistro Gumbostrand Bistro Gumbostrand Bistro

Plussaa ravintolalle myös siitä, että annokset olivat sopivan pieniä siten, että jälkiruuallekin jäi vielä hyvin tilaa!

Itse ravintolassa ei näin joulun alla sitten niin hyvin tilaa ollutkaan – me satuimme tulemaan sopivaan aikaan siten, että pöytä löytyi, mutta ateriamme loppupuolella pääosa pöydistä oli jo täynnä, eli ilmeisesti ei ole ihan turha ravintola tämä Bistro.

Caj Bremer, noin 100 kuvaa Suomesta

Näyttely ylitti odotuksemme, jos mahdollista, sillä saimme osittain todella asiantuntevan oppaan, eli itse valokuvaajan, Caj Bremerin. Helsingin Sanomat julkaisee ilmeisesti ainakin osan näistä Bremerin kuvista jouluaattona, mutta toki on eri asia nähdä kuvat näyttelyssä aitoina valokuvina kuin lehdessä tai tabletilla.

Alla muutamia suosikkejani näyttelyn kuvista ja valokuvaaja kuviensa keskellä.

Gumbostrand Caj Bremer Gumbostrand Caj Bremer Gumbostrand Caj Bremer Gumbostrand Caj Bremer Gumbostrand Caj Bremer Gumbostrand Caj Bremer

Caj Bremeriä emme olleetkaan oikeasti tavanneet koskaan aikaisemmin, mutta hänen poikansa Stefan Bremer esitteli joskus jo yli kymmenen vuotta sitten omia kuviaan täpötäydessä Ässäkeskuksen auditoriossa tilaisuudessa, jossa mekin olimme.
Monet hänen kuvistaan kertoivat omaa historiaansa Bremerin valokuvaajaperheestä, niin isästä kuin pojasta.

Myymälä

Gumbostrandissa on paitsi näyttely- ja ravintolatilat, myös tilava designmyymälä, jossa näin joulun alla oli tietysti kivan jouluinen tunnelma.

Gumbostrand GumbostrandGumbostrand

Joulun jälkeen

Caj Bremerin kuvat ovat esillä vielä 5-14. tammikuuta, myös loppiaisena, eli jos olet liikkeellä Sipoon/Porvoon suunnalla, niin tässä yksi kiva kohde tuolla suunnalla!  Gumbostrandissa on myös Bremerin kuvien lisäksi vielä tammikuun alussa esillä muutakin taidetta ryhmänäyttelyssä  Suomi nyt ja tulevaisuudessa. Ehkeivät ihan minun makuuni, mutta koska töitä on esillä useammalta taiteilijalta, niin ainakin ne ovat keskenään hyvin erilaisia nämä Suomi 100 -teemaiset työt!

Joululounaan aika meni jo, mutta eiköhän niin Bistrosta kuin myymälästä löydy jotain hyvää/kivaa myös joulun jälkeen!

Caj Bremeristä ja tästä näyttelystä on myös hyvä henkilöjuttu joulukuun Eeva-lehdessä, jonka näyttikin saavan ruokakaupan kassalta joulun kunniaksi alle 5 eurolla.

Gumbostrand Caj Bremer

Gumbostrand vaikutti alueena myös sellaiselta, että tänne, meren rannalle, kannattaisi palata kesälläkin. Alueella näytti myös olevan Bistron lisäksi toinenkin ravintolavaihtoehto, eli ravintola Návetta Laituri.