Aihearkisto: Palautteet matkanjärjestäjille

TSS Marokko feature

TSS Travel Services Scandinavia – Marokko

TSS, tai monessa muussa Euroopan maassa RSD, RSD Reise Service Deutschland, RSD Travel, RSD-Belgium, Ranskassa First Voyages France, tunnetaan uskomattoman halvoista matkoistaan, joita markkinoidaan mm. lehdyköillä aikakauslehtien välissä tai lehti-ilmoituksilla. Toki matkanjärjestäjällä on myös suomenkieliset nettisivut.
Suomessa TSS on viime vuosina myynyt matkoja ainakin Kyprokselle, Turkkiin, Dubaihin ja Marokkoon. Näistä Marokon kiertomatka taitaa olla uusin vaihtoehto. Ja ilmeisesti listan alkupään matkat onkin jo lopetettu, joko kysynnän hiipumisen takia, Turkin nykytilanteen takia tai suomalaisten matkailijoiden TSS:n konseptiin ”sopimattomuuden” takia.

Corendonilla suoraan Marokkoon
TSS lentää Marokkoon Corendonilla. Me lensimme suoraan Helsingistä Marrakeshiin, mutta lennoille saattaa osua välilasku esimerkiksi Ruotsissa.

Aggressiivisesti ateriapaketteja

TSS:n matkat, myös kahden viikon matkamme Marokkoon huhtikuussa 2017, ovat hyvin edullisia: 2 viikkoa Marokossa (lennot, hotellit, kiertomatka ja opas) maksoi 569 euroa. Muita aterioita kuin aamiaiset ei hintaan sisältynyt, mutta  tarjolla on lisähintaan puolihoito- tai täyshoitopaketteja. 2 viikon matka koostui viikon kiertomatkasta ja toisesta ”ilmaisesta” viikosta ”luksus”-hotellissa.

Marokossa ateriapaketteja tarjottiin ”erikoishintaan” seuraavasti:

  • kiertomatkaviikon illallispaketti  (7 illallista) 139 euroa
  • rantalomaviikon illallispaketti (7 illallista) 139 euroa
  • rantalomaviikon illallispaketin täydennys all-inclusive –paketiksi 99 euroa (7 lounasta, 7 iltapäivän kakkubuffeeta, kaikki juomat ulkomaisia alkoholijuomia lukuunottamatta)

TSS-matkan lounas TSS-matkan lounas

Kiertomatkaviikolle oli myös myös tarjolla retki- ja lounaspaketti hintaan 129 euroa, joka käsitti 6 lounasta ja seuraavat lisäretket:

  • Essaouiran kokopäiväretki (jota myytiin myös erillisenä hintaan 49 euroa)
  • Casablanca by night (lyhyt kierros Casablancan illassa)
  • Jardin Majorelle puutarha Marrakeshissa
  • Lyhyt ajelu hevosvankkureilla Marrakeshin vanhassa keskustassa päättyen Jemaa el-Fna –aukiolle, jossa vapaa-aikaa ennen paluuta hotellille

Päädyimme ostamaan näistä paketeista vain tuon kiertomatkaviikon retkipaketin, jonka retkien osuudeksi voitaneen arvioida n. 75 euroa, jolloin lounaiden hinnaksi jäi n. 8 euroa per ateria (ilman ruokajuomia). Lisäksi ostimme Casablancassa ”lisäkaupunkikierroksen”, joka käsitti sisäänpääsyn Hassan II moskeijaan ja käynnit kala- ja oliivitorilla ja Notre Damen kirkossa (19 euroa hengeltä).
Casablancan ja Marrakeshin osalta perusmatkaan ei sisältynytkään juuri mitään, toisin kuin Fèsissä ja Meknèsissä, jossa koko ohjelma sisältyi jo matkan perushintaan. Retkipakettia ja/tai Casablancan kaupunkikierrosta ostamattomat jätettiin milloin mihinkin kulmaan 1-3 tunnin pätkissä, vaikka ainakin Casablancassa olisi hyvin voinut antaa heille reilusti koko aamupäivän vapaata.

Essaouiran kalastasatama
Essaouiran satamaa
Hassam II -moskeija Casablanca
Hassam II -moskeija Casablanca

Lisäpaketteja myytiin aggressiivisesti, pelotellen ja uhkaillen. Pelotellen, että muita ruokailumahdollisuuksia ei ole, mikä ei pitänyt paikkaansa, mutta paketit pyrittiin myymään ennen kuin matkustajilla oli tilaisuus itse arvioida tilannetta.
Kiertomatkaviikolla söimme lounaiden lisäksi muutaman illallisen ja jokaisen hotellin läheltä löytyi pizzeria tai läheisen huoltoaseman siisti ravintola, josta pienen aterian sai puoleen hintaan illallispaketin noin 20 euroa per ateria per henki hinnasta. Taksilla olisi toki päässyt muihin kaupungin ravintoloihin. Mutta, tietysti, jos mielellään syö paljon iltaisin, niin illallisbuffeen ateriahinnallekin saa varmasti katetta.

Toisen viikon hotelli oli, ilmeisesti matkanjärjestäjälle tyypilliseen tapaan, kaukana (n. 15 km) Marrakeshista eikä kävelyetäisyydellä (alle 2 km) ollut muita kauppoja tai ravintoloita, mutta kyllä sielläkin ruokaa ja juomaa sai ostettua päivällä Snack Barista ja illallisenkin saattoi ostaa erikseen per ilta ja halvemmallakin kuin illallispaketin 20 euroa per ateria hinta (ensimmäisen illan lyhyt tutkivan journalismin hengessä tekemämme hintaneuvottelu laski ensin pyydetyn hinnan 25 eurosta nopeasti 15 euroon per nuppi). Jos olisimme jääneet toisen viikon ”luksus”-hotelliin (Ryads Parc & Spa) koko viikoksi olisimme kuitenkin saattaneet illallispaketin ostaakin, mutta suunnitelmissamme oli viettää osa viikosta Marrakeshin keskustassa, joten koko viikon ruokailuista maksaminen tälle hotellille ei tuntunut järkevältä, joten otimme oppaan kuvaileman riskin ”kuolla nälkään”, mitä ei siis kuitenkaan tapahtunut.

Ryads Parc & Spa
Aamiaisleipää Ryads Parc & Spa -hotellissa
Tyypillinen TSS-aamiainen
Koko aamiainen Ryads Parc & Spa -hotellissa – tällaisia ne tyypillisestikin olivat.
Lämpimästä marokkolaisesta leivästä plussaa tässä versiossa!

Toinen mielenkiintoinen aspekti lisäpakettien myymisessä oli vetoaminen siihen, että TSS lopettaa näiden matkojen tarjoamisen suomalaisille, jos emme osta niitä. Kyproksen, Turkin ja viimeisenä Dubainkin matkat on kuulemma lopetettu, kun suomalaiset eivät osta mitään, tarkoittaen ehkä sekä lisäpaketteja että poikkeamisia matto-, koru- ja nahkakaupoissa.

Aggressiivinen lisäpakettimyynti taisi kuitenkin tälläkin kertaa tuottaa tulosta ja ison bussin melkein täyttäneestä ryhmästämme arvioisin 80 prosentin ostaneen ainakin illallispaketin, joten ehkä tämäkin ryhmä kokonaisuutena sittenkin hoiti hommansa, jos matkojen jatkuminen on tästä kiinni.

Korukauppa Marrakeshissa

Matkan hinta puoli- tai täysihoidolla

Puolihoidolla 2 viikon matkan hinnaksi olisi siis tullut 569 + 2 x 139 = 847 euroa ja
täysihoidolla (sisältäen myös muutaman lisäretken) 847 + 129 + 99 = 1075 euroa
–  toki edullisia hintoja 2 viikon matkasta edelleen.

Kritiikkimme ateriapaketteja kohtaan onkin enemmän kritiikkiä niiden myyntitapaan kuin itse paketteihin. Toki ruokailun helppous ja aterioiden maksaminen kerralla sopiikin monelle, mutta uskoisimme suomalaisten mieluummin ostavan ne myymällä niitä vaihtoehtona kuin lähes uhkailemalla.

Matkan hinnoittelusta mainittakoon vielä sen verran, että matkanjärjestäjän nettisivuilla meille myydyn matkan hinta oli 1149 euroa + sesonkilisä 200 euroa, mutta heti ensimmäiseen sähköpostitse esittämääni kyselyyn sain vastauksena hinnan 369 euroa + 200 euron sesonkilisä ja kun kyselimme muutamalta kanssamatkustajalta matkan hintaa ei ilmeisestikukaan ainakaan tuota 1149 euron perushintaa ollut maksanut.
Osalle oli myös myyty ateriapaketteja jo matkan varausvaiheessa, mutta meille niitä ei tarjottu ennen kuin paikan päällä.

Kiertomatkaviikon hotellit

Golden Tulip Fèsissa
Golden Tulip Tghat Fèsissa

Hotelleista emme saaneet tietoa etukäteen. Varauspapereissa oli mainittu muutama esimerkkihotelli ja todettu, että lopullinen jako hotelleihin tapahtuu organisatorisista syistä paikan päällä. Tuolla jaolla tarkoitettaneen, että kun Marokon matkaan osallistui lentokoneellinen ihmisiä, jotka jakautuivat 5 isoon bussiin, niin mikä bussi päätyi kulloinkin mihin hotelliin taisi määräytyä jopa vasta kyseisenä päivänä.  Marrakeshissa kuulimme myös, että TSS:n matkailijoita on kaupungissa samaan aikaan 40 bussillista eri maista, siis paitsi suomalaisia, myös saksalaisia, englantilaisia, ruotsalaisia ja norjalaisia, esimerkiksi! Esimerkkihotelleistamme vain Hotel Rif Meknèsissa toteutui osaltamme.

Kiertomatkaosuuden hotellit olivat:

Marrakeshin osalta hotellien allokointi viime tipassa näkyi meille siten, että asettuessamme Wazo-hotelliin, meille kerrottiin, että olemme täällä 2 tai 3 yötä. Päädyimme sitten olemaan siellä 3 yötä, mikä oli ihan mukavaa, sillä hotelli oli ehdottomasti koko matkan paras, mukaanlukien toisen viikon ”luksushotelli”.

 

Kiertomatkan hotellit Wazoa lukuunottamatta olivat kelvollisia perushotelleja.
Aamiaisilla tuli toimeen, mutta eivät ne mitään makuelämyksiä tarjonneet: patonkia, juustoa, kuivahtaneita croissantteja, hilloa, ehkä kananmuna, muutamassa paikassa jogurtti, keinotekoisen makuista appelsiinimehua.
Kaikissa hotelleissa oli wifi, mutta huoneeseen asti se ulottui ehkä vaan puolessa luetelluista hotelleista ja televisio-ohjelmien katsomiseen wifin nopeudet eivät riittäneet Wazoa lukuunottamatta missään.

Wazo olikin näistä hotelleista ainoa, jonka saattaisin valita itsekin, jos jollain reunaehdoilla nopeasti pitäisi valita kelvollinen hotelli Marrakeshista, eikä syystä tai toisesta kuitenkaan ihan kaupungin vanhasta keskustasta.

Wazo Marrakesh Wazo Marrakesh

Casablancan Almohades –hotellissa maali huoneemme seinillä oli sen verran kuplilla, että eivät tainneet seinät olla kovin kuivia ja kylpyammeen alla asusteli ainakin yksi torakka, johon pääsimme tekemään tuttavuutta, eli ei jatkoon tämä hotelli!

Yleensäkin näistä hotelleista voisi vielä todeta sen, että veikkaisin, että kaikissa hotelleissa ryhmällemme annetut huoneet olivat hotellin vaatimattomimmat – vaikkakin tunnistan hotellit Booking.comin sivuilla, niin huoneiden kuvat ovat kyllä usein hiukan eri näköisiä kuin huoneet, joissa majoituimme.

Rantalomaviikon hotelli

Toisen viikon hotellimme, Ryads Parc & Spa, ilmoitettiin meille muutamaa päivää ennen sinne muuttoa. Booking.comissa hotellin saamien arvostelujen keskiarvo näytti olevan 6,5 ja yleisemmin valitettiin muurahaisista ja henkilökunnan välinpitämättömyydestä ja muistutettiin hotellista mahdollisesti kiinnostuneita siitä, että se on tosiaan kaukana Marrakeshista.

Ryads Parc & Spa Ryads Parc & Spa

TSS kuvaa toisen viikon hotellia 4 tähden 1 luokan hotelli (paikallinen luokitus) tai luksushotellina. Ryads Parc –hotellin alue onkin kaunis isoine uima-altaineen ja pienet kaksikerroksiset rakennukset ovat riad-tyylisiä sisäpihoineen.
Alue on kuitenkin ränsistynyt ylläpidon puutteesta ja mm. huoneessamme käytiin ensimmäisen päivän aikana korjaamassa niin suihkua kuin altaan hanaa, minkä jälkeen niistä sentään tuli lämmintä vettä sen verran, että peseytyminen onnistui.

Ryads Parc –hotellin wifi oli matkan huonoin ja se toimi vain hotellin aulassa, ei edes viereisessä ravintolassa, joten esimerkiksi Hesarin lataamnen ja selaaminen aamiaisen lomassa ei onnistunut. Wifin upload –nopeus oli sen verran kelvoton, että muutamat sieltä nettiin lataamamme kuvat piti pienentää puolta normaalia pienemmiksi.
Jos olisimme viikoksi Ryads Parciin jääneet, niin olisimme viimeistään tässä vaiheessa matkaa käyneet Marrakeshissa ostamassa paikallisen SIM-kortin, mutta sen sijaan päätimme muuttaa itsemme Marrakeshiin kolmeksi yöksi.

Ravintoloita ”luksushotellissa” oli vain yksi ja se tarjosi lounaan ja illallisen vaan buffeina. A la carte –ravintola, vaikka sitten korkeimpine hintoineen olisi ollut hyvä lisä. (Wazo-hotellissa sellainen olikin.)

Ryads Parciin majoittui 5 bussin ”lentoryhmästämme” vain meidän ryhmämme, eikä minulla ole aavistustakaan mihin hotelleihin muut bussiryhmät majoittuivat. Viime syksynä samaisella matkalla käyneet ystävämme päätyivät Aqua Mirage -hotelliin.

Ryads Parc & Spa
Ryads Parc & Spa -hotellin allasalue

Vaihtoehtoja rantalomalle

Osalla TSS:n matkoista tämä ”ilmainen viikko luksushotellissa” on ilmeisesti ollut valinnainen ja jos näin olisi Marokonkin osalta ollut, niin olisimme luultavasti lentäneet kotiin jo ensimmäisen viikon jälkeen. TSS:n lentää Suomesta Marrakeshiin kuitenkin vain joka toinen viikko, joten heidän puolestaan paluumahdollisuutta ei ollut.

Tutkimme kiertomatkaviikon lopulla myös sitä vaihtoehtoa, että olisimme ostaneet aikaisemman paluulennon ja sellaisen olisi saanut perjantaille alle 300 euron hintaan esimerkiksi Lissabonin kautta. Päätimme lopulta kuitenkin käyttää rahat keskustahotelliin ja viipyä kuitenkin toisenkin viikon Marokon lämmössä ja auringossa huhtikuisen Suomen kevään sijaan.

Ryads Parc & Spasta vielä sen verran, että hotelli sijaitsee tosiaan n. 15 km Marrakeshin keskustasta. Hotellilta lähtee shuttle bus keskustaan Place De La Libertéelle kolme kertaa aamupäivällä ja takaisin kolme kertaa iltapäivällä n. 2 euron hintaan, mutta paikat niihin pitää varata mieluiten pari päivääkin etukäteen –  ne nimittäin tuntuvat täyttyvän todella nopeasti. Taksimatka kaupunkiin maksaa n. 150 dirhamia (n. 15 euroa).

Oppaat ja juomarahat

Bussimme kiertomatkaviikon opas oli turkkilainen, joka opasti meitä englanniksi. Osassa busseista oppaina oli turkkilaisia, jotka osasivat suomea, eli opastus oli suomeksi. Ilmeisesti Turkin matkojen loppumisen myötä TSS on siirtänyt oppaita Turkista Marokkoon ja kouluttanut heitä (auttavasti) opastamaan myös Marokossa.
Auttavasti, sillä ainakin meille sattuneen oppaan tietämys Marokosta ei ollut kovin vahvaa tai laajaa ja pitemmillä bussimatkoilla hän turvautuikin turhan usein vanhoihin juttuihin Turkin eri kohteista, jopa siinä määrin, että ihmiset ajoittain kommentoivat, että oliko tämä nyt Marokon vai Turkin matka. Myös turkkilaissävytteiset kannanotot uskontoon ja politiikkaan olisimme suoneet oppaan pitävän omana tietonaan.

Paikallisopas ja TSS-opas
Marokkolainen ”kiintiöopas” jalabassaan ja turkkilainen oppaamme

Oppaan englannin kieli oli sujuvaa, mutta erityisesti käytännön asioiden kuten lähtöajat, olisi kannattanut kerrata selkeämmin useampaan otteeseen ja niistä vitsailematta, sillä osalla matkustajista englannin kieli ei ollut ihan sujuvaa ja lisäksi kuuluvuus etenkin bussin takaosassa oli ajoittain huono.

TSS:n oppaan lisäksi mukana matkassa oli koko viikon pakollinen paikallisopas, joka ajoittain esimerkiksi kuninkaan palatsien porteilla neuvotteli ryhmämme puolesta sisäänpääsystä, mutta enimmäkseen hän vaan varasi bussin etupenkin.

Kohteissa oli sitten vielä kolmantena oppaana lähes aina kaupungin oma opas, jotka myös puhuivat hyvää englantia, eli päätymällä TSS:n bussiin, jossa heidänkin oppaansa oli englanninkielinen, säästyimme kuuntelemasta opastuksia ensin englanniksi ja sitten toiseen kertaan suomeksi.

Kuljettajan kaverina matkalla oli myös apupoika, joka huolehti myös veden myynnistä bussissa (pieni pullo hintaan 5 dirhamia, eli n. 50 senttiä). Osa matkustajista valitti hiukan veden maksullisuudesta, etenkin kun sitä ei hotellihuoneissa tai hotellien aamiaisillakaan ollut tarjolla, mutta toisaalta tämä oli halpamatka ja toisaalta ilmainen vesi houkuttelee ihmisiä tuhlaamaan vettä ja sen myötä muovipulloja, joten ekologisesta näkökulmasta pieni maksu vedestä oli mielestäni ihan ok.

Siinä missä oppaan englanti oli sujuvaa, niin TSS:n suomenkielisen materiaalin suomenkieli ei sitä ole. Kieli on ymmärrettävää, mutta sen verran huonoa, että se luo matkanjärjestäjästä hiukan epäluotettavan kuvan. Kun materiaalia ei kuitenkaan ollut kovin montaa sivua, niin tuskin niiden oikea suomentaminen olisi tullut kovin kalliiksi.

Toisin kuin monissa Suomessa myytävissä risteilylomapaketeissa tai  toki ihan toisen hintaluokan Olympian matkoilla TSS:n matkoilla juomarahat eivät sisälly hintaan.
Matkaa koskevissa ohjeissa suositellaan annettavaksi matkaoppaalle 2 euroa ja kuljettajalle 1-2 euroa per päivä per nuppi. Ihan tätä emme tehneet, sillä emme olleet kovin tyytyväisiä turkkilaiseen oppaaseen Marokossa!

Uudelleen TSS-matkalle?

Ensimmäisen viikon lopussa saimme täytettäväksemme tavanomaisen palautelomakkeen koskien niin hotelleja kuin oppaita. Lomakkeen lopussa oli myös kysymys, että lähtisimmekö uudelleen TSS-matkalle. Jätimme sen lomakkeeseen täyttämättä ajatellen, että eihän sitä koskaan tiedä, jos vaikka vastaan tulisi joku erityisen hyvin omiin suunnitelmiimme sopiva kohde.

Kiertomatkaviikolle voisimmekin lähteä sopivaan kohteeseen, mutta ”ilmaisen lisäviikon” korpihotellissa jättäisimme kyllä mieluummin valitsematta. Tai sitten suunnittelisimme itsellemme toiseksi viikoksi kokonaan oman ohjelman ja valitsisimme ja maksaisimme sen viikon hotellit itse.

Ehkä sittenkin, vaikka mm. Olympian, Aventuran ja Albatrosin ryhmämatkoilla olemme useammallakin olleet, olemme liian itsenäisiä matkailijoita tällaiselle matkalle, jossa lähes kaikki valinnat on tehty puolestasi, myös koskien hotelleja ja aterioita.
Toki muillakin matkanjärjestäjillä kiertomatkojen hotellit  on päätetty etukäteen, mutta jo se, että tiedät ne etukäteen on valinnanmahdollisuus sekin.

TSS-matkalla tiedät etukäteen vain aikataulun, reitin ja halvan hinnan ja sen, että matkustat ison ryhmän kanssa.

TSS-bussi Marokossa

Kohteet Marokossa

TSS:n palautelomake innoitti tähän juttuun jo tässä vaiheessa pientä Marokko-sarjaamme. Lähiviikkoina, oikein hyvällä tuurilla jopa lähipäivinä, kerromme toki lisää ainakin Fèsistä, Mèknesistä, Rabatista, Casablancasta, Marrakeshista, Ait Ben Haddousta ja Ourazazatesta, joten pysy kuulolla!

Jardin Majorelle Marrakeshissa
Jardin Majorelle Marrakeshissa
Iran Shiraz

Palaute Olympian Iranin matkasta

Osallistuimme Olympian Persian perintö – kiertomatkaan Iranissa syyskuussa 2015.
Matka oli neljäs Olympia-matkamme: aloitimme jo kauan sitten Tansaniassa, 2010 kiersimme Olympian matkassa Etelä-Amerikkaa, 2011 eteläistä Afrikkaa ja viime syksynä osallistuimme pitkiä lentoja lukuunottamatta heidän järjestämäänsä Vietnam – Laos – Kambodza -kiertomatkaan.

Olympia IranRyhmäkoko tällä matkalla oli 20 ja matka oli loppuunmyyty, joten tämän isommassa ryhmässä ei Olympian matkoilla joudu matkustamaan. Mukana oli pariskuntia, mutta myös useampia yksin matkustavia, niin naisia kuin miehiä, hienoisella naisenemmistöllä. Maabongareiksi ryhmästä tunnustautui viisi ja ryhmässä meidät tunnettiin sitten termillä himomatkaajat! Yksi hienoimpia syitä  matkustaa Iraniin ryhmässämme oli tutustuminen lapsen tulevan puolison kotimaahan.

Hotellit

Iranin turismi ei ole kukoistanut kauppasaarron aikana, joten hyviä hotelleja, länsimaisen mittapuun mukaan, ei välttämättä ole montaa Teheranin ulkopuolella. Olympian käyttämät hotellit olivat kuitenkin täälläkin jos eivät nyt kaikki loistokkaita, niin vähintään hyviä.

Teheranin Azadi -hotelli sijaitsi kaupungin pohjoisosassa, mikä ilmeisesti etenkin kuumimpina kuukausina on hyvä valinta: hiukan korkeammalla on viileämpää. Syyskuussa ei ollut enää tukalan kuumaa ja hotelli sijaitsi ehkä vähän kaukana, sillä istuimme paljon bussissa Teheranin miljoonakaupungissa. Toisaalta, voihan olla, että olisimme asuneet missä päin kaupunkia tahansa, niin aina olisi riittänyt ruuhkaa.

Hotelli oli matkan kolmesta hotellista loistokkain, kaikki toimi hyvin, internet hiukan hitaasti, mutta toimi ja aamiaisella oli riittävästi valikoimaa.

Azadi Teheran Azadi Teheran

Isfahanin Kowsar -hotelli oli nuhruisempi, vessaa sai hiukan maanitella toimimaan ja internetin salasanojen kanssa sai tehdä vähän töitä useampaa laitetta käytettäessä. Aamiainenkaan ei häikäissyt, vaikka toki täysihoidon sisältävällä matkalla säilyi hyvin hengissä. Isfahanissa olisimme hiukan Abbasi -hotelliin tutustuttuamme ja erityisesti sen puutarhaan ihastuttuamme toivoneet asuvamme siellä.

Oppaamme mukaan kyseistä hotellia ei voinut käyttää ryhmille, kun huoneet olivat eri tasoisia historiallisella ja uudella puolella, mutta en ihan vakuuttunut selityksestä: luulisi, että runsaat 10 huonetta voisi varata jommalta kummalta puolelta.

Kowsar Shiraz Kowsar Isfahan

Isfahanin jälkeen odotukset Shirazin Homa -hotellia kohtaan eivät olleet suuria, mutta ehkä juuri siksi hotelli ylitti ne. Ainakin meidän osaltamme täällä kaikki toimi moitteettomasti ja internet oli matkan nopein.

Olympian tapaan saimme Shirazissa myös pitää huoneen myöhään illalla tapahtuvaan lähtöömme asti: roikkuminen aulassa tai illallisella klo 23:30 asti olisikin ollut aika raskasta ennen yölentoa.

Homa Shiraz Homa Shiraz

Valitsin hotelleja kuvaamaan rukousmatot ja rukoussuuntaa osoittavat merkit katossa siinä missä USA:ssa valitsin kahvinkeittimet. Myös koraani löytyi tietysti jokaisesta hotellihuoneesta ja parhaasta hotellista myös shiialaisten käyttämä rukouskivi.

Kahvinkeittimiä ei Iranin hotelleissa ollut, mutta vedenkeitin löytyi jokaisesta hotellista. Kahvin ystävien kannattaa varata Iraniin mukaan purkillinen murukahvia.

Bussista ja vessoista

Kiertomatkabussi IranMatkamme oli kiertomatka, mutta varsinaisia bussimatkapäiviä oli vain kaksi: vajaa 500 km Teheranista Isfananiin ja runsaat 500 km Isfahanista Shiraziin.

Bussi oli hyvä, melkein voisi sitä kuvat business-luokan bussiksi, sillä istuimet olivat tilavat ja jalkatilaa oli runsaasti. Sama bussi oli käytössä koko matkan ajan, myös kaupunkikierroksilla.

Kiertomatkabussi Iran

Ryhmän kanssa bussimatkoilla tulee aina hiukan vähintäänkin kilpailua bussin parhaista paikoista. Oppaamme ehdotti heti alkuun, että paikkoja voisi vaihdella siten, että joka päivä istutaan eri paikoilla ja aika hyvin paikat kiersivätkin, mutta tietysti erityisesti pitkinä päivinä kaikki eivät olleet ihan tyytyväisiä.

VessaLänsimaisia vessoja Iranissa on vain hotelleissa ja parhaimmissa ravintoloissa. Nähtävyyksillä vessat ovat järjestään arabialaisia ja niihin kannattaa varautua omalla vessapaperilla ja naisten kannattaa jopa vaatetuksessa hiukan miettiä, että kyykistyminen on helppoa ja vaatteiden kannalta siistiä!

Vessojen siisteys vaihteli, kuten kaikkialla, mutta sanotaan nyt vaikka, että olivat ne siistimpiä kuin entisissä Neuvostotasavalloissa tai Afrikassa.

Matkaohjelmasta

Aika vähän olisimme mitään muuttaneet Olympian jo hyväksi hioutuneesta ohjelmasta.

Teheranissa kävimme omatoimisesti katsomassa äskettäin uusitun Eila Hiltusen patsaan, joka olisi varmasti kiinnostanut useampaakin suomalaista.
Teheranissa olisimme myös tosi mielellämme itsekin kuvanneet muutaman tunnetuimpia Down with USA -seinämuraaleja.

Eila Hiltunen Palmulehto Teheran Shiraz ilta

Shirazissa hakeuduimme itse Koraaniportille iltavalaistuksessa – ehkä sekin olisi kovin kauniina maisemana kiinnostanut useampiakin.

Unescon maailmanperintökohteita oli Olympian ohjelmaan valittujen lisäksi vierailemissamme kaupungeissa jokaisessa ainakin yksi enemmän ja jos nekin halusi nähdä, niin niihin piti hakeutua omatoimisesti (joskin Teheranissa opas pyynnöstä muokkasi bussin reittiä siten, että halukkaat pääsivät Golestanin palatsiinkin osana kaupunkikierrosta). Omatoimisuus näiden osalta onkin ihan hyvä vaihtoehto, sillä kaikkihan ei kiinnosta kaikkea, mutta haasteena oli löytää aikaa yhdellekään omatoimiselle retkelle.

Ainakin meille hyvä vaihtoehto olisi vapaa-ajan hienoinen lisääminen Olympiankin matkoilla, vaikka siten, että jotkut iltapäivän retkistä olisivat vapaaehtoisia ja lounaan jälkeen olisi mahdollistettu halukkaiden palaaminen hotellille tai jääminen sopivaan kohtaan kaupungille: nyt vapaata aikaa oli oikeastaan vaan yksi iltapäivä Isfahanissa.

Matkaan kuului täyshoito, ehkä siksi, että oli arvioitu, että ihmisten olisi vaikea löytää ruokapaikkoja Iranissa, mutta ainakin meille (ja muutamalle muullekin ryhmästämme) olisi riittänyt puolihoito ja jätimmekin useamman illallisen väliin: toisaalta siksi, että ruoka oli valituissa paikoissa kovin samankaltaista illasta toiseen, toisaalta siksi, että bussimatkoihin ja ison ryhmän ruokailuun tuhrautui suhteettoman paljon aikaa.

Ehkä hyvä vaihtoehto olisi ollut, että opas olisi puolihoidon lisäksi ainakin yhtenä iltana per kaupunki lähtenyt halukkaiden kanssa ryhmänä syömään, kukin omalla kustannuksellaan. Tai ehkä iltaruokapaikkoina voisi käyttää myös hotellien buffetillallisia, ei ainakaan menisi kohtuuttomasti aikaa matkoihin.

Mutta toki, jotkut Olympian käyttämät ravintolat, esimerkiksi hyvä iranilainen ravintola Isfanissa ja puutarharavintola Shirazissa, jota käytettiin kahtena iltana, olivat oikein hyviä.

Shahrzad restaurant Isfahan

Opas Virpi Perunka

Oppaamme oli mukava ja asiantunteva – paikallisoppaamme Sohrabin tukemana tietysti.

Nyky-Iranista olisi ehkä voinut kertoa enemmänkin – turhan usein oppaat maailmalla tuntuvat arvostavan vain menneisyyttä, eivät elämään kaupunkien kaduilla ja kujilla tänään. Tältä osin meidän mittamme alkoi täyttyä kun Shirazissa osana kaupunkikierrosta saimme taas kerran runsaasti aikaa basaariin sen jälkeen kun Isfahanissa oli juuri basaareja kierretty pariinkin otteeseen. Basaarien vastapainona olisi voinut esitellä muutaman nykyaikaisen ostoskeskuksenkin, sillä tuskin nuoret iranilaiset ostoksiaan enää turisteille suuntautuneista basaareista tekevät.

Paikallisopas ja opasNyky-Iraniin liittyen olisimme myös tarvinneet selkeämpää tietoa valuutanvaihdosta, valuutoista ja valuuttakursseista. Nyt vasta käytännön kautta opimme, että kaupoissa ja ravintoloissa hinnat voivat tomaseissa olla todella halvan näköisiä, mutta rialeissa hinta onkin kymmenkertainen ja että maassa on useita valuuttakursseja ja tästä johtuen valuutan vaihto on aina hiukan harmaan alueen operaatio, eikä kannata ajatella, että vaikka hotellin vastaanotossa voi aina halutessaan vaihtaa rahaa. Omatoimimatkalla olisimme tietysti yrittäneet selvittää näitäkin omatoimisesti, mutta nyt luotimme, että opas kertoo kaiken tarvittavan.

Postimerkkienkin metsästäminen tuntui Iranissa olevan haastava mustan pörssin operaatio, mutta tämän osalta oppaamme (ja paikallisoppaamme) tekivät kaikkensa saadakseen halukkaille niitä riittävästi.

Lennoista

Lentoaikataulu oli kohtuullinen: menomatkan lähtöaika Helsingistä klo 13:05 oli mukava mahdollistaen pakkaamisen vielä aamulla ja inhimillisen aamun pitempääkin tuleville. Vaihtoaika Istanbulissa oli menomatkalla yli 4 tuntia, joka kaoottisella Istanbulin kentällä on paljon: me pakenimme loungeen, jossa oli viihtyisämpää odotella.

Lounge Istanbulin lentokentällä

Paluulento lähti Shirazista aamuyöstä ja olimme Suomessa iltapäivällä: taas mukava paluuaika niin kotiutumiseen kuin pitempääkin tuleville päästä kotiin ennen iltaa. Paluumatkalla vaihtoaika Istanbulissa oli optimaalinen: tuliaisostokset ehti tekemään, mutta ylimääräistä odotteluaikaa oli vähän.

Shirazin kenttä oli melko iranilainen kokemus yöllä: turvatarkastusjonot olivat miehille ja naisille erikseen ja paikallisia matkaan lähtijöitä saattoi itkien saattaa koko iso suku. Lentokenttärakennuksessa oli myös paljon pieniä vihaisia hyttysiä, joiden puremista jäi pariksi viikoksi punaiset paukamat!

Turkish Airlinesin lennot olivat ajallaan ja palvelu pelasi moitteettomasti.

Lentojen osalta haluaisimme itse koettaa onneamme paikkojen valinnassa check-inin yhteydessä ja toivoisimmekin, että Olympia kertoisi lentolippujen numerot jo ennen matkan loppua, jolloin niitä voisi halutessaan käyttää!

Toimistopalveluista

Ennen matkaa saimme Olympian opaskirjoja, niin yleisesti Aasiasta kuin erikseen Iranista ja lisäksi pukeutumisohjeita täsmennettiin vielä juuri ennen matkaa saamassamme kirjeessä. Näitä kommentoinkin jo hiukan naisten pukeutumista käsittelevässä jutussamme, että vähän ne olivat ehkä tiukempia kuin vaikka norjalaisen ryhmän saamat ohjeet.

Iraniin tarvittiin ainakin vielä syyskuussa 2015 viisumit, mutta Olympia huolehti tietysti niiden hakemisesta, ongelmitta.

Viisumi

Esitemateriaalista huomasimme muutaman kohdan, joissa aika oli tainnut ajaa esitteen ohi: Isfahanissa ei sillan holveissa ole enää teehuoneita eikä lauseen ”Armenialaisten kirkot, vehreät puistot ja maalauksin koristellut huvilat puutarhoineen ja suihkulähteineen ovat osa tunnelmallista Isfahania.” kohta huvilat ihan auennut meille, ehkä ne huvilat jäivät pois kierrokselta.

Lopuksi

Muutamasta pienestä parannusehdotuksesta huolimatta sanoisimme, että Olympian Iranin matkan toteutus oli totuttuun Olympian tapaan hyvä, mutta Olympian matkalle lähtiessään kannattaa aina muistaa, että niillä ei ”lomailemaan” juuri pääse ja vapaa-aikaa on niukalti. Meiltäkin tämä pääsi välillä unohtumaan ja pisimpinä päivinä alkoi jo melkein tympiä. Mutta, jos haluat nähdä paljon lyhyessä ajassa, niin ei se ”lomailemalla” onnistu!

Hyvää on myös Olympian luotettavuus matkojen toteutumisen suhteen – tälläkin matkalla oli mukana eräs herra, joka oli alunperin ilmoittautunut toisen toimiston matkalle, mutta sen peruuntuessa viime hetkellä oli kääntynyt Olympian puoleen ja mahtunut kuin mahtunutkin vielä mukaan.

Mandala

Mandalan matkassa Kambodzassa ja Vietnamissa

Ystäväni kysyi minulta jossain vaiheessa kokemuksiamme Mandala Travel -matkatoimistosta, johon totesin, että emme ole (vielä) koskaan heidän matkassaan olleet. Totesin siihen sitten samalla, että jos päädytte heidän kanssaan matkustamaan, niin jakakaa ihmeessä kokemuksianne, sillä mekin olemme muutamaa heidän mielenkiintoisen tuntuista kokonaisuuttaan jo harkinneet.
Tässä niitä kokemuksia nyt sitten on – eli tämä on vieraskynä-juttu, joka on minusta mielenkiintoinen niin tuon Mandala Travelin takia kuin kohteiden takia, eli samoissa maisemissa, mutta hiukan eri reitillä Kaakkois-Aasiassa liikutaan kuin meidän syksyisellä matkallamme. Tämä johdantona – jatketaan ystäväpariskuntamme matkassa:

Omatoimimatkaajat valmiille kiertomatkalle

Olemme viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana käyneet vähintään kerran vuodessa Aasiassa, useimmiten omatoimimatkalla. Kambodza ja Vietnam olivat kuitenkin meille entuudestaan tuntemattomia maita ja halusimme nähdä paljon suhteellisen lyhyessä ajassa, joten järjestetty kiertomatka tuntui kokeilemisen arvoiselta vaihtoehdolta.
Matkajärjestelyjen kätevyys houkutteli, vaikka aluksi tuntuikin oudolta, että joku muu oli lyönyt puolestamme  lukkoon matkan ohjelman, aikataulut ja hotellit.
Mandala Travelista ei meillä eikä tuttavapiirissäkään ollut kokemusta ja olimme pitäneet sitä lähinnä vaellus- ja muiden aktiivimatkojen järjestäjänä, mutta heidän tarjonnassaan on paljon myös  kulttuuri- tai luontopainotteisia kiertomatkoja.
Varasimme matkan, itseasiassa vain sen maapalvelut,  vasta noin kuukautta ennen lähtöä. Kaukolennont ostimme itse meille hiukan paremmin sopivalla aikataululla ja hiukan eri reittiäkin käyttäen kuin paketin lennot olivat. Mandalan tarjoama lentoaikataulu oli hieman hankala kaksine vaihtoineen, mutta tähän kuulemma vaikutti tällä kertaa ryhmän pieni koko ja myöhään tulleet varaukset. Tämän matkan he olivat toteuttamassa jo kuudella osallistujallakin, vaikka yleensä ryhmäkoot ovat heillä 8-18 henkeä, ja meidän liityttyä mukaan meitä oli siis  8 matkalaista ja suomalainen matkanjohtaja eli mukavan pieni ryhmä.
Plussaa Mandala Tavelille  joustavuudesta.
(Tähän väliin toimittajan huomatus, että olemme onnistuneet ostamaan myös Olympialta pelkät maapalvelut tai lisäämään jonkun osuuden perusmatkan loppuun.)
Matkareittimme kulki Kambodzan Siem Reapistä Phnom Penhiin ja sieltä edelleen Vietnamiin, 5 yötä Kambodzassa ja 7 yötä Vietnamissa.

Siem Reap

 Matka alkoi Siem Reapista, jossa Angkorin alue tuli käytyä läpi kolmen päivän aikana melko perusteellisesti, sisältäen mm. auringonnousun Angkor Watissa (sillehän ei kukaan mahtanut mitään, että aamu oli aika pilvinen). Kävimme myös harvemmin vierailluissa temppeleissä  Roluosin alueella, jossa  ohjelmassamme oli mm. lahjojen vienti temppelin munkeille, jotka sitten siunasivat meidät ja matkamme. Tämä ilmeisesti ei ole ihan tavanomainen ohjelmanumero, koska paikallisoppaammekin oli siitä todella tohkeissaan. Antamissamme paketeissa oli lääkkeitä, peseytymis- ja ruokatarvikkeita.
Lahjoja munkeille
 Kambodzassa oli maaliskuun lopulla todella kuuma, päivälämpötilat olivat jopa  35-38 astetta. Kambodzassa oli kuiva kausi lopuillaan ja riisipellot olivat kuivan ruskeita ja Kaakkois-Aasian suurin järvi Tonle Sap Siem Reapin lähellä oli tähän aikaan vuodesta ”pienimmillään” ja sadekaudella tulvan alle jäävät metsät ja rakennukset näyttivät nyt ihan tavallisilta. Pienen veneretken saimme kuitenkin järvellä tehtyä.
TonleSap

Bussilla Siem Reapistä Phnom Penhiin

Siem Reapista siirryimme omalla  bussilla Phnom Penhiin – 300 kilometrin matka vei käytännössä koko päivän temppelivierailuineen, lounas- ja wc taukoineen, sillä tien huonokuntoisuuden ja tietöiden takia keskivauhti oli todella pieni.
Maisemat matkan varrella olivat kuitenkin koko matkan ajan eläväisiä ja mielenkiintoisia.
Tolppataloja Kambodzan maaseudulla 1 Tolppataloja Kambodzan maaseudulla 3
Phnom Penhissä olimme vain yhden kokonaisen päivän, mutta se riitti tärkeimpien nähtävyyksien katsomiseen (kuninkaallinen palatsialue, kansallismuseo, vankilamuseo) ja halukkaille  jäi vielä aikaa myös lähteä omin päin Kuoleman kentille tai vaikka osallistua iltavoimisteluun!
Iltajumppaajia Phnom Penhissä

Ho Chi Minh City (Saigon)

 Vietnamissa kierroksemme käsitti 5 keskeistä H:ta : Ho Chi Minh City (Saigon), Hoi An, Hue, Hanoi ja Halong Bay. Ohjelma oli hyvin suunniteltu: kaikissa kaupungeissa oli yhteinen kaupunkikierros, mutta myös mukavasti omaa aikaa.
Matka Phnom Penhistä Saigoniin taittui sekin pikkubussilla, mistä oli myös se etu, että vaikka Cu Chin tunnelit eivät jostain syystä sisältyneet matkamme alkuperäiseen ohjelmaan, mutta saimme käynnin siellä  järjestymään ryhmän pyynnöstä varsin helposti, koska ne sattuivat olemaan lähes matkan varrella ajomatkallamme.
Tunneleiden ”puuttuminen” oli matkaohjelman pikku miinus etukäteen ajatellen ja saimme sen näin ”korjattua”.Saigonin hyvin perusteellisella koko päivän kestävällä kaupunkikierroksella  käytiin sekä Cholonin kiinalaiskaupunginosassa että keskustassa ja sen tärkeimmissä museoissa ja muilla maamerkeillä.
Saigonin keskusta metrotyömaa

Hoi An ja Hue

Saigonista siirryimme Hoi Aniin lentäen (lento Danangiin, josta puolen tunnin bussimatka Hoi Aniin). Viehättävä  Hoi An oli täydellinen vastakohta kiireisille, mopojen täyttämille suurkaupungeille!
Hoi An 4 Hoi An Hoi An 3
Hoi Anista Hueen ajettiin pikkubussilla kaunista maisemareittiä vuoriston yli (3 tuntia).
Hoi Anista Hueen 1
Entisessä keisarillisessa pääkaupungissa Huessa  tutustuttiin tietysti erityisesti keisarillisiin nähtävyyksiin.
Juna Vietnam
Huesta matka jatkui Hanoihin yöjunalla. 15 tunnin yöjunamatka 4 hengen nuhjuisissa nukkumahyteissä ei ollut ihan linjassa matkan muun tason ja mukavuuden kanssa, mutta jää muistiin elämyksenä jota voi huumorillakin muistella jälkeenpäin! Junamatkustaminen sinänsä on ok, jos juna olisi vähän tasokkaampi – muussa tapauksessa mielestäni tämän välimatkan voisi lentää.

Hanoi ja Halong Bay

Hoan Kiem Hanoi Hang Gai puu
Hanoissa aikataulu tuntui kiireisimmältä : siellä viivyimme 2 yötä mutta käytännössä vain 2 iltapäivää ja iltaa.Halong BayMatkan loppuhuipennus oli vuorokauden mittainen risteily Halongin lahdella, jota kaikki ryhmäläiset tuntuivat kovasti odottaneen. Laiva,  hytit ja ruokailut olivat tasokkaita ja maisemat todella hienoja, vaikka aurinko ei paistanutkaan. Hyttimme ikkunat avautuivat koko huoneen korkeudelta Halonginlahdelle, joten maisemien ihailu, olennaisin asia alueella, onnistui hienosti. Muutama rantautuminenkin vuorokaudenkin risteilyyn mahtui: näimme upean tippukiviluolan ja laguunilla pääsi itse ottamaan tuntumaan lahteen kajakeilla. Idylli rikkoutui hieman paikoin aika roskaisen meriveden takia ja ruuhkan takia: laivoja on lahdella todella paljon! Vähintään yhden yöpymisen laivalla sisältävä risteily on kuitenkin mielestämme ainoa oikea tapa tutustua Halonginlahteen, sillä ajomatka Hanoista kestää noin 3 tuntia suuntaansa.Laivamme Halong Bayllä
Pohjois-Vietnamissakin oli maaliskuun lopulla jo ”keväisiä” lämpötiloja eli yli 30 astetta ja maisemat olivat jo vihreämpiä kuin Kambodzassa. Päivät olivat usein aika pilvisiä, mutta sadetta emme saaneet kertaakaan.

Hotellit ja ateriat

Hotellit olivat 3- 4 tähden tasoa. Arvostimme erityisesti niiden hyviä keskeisiä sijainteja ja useimmat  niistä olivat viihtyisiä, pienehköjä ja persoonallisia boutique-tyylisiä hotelleja.
 Ancient House, Hoi An Ruokailuista
Aterioista vain aamiaiset sisältyivät matkan hintaan (+ Halongin risteilyllä täysihoito). Ruokailut oli kuitenkin järjestetty kätevästi siten, että lounaat söimme aina ryhmässä  muun ohjelman lomassa paikallisoppaiden valitsemissa ravintoloissa. Lounasruokailun kustannus oli 5-8 euron luokkaa juomineen/ henkilö.  Illallisille mentiin välillä isommalla joukolla, välillä omin päin – miten kenellekin sattui luontevasti sopimaan. Hieman huvittavana havaintona se, että perisuomalainen tapa pyytää lasku ravintolassa jokaiselle erikseen sujui useimmiten aivan mutkattomasti eikä herättänyt minkäänlaista hämmennystä.

Matkanjohtaja

Suomalainen matkanjohtajamme on asunut eri puolilla Aasiaa yli 20 vuotta ja oli sikäläisten yhteiskuntien, elämäntapojen, historian, uskontojen yms tuntija. Varsinainen nähtävyyksillä opastus oli pitkälti  paikallisoppaiden varassa, jotka puhuivat hyvää englantia – toki matkanjohtaja oli tarvittaessa valmis myös kääntämään opastukset suomeksi. Kiitoksen ansaitsee  matkanjohtajan  joustavuus ja kyky kuunnella ryhmän toiveita erilaisissa tilanteissa.

Suosittelemme!

Matkan ohjelmassa Vietnamin osuus tuntui etukäteen ajatellen aika kiireiseltä, mutta käytännössä kokonaisuus oli tältäkin osin onnistunut. Omillakin matkoillamme mielellään vaihdamme paikkakuntaa, maisemaa tai vaikkapa hotellia muutaman päivän välien, joten tiivis tahti ei haitannut. Missä tahansa käymistämme Vietnamin kaupungeista olisi toki voinut viipyä vaikka  pidempäänkin, mutta ajattelen niin, että voihan niihin joskus myöhemmin palata rauhassa,  kun nyt on saanut lyhyen johdatuksen siihen, mitä missäkin on tarjolla!

Matkaa teimme käytännössä lähes kaikilla kulkuneuvoilla. Osa pidemmistä siirtymisistä tapahtui omalla pikkubussilla (esim. Siem Reap – Phnom Penh – Saigon), sisäisellä lennolla (Saigonista Keski-Vietnamin Danangiin),  ja jopa junalla (Huesta – Hanoihin).  Aika monella vastaavanlaisella kiertomatkalla useammat pitkät välit kuljetaankin lentäen ja on tietysti makuasia, onko se etu vai miinuspuoli. Meistä näissä maakuljetuksissakin oli oma hauskuutensa ja oikeastaan tällaisen valmismatkan lisäarvo on myös siinä, että tulee tehtyä asioita joita ei välttämättä muuten tekisi: luulenpa että jos liikkuisimme omatoimisesti tällä alueella, varmaan tyytyisimme helpoimpaan ratkaisuun eli lentäisimme kaikki pidemmät välit.

Siem Reap katunäkymä Iso lasti auton päällä

Kiertomatka tarjosi siis tuhdin annoksen temppeleitä ja kaukaista historiaa, järkyttävää lähi- ja sotahistoriaa, maaseutumaisemia bussin ikkunasta, miljoonakaupunkien vilinää, upeita maisemia, hyvää ruokaa jne. Liikenteen kaoottisuudesta olimme etukäteen kuulleet paljon: tottahan mopoja oli Phnom Penhissä, Saigonissa ja Hanoissa kaduilla ihan tolkuton määrä, mutta liikenne oli kuitenkin sujuvaa eikä kukaan näyttänyt menettävän malttiaan. Jalankulkijana täytyi vain määrätietoisesti astua liikenteen sekaan, jolloin katujen ylitys onnistui vaikka se välillä ihmeeltä tuntuikin.

Yhteenvetona: kiertomatka oli meistä oikein onnistunut: ohjelma oli sopivalla tavalla tiivis ja mietitty  ja kaikki järjestelyt toimivat erinomaisesti.  Joten kiertomatka, meille uutena kokemuksena, osoittautui helpoksi ja huolettomaksi tavaksi matkustaa, jota saatamme harkita toistekin!
Hoi Anista Hueen 2
Jutun kuvat ovat luonnollisesti myös ystäväpariskuntamme ottamia.
Ja lopuksi vielä takaisin toimittajalle – sovimme ystäväni kanssa, että hän kirjoittaa matkasta arvioiden Mandala Travelin toteutusta, ei kuvaten Angkor Watia, Tonle Sapia, Ho Chi Mihn Cityä tai Hanoita, sillä niistä blogissamme on jo kuvia ja kirjoituksia syksyisen Aasian matkamme jäljiltä.

Kirgiisia ja Kazakstan – palaute Ari-al Travelille ja kustannukset

Hotellit

Asuimme kolmessa hotellissa, kolmella paikkakunnalla: Cholpo Atassa Kirgiisiassa ja Almatyssa ja Astanssa Kazakstanissa.
Kapriz-hotelli oli Issyk-Kul -järven rannalla ja vaikka vähän tuntuikin siltä, että asui opiskelija-asuntolassa, niin ympäristö on sen verran hurmaava, ettei se yhden yön majoituksena haitannut – kaikki kuitenkin toimi.
Wifi ei kuulunut huoneen hintaan, mutta 3 eurolla senkin sai kahdelle laitteelle.
Aamiainen oli melko perustasoa, mutta sekin riittävä yhden yön majoitukseen.

Hotel Kapriz Issyk-Kul Issyk-kul Kapriz

Almatyn hotelli Astra saa hiukan kyseenalaisen kunnian sängystään: se oli huonoin hotellisänky, jossa muistan koskaan yrittäneeni nukkua. Patjan jouset olivat sen verran tiukkoja ja pinnassa, että piti askarrella peitosta puuttuva sijauspatja ja nukkua pelkällä pussilakanalla, joka onneksi onnistui, sillä huoneessa oli enimmäkseen turhankin kuuma.
Hotellin sijainti rautatieaseman ja pienen ostoskeskuksen lähellä oli kuitenkin hyvä ja huonepalvelukin toimi, kun ensimmäisenä iltana saavuimme melko myöhään hotellille. Wifi kuului hintaan ja toimikin ihan kelvollisesti.

Almaty Astra-hotelli näkymä ikkunasta Almaty rautatieasema

Astanan hotelli Akbulakissa sängyt olivat ok, mutta sijainti huono.
Etenkin talvella, kun pakkasta oli vähintään -10 astetta ja tuulee reippaasti, niin hotelli ei ole kävelyetäisyydellä mistään, ei keskustasta eikä yhdestäkään ravintolasta.
Hotellin oma ravintolakin taisi olla toiminnassa vain meitä varten, sen verran kun oli. Aamiaiset ja yksi erikseen tilattu iltapala järjestyi, mutta ex tempore 8 hengen lounastilaukset eivät onnistuneet vaan päädyimme lopulta tilaamaan ison hampurilaislähetyksen Burger Kingistä. Aamiaisetkin olivat ehkä tämän kierroksen huonoimmat.
Wifi toimi 4. kerroksen huoneissa heikosti ja satunnaisesti – alakerran aulassa hyvin, mutta varsinkaan alvella aulassa ei ollut kiva istua ulko-oven vieressä.

Astana Akbulak-hotelli Astana Akbulak-hotelli näkymä vanhoille autotalleille

Kaiken kaikkiaan, kolmen tähden hotellit olivat – kolmen tähden hotelleja.
Peruskamaa, joissa perusjutut suunnilleen toimivat ja joissa pysyi hengissä, mutta täytyy tunnustaa, että näillä edullisilla kiertomatkoilla, niin Albatrosin Willi Länsi -matkalla kuin  tällä Ari-Al Travelin matkalla, olen kyllä hiukan kaivannut yleensä käyttämiämme neljän tähden hotelleja. Olisimme mielellämme maksaneet matkoistamme muutaman satasen lisää, jos hotellit olisivat olleet hiukan parempia, mutta ehkä joillekin lisähinta olisi ollut liikaa, ryhmän kanssa on tehtävä kompromisseja.

Yleisiä vessoja en yleensä ole matkajutuissani kommentoinut, mutta erityisesti Kirgiisian osalta kannattaa ehkä kuitenkin mainita, että ne olivat järjestään lähes kaikki reikä lattiassa tyyppisiä, eli naisten kannattaa käydä Kirgiisiassa niin kauan kuin kyykistyminen vielä onnistuu sujuvasti!

Matka-ohjelma

Oli sitten matkatoimiston tai tamperelaisten matkaystäviemme ansiota, niin Kirgiisiassa Issyk-Kul -järvi oli hyvä valinta pääkohteeksi: maisemat olivat huikeita verrattuna pääkaupunki Bishkekiin, johon riitti hyvin muutaman tunnin kierros keskustassa.
Myös Kazakhstanissa vierailu molemmissa kaupungeissa oli ehdottomasti paikallaan, onhan maa niin valtava ja vanha ja uusi pääkaupunki kovin erilaisia.

Kaikki päiväretkiohjelmat olivat mielestäni onnistuneita, plussaa erityisesti uskontojen museosta Kirgiisiassa, köysirata-ajelusta hiihtokeskukseen Almatyssa ja vierailulla Alzhirin leirillä Astanassa.

Almatyssä pysähdyksen luistinradan edustalla olisi voinut jättää väliin, sillä sen näki paremmin köysiradalta ja retkeen olisi kaupungin suurten etäisyyksien takia voinut sisällyttää lyhyen vierailun jossain kaupungin paremmassakin ostoskeskuksessa, noin esimerkin vuoksi, vaikkei kukaan mitään varsinaisesti olisi halunnut ostaakaan. Astanassa Albina sitten ex tempore järjestikin ostoskeskusretken, ettei kaikkien tarvinnut seikkailla sinne erillisillä takseilla.

Lounas Kirgiisia Lounas Almaty

Matkaan kuuluneista aterioista lounaat Kirgiisiassa oli toteutettu mukavasti vierailuina paikallisiin perheisiin. Almatyssä söimme retkipäivän lounaan seisovasta pöydästä ja ihan hyvä vaihtoehto sekin oli.

Lennot

Turkish AirlinesLentoaikataulut olivat kotimaan pään kannalta kivoja: lähtö aamupäivällä ja paluu alkuiltapäivästä, mutta saapuminen Bishkekiin aamuyöstä klo 04 ja lähes 300 km bussissa sen jälkeen oli kyllä melkein rankkaa. Samoin paluulento Astanasta lähti aamuyöstä, joten yksi yö siinäkin meni vähön harakoille, mutta tällaistahan matkailu usein on. Astanassa meillä oli kuitenkin hotellihuoneet lähtöön asti, joka teki yölähdöstäkin kestettävän.

Lentojen osalta Ari-al Travel olisi voinut kertoa meille online check-iniin tarvittavat koodit, jotta ainakin halukkaat olisivat voineet valita istumapaikkansa itse ja hoitaa sisääntsekkauksen netissä.

Opas Albina Hyvärinen

Ari-al Travelin opas AlbinaMatka Kirgiisiaan ja Kazakstaniin oli oppaammekin ensimmäinen näihin kohteisiin ja erityisesti tällä taustalla ei voi muuta kuin ihastella sitä tietomäärää, jonka hän oli kohteista etukäteen opiskellut ja jonka hän meille sitten retkipäivinä ja bussimatkojen aikana jakoi. Omalta osaltamme pisimmät historiakatsaukset busseissa olivat jo turhankin perusteellisia, mutta eivätpä ne liian paljon häirinneetkään ja saattoihan joku pitää niistäkin. Ja kunnon opastuksen tavoin mukana oli myös hauskoja turistilegendoja, kuten kertomus siitä, miten Buranan torni oli rakennettu tytölle, jolle oli ennustettu kuolemaa hämähäkin puremaan ja joka sitten kuitenkin siihen kuoli, kun 15-vuotissyntymäpäiväksi tuodulle hedelmälautaselle sellainen oli piiloutunut!
Toki Albinalla oli paikallisoppaat apunaan monessa paikassa, mutta silti.
Lopuksi vielä erityismaininta Albinan ihastuttavasta piposta, jonka hän kuulemma on ostanut Primarkista (joka oli kovasti Lissabonin matkalla sisarentyttäriemmekin suosiossa)!

Kustannukset

Jo vakiintuneeseen tapaan, matkan kustannukset (2 hengeltä, euroina) ruokaa ja ostoksia lukuunottamatta:

Ari-Al Travelin matkapaketti: lennot, hotellit, sisältäen lounaan kolmena päivänä 2 780
Liput Rodin-balettiin Astanan Oopperaan 80
Vierailu Khan Shatyrin kylpylässä (1 henkilö) 8
Takseja ja muita kuljetusmaksuja 26
Kuljettajan tipit Kirgiisiassa 14
Netti Kirgiisiassa 3
Matkamuistoja 10
Lentoparkki 65
Yhteensä 2 985

Linkit juttuihin matkasta

Kirgiisian ja Kazakstanin matkastamme kirjoitin matkan varrelta ja vähän sen jälkeen tämän jutun lisäksi seuraavat jutut:

Ennen matkaa kirjoitin Ari-al Travelin mukavan joustavasta suhtautumisesta markkinoimaansa Kazakstanin matkaan, johon sittemmin liitettiin myös tuo Kirgiisia ja hiukan etukäteissuunnitelmistamme matkan tiimoilta:

Terveiset ryhmälle!

Ryhmämme Alzhirissa

Meidän lisäksemme matkalle osallistuivat matkaystävämme Mäntysalot Tampereelta, kolme miestä ja kaksi naista, eli yhteensä meitä oli yhdeksän. Meidän lisäksemme pääosa muistakin osallistujista tuntui olevan matkalla maabongaushengessä ja ainakin yhden erityiskiinnostuskohteena olivat pääkaupungit.

Jollain bussimatkalla matkakaverimme kyselivät tavoistamme matkustaa ja mainitsimme ainakin seuraavat palvelut – eli Sinä, joka olit kanssamme Kazakstanissa, tässä bussissa luetellut linkit, joka omiin juttuihimme näistä tai suoraan näihin palveluihin:

Ja lopuksi vielä kevennyksenä (?) pari kuvaa maantiedon oppitunnista lounasravintolassa Almatyssa 🙂

Tässä on Almaty ja tässä Astana

Tamperelainen matkaystävämme, Kari, tapaa kirjoittaa matkajuttunsa runomuodossa ja niin tästäkin matkasta syntyi myös runo.