Aihearkisto: Palautteet matkanjärjestäjille

Libanon group feature

Arial Travelin kanssa Libanonissa

Matka Libanoniin oli kolmas matkamme Arial Travelin, käytännössä (osaltamme) Albinan matkassa. Moldova + Transnistria ja Kirgisia ja Kazakstan -kokemusten jälkeen emme epäröineet, kun huomasimme kesällä, että Arial Travel voisi tarjota meille myös helpon tavan käydä Libanonissa.

Albina ja Pirkko Beirutissa Libanon Arial Travel
Matkaoppaamme Albina ja meikäläinen Beirutissa – huomaa uudet huivit 🙂

Hyvä hinta-laatusuhde

Matkan hinta-laatusuhde oli mielestämme hyvä: sisälsihän 1 490 euron hinta (per nuppi)  lennot, hotellin 6 yöksi ja koko Libanonin kattavan retkiohjelman.

Retkipäivät olivat pitkiä (keskimäärin klo 8-17), mutta Libanonin ruuhkaiselle liikenteelle matkan järjestäjä ei toki voi mitään.
Samaisesta syystä, ehkä, paikoitellen vauhti oli aika reipas, ainakin valokuvien ottamista ajatellen!

7 hengen ryhmämme, opas ja paikallisopas mahtuivat juuri ja juuri yhteen tila-autoon – mutta mieluummin kuitenkin näin, kuin kaksi autoa.

Ryhmämme koostui tällä kertaa puhtaasti maabongareista – alle 100 maan osallistujia mukana taisi olla yksi.

Satunnaiset lounas- ja kahvitauot

Aterioita matkan hinta ei hotelliaamiaisia ja yhtä yhteistä lounasta lukuunottamatta sisältänyt. Pitkillä päiväretkillä oli jossain vaiheessa mahdollisuus ostaa jotain syötävää, mutta aika vähän ehdimme libanonilaiseen ruokaan paneutua. Asia ei kuitenkaan meitä, vähemmän ruokamatkailijoina, jäänyt erityisesti harmittamaan.

Söimme sentään yhtenä päivänä shawarmaa (ohueen leipää käärittyä kanaa tai lihaa ja salaattia) hyvällä ruokahalulla ja toisena päivänä kokoelman erilaisia vartaita. Vartaiden kanssa tarjottu vaalea tuore naanleivän tapainen leipä teki ryhmässämme niin hyvin kauppansa, että tilasimme sitä useamman kerran lisää.

Leipää Libanon

Lounastauot olisivat ehkä voineet olla hiukan paremmissa paikoissa ja lounaat olisivat voineet sisältyä matkan hintaan, sillä aikataulu tarkoitti kuitenkin käytännössä sitä, että koko ryhmä söi päivittäin yhdessä.

Aamu- ja iltapäivän kahvitaukojakin osa ryhmästä kaipaili. Aamupäivätauot toteutuivatkin melko hyvin.

Paikallisopas ei juuri puhunut englantia

Libanon paikallisopas

Opastuksen osalta minua häiritsi hiukan paikallisoppaamme Husseinin käyttämä venäjänkieli.

Toki venäjä on Albinan äidinkieli ja varsinainen opastus olikin suomeksi, mutta yrittäessäni muutamaan kertaan kysyä jotain suoraan paikallisoppaalta keskustelu jäi aika lyhyeksi, sillä hänen englanninkielen taitonsa ei oikein siihen riittänyt.

Paikallisopas olisi ehkä voinut hiukan kertoa maansa turvallisuustilanteesta matkamme aluksi. Ainakin meiltä monet kysyivät siitä matkamme kuluessa ja sen jälkeen. Esimerkiksi Suomen ulkoministeriö varoittaa menemästä Baalbeckiin (7.8.2017 versiossa), mutta kävimme siellä ongelmitta, joten ehkä aiheesta olisi voinut hiukan keskustella: olisihan hyvä, että me, maassa nyt käyneet, osaisimme kertoa oikeaa ja ajantasaista tietoa siitä mahdollisesti kiinnostuneille.

Hotelli Raouchen rannalla

Hotellista mainitsinkin jo Beirut-juttumme yhteydessä, että Lancaster Raouche oli ihan riittävän hyvä tällaiselle kiertomatkalle, joka ei kovin paljon aikaa hotellille jättänyt.

Lennot Turkish Airlinesilla

Turkish Airlinesin lennoista ei minulla ole mitään erityistä kommenttia – menomatkan lentoa olisin aikaistanut, jotta emme olisi olleet perillä vasta aamuyöstä, mutta ehkä muita hyviä vaihtoehtoja välillä Helsinki – Beirut ei tuona päivänä ollut.
Paluulennosta en osaa sanoa mitään, sillä tulimme takaisin omia teitämme.

Matkakohteet

Kolmessa päivässäkin (koko matkan pituus oli viisi kokonaista päivää Libanonissa) ehdimme kuitenkin näkemään Libanonissa huikeat neljä Unescon maailmanperintökohdetta ja hiukan Beirutiakin.

Tyyros ja Sidon

Baalbek ja Anjar

Byblos ja Jeitan luolat

Hetkiä Beirutissa

Matkan kustannusyhteenveto, joka tällä kerralla sisältää myös ”lisäosion”, joka aiheutui siitä, että jouduimme palaamaan Beirutista pari päivää muuta ryhmää aikaisemmin voit halutessasi lukea täältä.

Libanonin reissun kustannukset

Libanon olikin sitten tältä osin viimeinen maamme Lähi-idässä, sillä sotaa käyvät tai vielä pahasti sodan runtelemat maat jätämme väliin … ainakin toistaikseksi.

Lähi-itä 100%

Riad tervetuloa!

Tres Hombresin matkassa Saudi-Arabiaan

Mukava matkanjohtajamme Antti muistutteli jatkaessaan omaa matkaansa Kuwaitiin, että antakaapa sitten palautetta matkasta tavalla tai toisella. Tässä siis, palautetta.

Maailmanmatkaajien Saudi-Arabian matkan historia

Luultavasti blogijuttua ei pitäisi aloittaa kovin pitkällä historiakatsauksella, mutta tämän matkan historia on sen verran pitkä, että kertaan sen nyt kuitenkin.

Matka Saudi-Arabiaan oli ollut useammankin maailmanmatkaajan haaveissa jo useamman vuoden ja yksi yritys matkan järjestämiseksi tehtiinkin jo vuonna 2014.
Jo tuolloin uumoiltiin, että maahan saattaisi kohta saada turistiviisumeja, mutta asia ei sitten edennyt. Business-viisumeilla ryhmämme miehet olisivat ehkä jo tuolloin päässeet matkaan, mutta naiset, edes vaimot, eivät olisi päässeet mukaan, joten luovuimme ideasta.

Loppukesästä 2016 huomasin netissä yhden amerikkalaisille tarkoitetun ryhmämatkan maahan, mutta se oli todella kallis, yli 10 000 euroa + lennot. Lisäksi kun asiaa lähinnä huvikseni selvittelin vähän eteenpäin, niin selvisi myös, että muilla kuin Yhdysvaltain passilla ei ryhmään olisi asiaa.

Tres Hombres Saudi-Arabia

Vähän myöhemmin syksyllä 2016 kuulimme, että ensimmäisenä suomalaisena matkanjärjestäjänä Startlight Tours on järjestämässä syksyllä 2017 matkan Saudi-Arabiaan, mutta yli 5 000 euron hinta hirvitti edelleen hiukan.

Tres HombresTässä vaiheessa yksi Maailmanmatkaajat -ryhmän jäsenistä, Tres Hombres -matkatoimiston toimitusjohtaja Antti Härkönen, tarjoutui yrittämään matkan järjestämistä. Antti oli tavannut matkailualan tapahtumassa Keniassa miehen, jolla oli kontakteja Saudi-Arabiaan ja jonka Antti uskoi pystyvän järjestämään meille business-viisumeihin tarvittavat kutsut, myös naisille.

Pieni tamperelainen matkatoimisto ei ollut meille ennestään tuttu, sillä se on erikoistunut erilaisiin aktiviteettimatkoihin siinä missä kulttuurimatkat ovat enemmän meidän juttumme.

Tres Hombresin matka Saudi-Arabiaan varmistui kevättalvella 2017 siinä määrin, saimme tarvittavan pienen ryhmän kokoon, matkaohjelma Saudi-Arabiassa oli hahmoteltu, lennoille tehtiin alustava varaus ja jäimme odottelemaan kutsukirjeitä.

Kutsukirjeitä odoteltiinkin sitten koko kesä ja syyskuussa matkalle ilmoittautuneet alkoivat jo vähän katsella muitakin matkoja marraskuulle siltä varalta, että matka Saudi-Arabiaan ei vieläkään toteutuisi, mutta niin vaan syyskuun lopulla tarvittavat kutsut liitteineen lopulta saapuivat ja pääsimme tekemään viisumianomukset. Matka oli sittenkin toteutumassa!

Ennen matkaa

Matkan erityisluonteesta johtuen se oikeastaan varmistui vasta kun olimme saaneet viisumianomuksiin tarvittavan materiaalin. Kesän mittaan emme oikein saaneet tietoa siitä, että toteutuuko matka vai ei, mutta tästä ei oikeastaan voi syyttää matkatoimistoa, sillä ”edistymistietoa” Saudi-Arabiasta ei vaan saanut.

Viisumihakemusten osalta Tres Hombres olisi sen sijaan voinut selkeästi ottaa ohjat käsiinsä ja hoitaa ne puolestamme. Nyt jokainen meistä hoiti ne omalla tavallaan, joko suoraan lähetystön kanssa Helsingissä tai Visumservicen kautta. Jälkimmäinenkin taisi vielä harjoitella Saudi-Arabian viisumien anomista, sillä sitä käyttäneet eivät tuntuneet olleen varauksettoman tyytyväisiä palveluun.

Tres Hombres Saudi-Arabia
Maailmanmatkaajat Frankfurtissa matkalla Saudi-Arabiaan  marraskuussa 2017

Lennot

Tres Hombres oli valinnut lennot reitille Helsinki – Riad ja Jedda – Helsinki Lufthansalta. Kumpaankin suuntaan lennot menivät Frankfurtin kautta.

Lufthansa oli, ainakin näillä neljällä lennolla, vielä ihanan vanhanaikainen täyden palvelun lentoyhtiö. Hintaan kuului niin ateriat, juomat, tyynyt ja huovat ja viihdetarjonta. Aterioita pidin ihan laadukkaina ja pitkillä lennoilla (Frankfurt – Riad/Jedda -väli on noin 6 tuntia) ruokaa tarjoiltiin niin lennon alussa kuin lopussa. Helsinki – Frankfurt -välilläkin sai pullan/keksin tai sämpylän.

Tres Hombres Saudi-Arabia
Riadin lentokenttä, vielä viimeinen jännitys: läpäisemmekö passintarkastuksen?

Äskettäin tekemällämme Alaska + Havaiji -matkalla lensimme Icelandairillä, Alaska Airillä, Westjetillä, Hawaiianilla ja Norwegianilla. Norwegianilla ja Hawaiianilla saimme ruokaa, Norwegianilla, koska olimme ne erikseen tilanneet ja maksaneet – mutta Lufthansan sapuskat päihittivät kyllä molemmat.

Lentoaikataulu menosuuntaan oli loistava, lähtö Helsingistä klo 7, muutaman tunnin turvallinen vaihtoaika Frankfurtissa ja perillä Riadissa klo 20. Paluusuuntaan lento Riadista lähti aamuyöstä klo 02:30,  mutta menihän sekin. Perillä Helsingissä olimme jo klo 13.

Riadista Jeddaan lensimme Saudian sisäisellä lennolla, joka sekin oli mukavasti aikataulussa. Tuolta lennolta mieleeni on lähinnä jäänyt valkoisiin froteepyyhkeisiin pukeutuneiden miesten suuri määrä: Jeddahan on yksi portti Mekkaan, joten pyhiinvaeltajien suhteellinen osuus lennolla oli suuri.

Saudia Jedda Saudia Jedda

Hotellit

Hotellimme olivat Booking.comin mukaan 4 tähden hotelleja, mutta kumpikaan niistä ei osoittautunut erityisen loistokkaaksi. Perusasiat kyllä toimivat, suihkusta tuli vettä, lämmintäkin, kunhan sai selvitettyä siihen liittyvien nappuloiden toiminnan, wifi toimi ja aamiaisella oli vaihtoehtoja vähintään riittävästi.

Hotellit olivat kuitenkin ehkä, ymmärrettävästi, enemmän tottuneita vierailijoihin arabimaista kuin länsimaista, joten muutamat rutiinit olivat meille hiukan haasteellisia, kuten:

  • Huonetta ei siivottu, ellei siihen antanut erikseen lupaa, sillä paikallisessa kulttuurissa miespuoliset hotellisiivoojat eivät voineet mennä huoneeseen asiasta sopimatta, sillä olisihan huoneessa voinut oleskella joku nainen
  • WC-paperia oli niukasti ja melkein kaikki joutuivat sitä ajoittain pyytämään lisää, sillä paikalliset eivät sitä taida käyttää lainkaan vaan luottavat kaikissa, myös julkisissa, vessoissa oleviin käsisuihkuihin.
    (Julkisissa vessoissa oli muuten sekä reikä lattiassa että länsimaisia versioita, mutta kaikista löytyi ainakin yksi länsimainenkin vaihtoehto.)
  • Pyyhkeitä oli aina aluksi vain yksi setti per huone, sillä pääosin näitä hotelleja käyttävät paikalliset miehet taitavat matkustaa yksinään, joten hotellien standardiksi on muotoutunut tuo vain yksi pyyhesetti.

Jeddan hotelli vaihdettiin pyynnöstäni toiseen, sillä tutustuessani kevyesti etukäteen Red Sea Palace -hotellin arvosteluihin, siellä mainittiin myös luteet, joten ehdotin, että Tres Hombres vähintään yrittäisi selvittää asiaa, ja lopputuloksena päädyimmekin sitten Jeddassa Crown Town -hotelliin.

Aamiaishuone Riad
Aamiaishuone Riadin hotellissamme
Hotelli Riad
Hotellihuone Riadissa (kuva: Pirkko Mäntysalo)
Jeddan aamiaishuone aamuauringossa
Jeddan hotellin ravintola aamuauringossa
Suunta Mekkaan
Olimme toki nähneet näitä ”suunta Mekkaan” -opasteita hotellihuoneissa aikaisemminkin, mutta nyt olimme myös todella lähellä Mekkaa (66 km)

Retket ja opastukset

Järjestelyistä Saudi-Arabiassa vastasi ITL World. Matkassamme oli alusta loppuun asti yksi yhtiön edustaja, tehtäväänsä antautumuksella paneutuva Shaik. Shaik kertoi olevan taustaltaan intialainen, mutta asuneensa Saudi-Arabiassa lapsesta asti.
Kohteissa, Riadin museoissa, kamelimarkkinoilla, Jeddan vanhassa kaupungissa ja Taifin kaupungissa, meillä oli lisäksi omat paikallisoppaat kussakin.

Kun tähän vielä lisätään 1-2 kuljettajaa 8 hengen seurueellemme, niin opastavia tai avustavia käsiä riitti tilanteessa kuin tilanteessa!

ITL World Saudi-Arabia 2017
Ensimmäisenä iltana saimme heti illallisella passikokoiset pahviset matkaohjelmat. Kulkivat kätevästi mukana ja kertoivat pääkohdat kunkin päivän ohjelmasta.
Shaik
Oppaamme Shaik esittelemässä miekkoja Taifissa (kuva: Pirkko Mäntysalo)
Bussimme Riadissa
Bussimme Riadissa (kuva: Pirkko Mäntysalo). Jeddassa liikuimme kahdella autolla.

Matkamme oli sisällöltään sen verran erilainen aikaisemmin mainittuun hiukan kalliimpaan Starlight Toursin järjestämään matkaan, että me emme käyneet Mada’in Salehissa katsomassa Saudi-Arabian puolella sijaitsevaa nabatealaisten kuningaskunnan kaupunkia, joka on Jordanian Petran jälkeen suurin tämän kuningaskunnan säilyneistä kaupungeista. Madai’in Saleh olisi vaatinut yhden lentopäivän lisää ja tällä kertaa me tyydyimme Riadiin ja Jeddaan ja saimme yhden rennomman päivän vesillä Jeddassa.

Riadin kansallismuseo
Mala’in Salehia Riadin kansallismuseossa

Päiväohjelmamme olivat mielestäni ihan kohtuullisia – useampanakin päivänä päivään oli saatu myös mahdutettua ainakin lyhyt iltapäivätauko hotellilla, paikalliseen tapaan. Tällä yhteiskunta toimii edelleen siten, että töitä tehdään aamusta alkuiltapäivään, sitten pidetään tauko, ja sitten palataan vielä illaksi töihin. Isoissa kaupungeissa tämä tuottaakin sitten kivasti ruuhkaa liikenteeseen neljä kertaa päivässä.

Liikenne miljoonakaupungeissa on tietysti aina oma lukunsa, mutta erityisesti moottoriteiden halkomissa kaupungeissa, joissa julkista liikennettä vasta rakennetaan, tien päällä kuluu aina tovi oli sitten menossa minne tahansa. Jos ei muuten, niin siksi, että päästäkseen lähes moottoritien toisella puolella olevaan kohteeseen, on ensin ajettava 10 kilometriä yhteen suuntaan, käännyttävä takaisin, ja palattava takaisin toista suuntaa se tarvittavat 8 kilometriä!

Moottoritiellä Jeddassa

Mielikuvituksellisia liikenneympyröitä Jeddassa
Mielikuvituksellisia liikenneympyröitä, tämä Jeddassa

ITL World toteutti kaikki toiveemme

Etukäteen sovitun ohjelman lisäksi oppaamme tekivät mielestäni parhaansa matkan varrella esittämillemme toiveille, mm. Riadissa pääsimme illan päätteeksi yhden pilvenpiirtäjän kattoravintolaan ihailemaan öistä pääkaupunkia ja Jeddassa pysähdyimme valokuvia varten ihan Jeddah Towerin juurelle.

Riadin yössä

Riadissa näimme myös heti lentokentältä tullessamme jättikokoisen maapallon ja kun esitimme toiveen vierailla siellä, niin pysähdyimmekin sen kohdalle kamelimarkkinoille mennessämme ja jos tuon yksityisen yrityksen pihalle olisi vaan päässyt, niin oppaidemme puolesta olisimme sinne menneet. Tällä kertaa lupaa ei vaan satunnaisille vierailijoille heltynyt, näin ex tempore ainakaan.

Riad maapallo

Opastukset olivat englanniksi, eli mukanamme ollut Tres Hombresin Antti ei niihin puuttunut – mutta tarkisti kyllä matkan alussa, että olisiko joku halunnut hänen kääntävän selostuksia suomeksi.

Siihen ei ehkä ollutkaan tarvetta, mutta oleelliset päiväohjelmaan liittyvät kellonajat hän ehkä kuitenkin olisi matkanjohtajan ominaisuudessa voinut kerrata myös suomeksi.

Lisäksi pienissä hotellihuoneisiin liittyvissä haasteissa hän olisi voinut tarjota apuaan.

Kustannukset

Tres Hombresin ja ITL Worldin toteuttama matka saa Olympiankin järjestämät kiertomatkat tuntumaan ”köyhiltä”. Matkan hintaan, 3 760 euroa per henki, sisältyi tällä matkalla todellakin kaikki, aterioita, ruokajuomia ja matkamuistoja myöten.
Ruokajuomienkin sisällyttämisen matkan hintaan teki tietysti helpoksi se, että alkoholia maasta ei saa.

Aterioiden osalta olisimme olleet valmiita muutaman illallisen jättämään ohjelmasta poiskin (ja itse asiassa yhden illallisen tilasimmekin huonepalvelusta) – nyt ateriat mukaanlukien ohjelmaa oli aamusta iltaan ja muutama vapaailtakin olisi ollut tervetullut. Toisaalta hotellien lähellä ei välttämättä ollut ravintoloita omatoimiseen ruokailuun.

Matkamuisto Saudi-Arabia
Saimme yhden lukuisista meistä otetuista ryhmäkuvista hienosti kehystettynä. Itse asiassa saimme näitä kaksi, mutta toiset kehykset hylkäsimme ennen kotimatkaa.

Lisäkustannuksia kertyi ainoastaan viisumeista, joista maksoimme 104 / 108 euroa (Pirkko / Lasse), hintaero selittynee pakollisen matkavakuutuksen hinnalla ja riippuu joko sukupuolesta tai iästä (tai molemmista).

Pitkät lennot Frankfurtin ja Saudi-Arabian välillä ”upgradasimme” parempiin istuimiin. Tämä maksoi 50 euroa per henki per suunta, mutta sillä pääsimmekin sitten jo businessluokan istuimille koneen etuosaan: vain businessluokan ruuat ja pääsy loungeen jäi puuttumaan. Halusin tällä varmistaa, että saamme hyvät ja jalkatilaltaan väljät paikat runsas kuukausi sitten saamani keuhkoveritulpan jälkeen ensimmäisille pitemmille lennoille.

Paikoituksesta lentokentällä maksoimme tavallisen 69 euroa.

Pirkon abaya ja varmuuden vuoksi samalla hankittu musta huivi maksoivat 54 euroa ja muut kulut olivat 19 euroa (jääkaappimagneetti, 1 postikortti, käteisvaluutan vaihtokulut).

Kaiken kaikkeaan matka maksoi meille (2 henkeä) siis 8 087 euroa.

Ruokakuluja en matkakuluihin tapaa sisällyttää, mutta tällä kertaa niitä ei todellakaan muutamia kymppejä enempää ollut ja niistäkin suurin osa lentokentillä Helsingissä ja Frankfurtissa. Suurin yksittäinen ostos oli itsellemme joulusuklaaksi Jeddan kentältä ostamamme iso kameli!

Suklaakameli

Tulevia matkoja Saudi-Arabiaan?

Tiedossani ei ole seuraavia Saudi-Arabiaan suuntautuvia ryhmämatkoja – ja turistina ihan yksittäin sinne ei vieläkään taida päästä. Tänä syksynä toteutuneiden matkojen jälkeen sekä Starlight Toursilla että Tres Hombresilla on kokemusta Saudi-Arabiaan suuntautuvien matkojen järjestämisestä, joten jos maa kiinnostaa, niin heiltä kannattaa asiaa kysellä.

Mahdollisiin tuleviin matkoihin vaikuttaa tietysti myös poliittisen tilanteen kehittyminen maassa. Matkaviikkomme olikin tapahtumarikas tältä osin: päivisin tutustuimme maahan ja päivän päätteeksi tsekkasimme televisiosta maan tapahtumat, kuten vaikka Jemenin tekemän ohjusiskun Riadin lentokentälle päivää sen jälkeen, kun olimme lentäneet Jeddaan. Saudi-Arabia onneksi sai tehottua ohjuksen jo ilmassa.

Saudi-Arabia uutisissa marraskuu 2017

(Jutun otsikkokuvan neljä nuorta miestä tervehtivät meitä iloisesti Riadissa Masmakin palatsissa.)

TSS Marokko feature

TSS Travel Services Scandinavia – Marokko

TSS, tai monessa muussa Euroopan maassa RSD, RSD Reise Service Deutschland, RSD Travel, RSD-Belgium, Ranskassa First Voyages France, tunnetaan uskomattoman halvoista matkoistaan, joita markkinoidaan mm. lehdyköillä aikakauslehtien välissä tai lehti-ilmoituksilla. Toki matkanjärjestäjällä on myös suomenkieliset nettisivut.
Suomessa TSS on viime vuosina myynyt matkoja ainakin Kyprokselle, Turkkiin, Dubaihin ja Marokkoon. Näistä Marokon kiertomatka taitaa olla uusin vaihtoehto. Ja ilmeisesti listan alkupään matkat onkin jo lopetettu, joko kysynnän hiipumisen takia, Turkin nykytilanteen takia tai suomalaisten matkailijoiden TSS:n konseptiin ”sopimattomuuden” takia.

Corendonilla suoraan Marokkoon
TSS lentää Marokkoon Corendonilla. Me lensimme suoraan Helsingistä Marrakeshiin, mutta lennoille saattaa osua välilasku esimerkiksi Ruotsissa.

Aggressiivisesti ateriapaketteja

TSS:n matkat, myös kahden viikon matkamme Marokkoon huhtikuussa 2017, ovat hyvin edullisia: 2 viikkoa Marokossa (lennot, hotellit, kiertomatka ja opas) maksoi 569 euroa. Muita aterioita kuin aamiaiset ei hintaan sisältynyt, mutta  tarjolla on lisähintaan puolihoito- tai täyshoitopaketteja. 2 viikon matka koostui viikon kiertomatkasta ja toisesta ”ilmaisesta” viikosta ”luksus”-hotellissa.

Marokossa ateriapaketteja tarjottiin ”erikoishintaan” seuraavasti:

  • kiertomatkaviikon illallispaketti  (7 illallista) 139 euroa
  • rantalomaviikon illallispaketti (7 illallista) 139 euroa
  • rantalomaviikon illallispaketin täydennys all-inclusive –paketiksi 99 euroa (7 lounasta, 7 iltapäivän kakkubuffeeta, kaikki juomat ulkomaisia alkoholijuomia lukuunottamatta)

TSS-matkan lounas TSS-matkan lounas

Kiertomatkaviikolle oli myös myös tarjolla retki- ja lounaspaketti hintaan 129 euroa, joka käsitti 6 lounasta ja seuraavat lisäretket:

  • Essaouiran kokopäiväretki (jota myytiin myös erillisenä hintaan 49 euroa)
  • Casablanca by night (lyhyt kierros Casablancan illassa)
  • Jardin Majorelle puutarha Marrakeshissa
  • Lyhyt ajelu hevosvankkureilla Marrakeshin vanhassa keskustassa päättyen Jemaa el-Fna –aukiolle, jossa vapaa-aikaa ennen paluuta hotellille

Päädyimme ostamaan näistä paketeista vain tuon kiertomatkaviikon retkipaketin, jonka retkien osuudeksi voitaneen arvioida n. 75 euroa, jolloin lounaiden hinnaksi jäi n. 8 euroa per ateria (ilman ruokajuomia). Lisäksi ostimme Casablancassa ”lisäkaupunkikierroksen”, joka käsitti sisäänpääsyn Hassan II moskeijaan ja käynnit kala- ja oliivitorilla ja Notre Damen kirkossa (19 euroa hengeltä).
Casablancan ja Marrakeshin osalta perusmatkaan ei sisältynytkään juuri mitään, toisin kuin Fèsissä ja Meknèsissä, jossa koko ohjelma sisältyi jo matkan perushintaan. Retkipakettia ja/tai Casablancan kaupunkikierrosta ostamattomat jätettiin milloin mihinkin kulmaan 1-3 tunnin pätkissä, vaikka ainakin Casablancassa olisi hyvin voinut antaa heille reilusti koko aamupäivän vapaata.

Essaouiran kalastasatama
Essaouiran satamaa
Hassam II -moskeija Casablanca
Hassam II -moskeija Casablanca

Lisäpaketteja myytiin aggressiivisesti, pelotellen ja uhkaillen. Pelotellen, että muita ruokailumahdollisuuksia ei ole, mikä ei pitänyt paikkaansa, mutta paketit pyrittiin myymään ennen kuin matkustajilla oli tilaisuus itse arvioida tilannetta.
Kiertomatkaviikolla söimme lounaiden lisäksi muutaman illallisen ja jokaisen hotellin läheltä löytyi pizzeria tai läheisen huoltoaseman siisti ravintola, josta pienen aterian sai puoleen hintaan illallispaketin noin 20 euroa per ateria per henki hinnasta. Taksilla olisi toki päässyt muihin kaupungin ravintoloihin. Mutta, tietysti, jos mielellään syö paljon iltaisin, niin illallisbuffeen ateriahinnallekin saa varmasti katetta.

Toisen viikon hotelli oli, ilmeisesti matkanjärjestäjälle tyypilliseen tapaan, kaukana (n. 15 km) Marrakeshista eikä kävelyetäisyydellä (alle 2 km) ollut muita kauppoja tai ravintoloita, mutta kyllä sielläkin ruokaa ja juomaa sai ostettua päivällä Snack Barista ja illallisenkin saattoi ostaa erikseen per ilta ja halvemmallakin kuin illallispaketin 20 euroa per ateria hinta (ensimmäisen illan lyhyt tutkivan journalismin hengessä tekemämme hintaneuvottelu laski ensin pyydetyn hinnan 25 eurosta nopeasti 15 euroon per nuppi). Jos olisimme jääneet toisen viikon ”luksus”-hotelliin (Ryads Parc & Spa) koko viikoksi olisimme kuitenkin saattaneet illallispaketin ostaakin, mutta suunnitelmissamme oli viettää osa viikosta Marrakeshin keskustassa, joten koko viikon ruokailuista maksaminen tälle hotellille ei tuntunut järkevältä, joten otimme oppaan kuvaileman riskin ”kuolla nälkään”, mitä ei siis kuitenkaan tapahtunut.

Ryads Parc & Spa
Aamiaisleipää Ryads Parc & Spa -hotellissa
Tyypillinen TSS-aamiainen
Koko aamiainen Ryads Parc & Spa -hotellissa – tällaisia ne tyypillisestikin olivat.
Lämpimästä marokkolaisesta leivästä plussaa tässä versiossa!

Toinen mielenkiintoinen aspekti lisäpakettien myymisessä oli vetoaminen siihen, että TSS lopettaa näiden matkojen tarjoamisen suomalaisille, jos emme osta niitä. Kyproksen, Turkin ja viimeisenä Dubainkin matkat on kuulemma lopetettu, kun suomalaiset eivät osta mitään, tarkoittaen ehkä sekä lisäpaketteja että poikkeamisia matto-, koru- ja nahkakaupoissa.

Aggressiivinen lisäpakettimyynti taisi kuitenkin tälläkin kertaa tuottaa tulosta ja ison bussin melkein täyttäneestä ryhmästämme arvioisin 80 prosentin ostaneen ainakin illallispaketin, joten ehkä tämäkin ryhmä kokonaisuutena sittenkin hoiti hommansa, jos matkojen jatkuminen on tästä kiinni.

Korukauppa Marrakeshissa

Matkan hinta puoli- tai täysihoidolla

Puolihoidolla 2 viikon matkan hinnaksi olisi siis tullut 569 + 2 x 139 = 847 euroa ja
täysihoidolla (sisältäen myös muutaman lisäretken) 847 + 129 + 99 = 1075 euroa
–  toki edullisia hintoja 2 viikon matkasta edelleen.

Kritiikkimme ateriapaketteja kohtaan onkin enemmän kritiikkiä niiden myyntitapaan kuin itse paketteihin. Toki ruokailun helppous ja aterioiden maksaminen kerralla sopiikin monelle, mutta uskoisimme suomalaisten mieluummin ostavan ne myymällä niitä vaihtoehtona kuin lähes uhkailemalla.

Matkan hinnoittelusta mainittakoon vielä sen verran, että matkanjärjestäjän nettisivuilla meille myydyn matkan hinta oli 1149 euroa + sesonkilisä 200 euroa, mutta heti ensimmäiseen sähköpostitse esittämääni kyselyyn sain vastauksena hinnan 369 euroa + 200 euron sesonkilisä ja kun kyselimme muutamalta kanssamatkustajalta matkan hintaa ei ilmeisestikukaan ainakaan tuota 1149 euron perushintaa ollut maksanut.
Osalle oli myös myyty ateriapaketteja jo matkan varausvaiheessa, mutta meille niitä ei tarjottu ennen kuin paikan päällä.

Kiertomatkaviikon hotellit

Golden Tulip Fèsissa
Golden Tulip Tghat Fèsissa

Hotelleista emme saaneet tietoa etukäteen. Varauspapereissa oli mainittu muutama esimerkkihotelli ja todettu, että lopullinen jako hotelleihin tapahtuu organisatorisista syistä paikan päällä. Tuolla jaolla tarkoitettaneen, että kun Marokon matkaan osallistui lentokoneellinen ihmisiä, jotka jakautuivat 5 isoon bussiin, niin mikä bussi päätyi kulloinkin mihin hotelliin taisi määräytyä jopa vasta kyseisenä päivänä.  Marrakeshissa kuulimme myös, että TSS:n matkailijoita on kaupungissa samaan aikaan 40 bussillista eri maista, siis paitsi suomalaisia, myös saksalaisia, englantilaisia, ruotsalaisia ja norjalaisia, esimerkiksi! Esimerkkihotelleistamme vain Hotel Rif Meknèsissa toteutui osaltamme.

Kiertomatkaosuuden hotellit olivat:

Marrakeshin osalta hotellien allokointi viime tipassa näkyi meille siten, että asettuessamme Wazo-hotelliin, meille kerrottiin, että olemme täällä 2 tai 3 yötä. Päädyimme sitten olemaan siellä 3 yötä, mikä oli ihan mukavaa, sillä hotelli oli ehdottomasti koko matkan paras, mukaanlukien toisen viikon ”luksushotelli”.

 

Kiertomatkan hotellit Wazoa lukuunottamatta olivat kelvollisia perushotelleja.
Aamiaisilla tuli toimeen, mutta eivät ne mitään makuelämyksiä tarjonneet: patonkia, juustoa, kuivahtaneita croissantteja, hilloa, ehkä kananmuna, muutamassa paikassa jogurtti, keinotekoisen makuista appelsiinimehua.
Kaikissa hotelleissa oli wifi, mutta huoneeseen asti se ulottui ehkä vaan puolessa luetelluista hotelleista ja televisio-ohjelmien katsomiseen wifin nopeudet eivät riittäneet Wazoa lukuunottamatta missään.

Wazo olikin näistä hotelleista ainoa, jonka saattaisin valita itsekin, jos jollain reunaehdoilla nopeasti pitäisi valita kelvollinen hotelli Marrakeshista, eikä syystä tai toisesta kuitenkaan ihan kaupungin vanhasta keskustasta.

Wazo Marrakesh Wazo Marrakesh

Casablancan Almohades –hotellissa maali huoneemme seinillä oli sen verran kuplilla, että eivät tainneet seinät olla kovin kuivia ja kylpyammeen alla asusteli ainakin yksi torakka, johon pääsimme tekemään tuttavuutta, eli ei jatkoon tämä hotelli!

Yleensäkin näistä hotelleista voisi vielä todeta sen, että veikkaisin, että kaikissa hotelleissa ryhmällemme annetut huoneet olivat hotellin vaatimattomimmat – vaikkakin tunnistan hotellit Booking.comin sivuilla, niin huoneiden kuvat ovat kyllä usein hiukan eri näköisiä kuin huoneet, joissa majoituimme.

Rantalomaviikon hotelli

Toisen viikon hotellimme, Ryads Parc & Spa, ilmoitettiin meille muutamaa päivää ennen sinne muuttoa. Booking.comissa hotellin saamien arvostelujen keskiarvo näytti olevan 6,5 ja yleisemmin valitettiin muurahaisista ja henkilökunnan välinpitämättömyydestä ja muistutettiin hotellista mahdollisesti kiinnostuneita siitä, että se on tosiaan kaukana Marrakeshista.

Ryads Parc & Spa Ryads Parc & Spa

TSS kuvaa toisen viikon hotellia 4 tähden 1 luokan hotelli (paikallinen luokitus) tai luksushotellina. Ryads Parc –hotellin alue onkin kaunis isoine uima-altaineen ja pienet kaksikerroksiset rakennukset ovat riad-tyylisiä sisäpihoineen.
Alue on kuitenkin ränsistynyt ylläpidon puutteesta ja mm. huoneessamme käytiin ensimmäisen päivän aikana korjaamassa niin suihkua kuin altaan hanaa, minkä jälkeen niistä sentään tuli lämmintä vettä sen verran, että peseytyminen onnistui.

Ryads Parc –hotellin wifi oli matkan huonoin ja se toimi vain hotellin aulassa, ei edes viereisessä ravintolassa, joten esimerkiksi Hesarin lataamnen ja selaaminen aamiaisen lomassa ei onnistunut. Wifin upload –nopeus oli sen verran kelvoton, että muutamat sieltä nettiin lataamamme kuvat piti pienentää puolta normaalia pienemmiksi.
Jos olisimme viikoksi Ryads Parciin jääneet, niin olisimme viimeistään tässä vaiheessa matkaa käyneet Marrakeshissa ostamassa paikallisen SIM-kortin, mutta sen sijaan päätimme muuttaa itsemme Marrakeshiin kolmeksi yöksi.

Ravintoloita ”luksushotellissa” oli vain yksi ja se tarjosi lounaan ja illallisen vaan buffeina. A la carte –ravintola, vaikka sitten korkeimpine hintoineen olisi ollut hyvä lisä. (Wazo-hotellissa sellainen olikin.)

Ryads Parciin majoittui 5 bussin ”lentoryhmästämme” vain meidän ryhmämme, eikä minulla ole aavistustakaan mihin hotelleihin muut bussiryhmät majoittuivat. Viime syksynä samaisella matkalla käyneet ystävämme päätyivät Aqua Mirage -hotelliin.

Ryads Parc & Spa
Ryads Parc & Spa -hotellin allasalue

Vaihtoehtoja rantalomalle

Osalla TSS:n matkoista tämä ”ilmainen viikko luksushotellissa” on ilmeisesti ollut valinnainen ja jos näin olisi Marokonkin osalta ollut, niin olisimme luultavasti lentäneet kotiin jo ensimmäisen viikon jälkeen. TSS:n lentää Suomesta Marrakeshiin kuitenkin vain joka toinen viikko, joten heidän puolestaan paluumahdollisuutta ei ollut.

Tutkimme kiertomatkaviikon lopulla myös sitä vaihtoehtoa, että olisimme ostaneet aikaisemman paluulennon ja sellaisen olisi saanut perjantaille alle 300 euron hintaan esimerkiksi Lissabonin kautta. Päätimme lopulta kuitenkin käyttää rahat keskustahotelliin ja viipyä kuitenkin toisenkin viikon Marokon lämmössä ja auringossa huhtikuisen Suomen kevään sijaan.

Ryads Parc & Spasta vielä sen verran, että hotelli sijaitsee tosiaan n. 15 km Marrakeshin keskustasta. Hotellilta lähtee shuttle bus keskustaan Place De La Libertéelle kolme kertaa aamupäivällä ja takaisin kolme kertaa iltapäivällä n. 2 euron hintaan, mutta paikat niihin pitää varata mieluiten pari päivääkin etukäteen –  ne nimittäin tuntuvat täyttyvän todella nopeasti. Taksimatka kaupunkiin maksaa n. 150 dirhamia (n. 15 euroa).

Oppaat ja juomarahat

Bussimme kiertomatkaviikon opas oli turkkilainen, joka opasti meitä englanniksi. Osassa busseista oppaina oli turkkilaisia, jotka osasivat suomea, eli opastus oli suomeksi. Ilmeisesti Turkin matkojen loppumisen myötä TSS on siirtänyt oppaita Turkista Marokkoon ja kouluttanut heitä (auttavasti) opastamaan myös Marokossa.
Auttavasti, sillä ainakin meille sattuneen oppaan tietämys Marokosta ei ollut kovin vahvaa tai laajaa ja pitemmillä bussimatkoilla hän turvautuikin turhan usein vanhoihin juttuihin Turkin eri kohteista, jopa siinä määrin, että ihmiset ajoittain kommentoivat, että oliko tämä nyt Marokon vai Turkin matka. Myös turkkilaissävytteiset kannanotot uskontoon ja politiikkaan olisimme suoneet oppaan pitävän omana tietonaan.

Paikallisopas ja TSS-opas
Marokkolainen ”kiintiöopas” jalabassaan ja turkkilainen oppaamme

Oppaan englannin kieli oli sujuvaa, mutta erityisesti käytännön asioiden kuten lähtöajat, olisi kannattanut kerrata selkeämmin useampaan otteeseen ja niistä vitsailematta, sillä osalla matkustajista englannin kieli ei ollut ihan sujuvaa ja lisäksi kuuluvuus etenkin bussin takaosassa oli ajoittain huono.

TSS:n oppaan lisäksi mukana matkassa oli koko viikon pakollinen paikallisopas, joka ajoittain esimerkiksi kuninkaan palatsien porteilla neuvotteli ryhmämme puolesta sisäänpääsystä, mutta enimmäkseen hän vaan varasi bussin etupenkin.

Kohteissa oli sitten vielä kolmantena oppaana lähes aina kaupungin oma opas, jotka myös puhuivat hyvää englantia, eli päätymällä TSS:n bussiin, jossa heidänkin oppaansa oli englanninkielinen, säästyimme kuuntelemasta opastuksia ensin englanniksi ja sitten toiseen kertaan suomeksi.

Kuljettajan kaverina matkalla oli myös apupoika, joka huolehti myös veden myynnistä bussissa (pieni pullo hintaan 5 dirhamia, eli n. 50 senttiä). Osa matkustajista valitti hiukan veden maksullisuudesta, etenkin kun sitä ei hotellihuoneissa tai hotellien aamiaisillakaan ollut tarjolla, mutta toisaalta tämä oli halpamatka ja toisaalta ilmainen vesi houkuttelee ihmisiä tuhlaamaan vettä ja sen myötä muovipulloja, joten ekologisesta näkökulmasta pieni maksu vedestä oli mielestäni ihan ok.

Siinä missä oppaan englanti oli sujuvaa, niin TSS:n suomenkielisen materiaalin suomenkieli ei sitä ole. Kieli on ymmärrettävää, mutta sen verran huonoa, että se luo matkanjärjestäjästä hiukan epäluotettavan kuvan. Kun materiaalia ei kuitenkaan ollut kovin montaa sivua, niin tuskin niiden oikea suomentaminen olisi tullut kovin kalliiksi.

Toisin kuin monissa Suomessa myytävissä risteilylomapaketeissa tai  toki ihan toisen hintaluokan Olympian matkoilla TSS:n matkoilla juomarahat eivät sisälly hintaan.
Matkaa koskevissa ohjeissa suositellaan annettavaksi matkaoppaalle 2 euroa ja kuljettajalle 1-2 euroa per päivä per nuppi. Ihan tätä emme tehneet, sillä emme olleet kovin tyytyväisiä turkkilaiseen oppaaseen Marokossa!

Uudelleen TSS-matkalle?

Ensimmäisen viikon lopussa saimme täytettäväksemme tavanomaisen palautelomakkeen koskien niin hotelleja kuin oppaita. Lomakkeen lopussa oli myös kysymys, että lähtisimmekö uudelleen TSS-matkalle. Jätimme sen lomakkeeseen täyttämättä ajatellen, että eihän sitä koskaan tiedä, jos vaikka vastaan tulisi joku erityisen hyvin omiin suunnitelmiimme sopiva kohde.

Kiertomatkaviikolle voisimmekin lähteä sopivaan kohteeseen, mutta ”ilmaisen lisäviikon” korpihotellissa jättäisimme kyllä mieluummin valitsematta. Tai sitten suunnittelisimme itsellemme toiseksi viikoksi kokonaan oman ohjelman ja valitsisimme ja maksaisimme sen viikon hotellit itse.

Ehkä sittenkin, vaikka mm. Olympian, Aventuran ja Albatrosin ryhmämatkoilla olemme useammallakin olleet, olemme liian itsenäisiä matkailijoita tällaiselle matkalle, jossa lähes kaikki valinnat on tehty puolestasi, myös koskien hotelleja ja aterioita.
Toki muillakin matkanjärjestäjillä kiertomatkojen hotellit  on päätetty etukäteen, mutta jo se, että tiedät ne etukäteen on valinnanmahdollisuus sekin.

TSS-matkalla tiedät etukäteen vain aikataulun, reitin ja halvan hinnan ja sen, että matkustat ison ryhmän kanssa.

TSS-bussi Marokossa

Kohteet Marokossa

TSS:n palautelomake innoitti tähän juttuun jo tässä vaiheessa pientä Marokko-sarjaamme. Lähiviikkoina, oikein hyvällä tuurilla jopa lähipäivinä, kerromme toki lisää ainakin Fèsistä, Mèknesistä, Rabatista, Casablancasta, Marrakeshista, Ait Ben Haddousta ja Ourazazatesta, joten pysy kuulolla!

Jardin Majorelle Marrakeshissa
Jardin Majorelle Marrakeshissa
Iran Shiraz

Palaute Olympian Iranin matkasta

Osallistuimme Olympian Persian perintö – kiertomatkaan Iranissa syyskuussa 2015.
Matka oli neljäs Olympia-matkamme: aloitimme jo kauan sitten Tansaniassa, 2010 kiersimme Olympian matkassa Etelä-Amerikkaa, 2011 eteläistä Afrikkaa ja viime syksynä osallistuimme pitkiä lentoja lukuunottamatta heidän järjestämäänsä Vietnam – Laos – Kambodza -kiertomatkaan.

Olympia IranRyhmäkoko tällä matkalla oli 20 ja matka oli loppuunmyyty, joten tämän isommassa ryhmässä ei Olympian matkoilla joudu matkustamaan. Mukana oli pariskuntia, mutta myös useampia yksin matkustavia, niin naisia kuin miehiä, hienoisella naisenemmistöllä. Maabongareiksi ryhmästä tunnustautui viisi ja ryhmässä meidät tunnettiin sitten termillä himomatkaajat! Yksi hienoimpia syitä  matkustaa Iraniin ryhmässämme oli tutustuminen lapsen tulevan puolison kotimaahan.

Hotellit

Iranin turismi ei ole kukoistanut kauppasaarron aikana, joten hyviä hotelleja, länsimaisen mittapuun mukaan, ei välttämättä ole montaa Teheranin ulkopuolella. Olympian käyttämät hotellit olivat kuitenkin täälläkin jos eivät nyt kaikki loistokkaita, niin vähintään hyviä.

Teheranin Azadi -hotelli sijaitsi kaupungin pohjoisosassa, mikä ilmeisesti etenkin kuumimpina kuukausina on hyvä valinta: hiukan korkeammalla on viileämpää. Syyskuussa ei ollut enää tukalan kuumaa ja hotelli sijaitsi ehkä vähän kaukana, sillä istuimme paljon bussissa Teheranin miljoonakaupungissa. Toisaalta, voihan olla, että olisimme asuneet missä päin kaupunkia tahansa, niin aina olisi riittänyt ruuhkaa.

Hotelli oli matkan kolmesta hotellista loistokkain, kaikki toimi hyvin, internet hiukan hitaasti, mutta toimi ja aamiaisella oli riittävästi valikoimaa.

Azadi Teheran Azadi Teheran

Isfahanin Kowsar -hotelli oli nuhruisempi, vessaa sai hiukan maanitella toimimaan ja internetin salasanojen kanssa sai tehdä vähän töitä useampaa laitetta käytettäessä. Aamiainenkaan ei häikäissyt, vaikka toki täysihoidon sisältävällä matkalla säilyi hyvin hengissä. Isfahanissa olisimme hiukan Abbasi -hotelliin tutustuttuamme ja erityisesti sen puutarhaan ihastuttuamme toivoneet asuvamme siellä.

Oppaamme mukaan kyseistä hotellia ei voinut käyttää ryhmille, kun huoneet olivat eri tasoisia historiallisella ja uudella puolella, mutta en ihan vakuuttunut selityksestä: luulisi, että runsaat 10 huonetta voisi varata jommalta kummalta puolelta.

Kowsar Shiraz Kowsar Isfahan

Isfahanin jälkeen odotukset Shirazin Homa -hotellia kohtaan eivät olleet suuria, mutta ehkä juuri siksi hotelli ylitti ne. Ainakin meidän osaltamme täällä kaikki toimi moitteettomasti ja internet oli matkan nopein.

Olympian tapaan saimme Shirazissa myös pitää huoneen myöhään illalla tapahtuvaan lähtöömme asti: roikkuminen aulassa tai illallisella klo 23:30 asti olisikin ollut aika raskasta ennen yölentoa.

Homa Shiraz Homa Shiraz

Valitsin hotelleja kuvaamaan rukousmatot ja rukoussuuntaa osoittavat merkit katossa siinä missä USA:ssa valitsin kahvinkeittimet. Myös koraani löytyi tietysti jokaisesta hotellihuoneesta ja parhaasta hotellista myös shiialaisten käyttämä rukouskivi.

Kahvinkeittimiä ei Iranin hotelleissa ollut, mutta vedenkeitin löytyi jokaisesta hotellista. Kahvin ystävien kannattaa varata Iraniin mukaan purkillinen murukahvia.

Bussista ja vessoista

Kiertomatkabussi IranMatkamme oli kiertomatka, mutta varsinaisia bussimatkapäiviä oli vain kaksi: vajaa 500 km Teheranista Isfananiin ja runsaat 500 km Isfahanista Shiraziin.

Bussi oli hyvä, melkein voisi sitä kuvat business-luokan bussiksi, sillä istuimet olivat tilavat ja jalkatilaa oli runsaasti. Sama bussi oli käytössä koko matkan ajan, myös kaupunkikierroksilla.

Kiertomatkabussi Iran

Ryhmän kanssa bussimatkoilla tulee aina hiukan vähintäänkin kilpailua bussin parhaista paikoista. Oppaamme ehdotti heti alkuun, että paikkoja voisi vaihdella siten, että joka päivä istutaan eri paikoilla ja aika hyvin paikat kiersivätkin, mutta tietysti erityisesti pitkinä päivinä kaikki eivät olleet ihan tyytyväisiä.

VessaLänsimaisia vessoja Iranissa on vain hotelleissa ja parhaimmissa ravintoloissa. Nähtävyyksillä vessat ovat järjestään arabialaisia ja niihin kannattaa varautua omalla vessapaperilla ja naisten kannattaa jopa vaatetuksessa hiukan miettiä, että kyykistyminen on helppoa ja vaatteiden kannalta siistiä!

Vessojen siisteys vaihteli, kuten kaikkialla, mutta sanotaan nyt vaikka, että olivat ne siistimpiä kuin entisissä Neuvostotasavalloissa tai Afrikassa.

Matkaohjelmasta

Aika vähän olisimme mitään muuttaneet Olympian jo hyväksi hioutuneesta ohjelmasta.

Teheranissa kävimme omatoimisesti katsomassa äskettäin uusitun Eila Hiltusen patsaan, joka olisi varmasti kiinnostanut useampaakin suomalaista.
Teheranissa olisimme myös tosi mielellämme itsekin kuvanneet muutaman tunnetuimpia Down with USA -seinämuraaleja.

Eila Hiltunen Palmulehto Teheran Shiraz ilta

Shirazissa hakeuduimme itse Koraaniportille iltavalaistuksessa – ehkä sekin olisi kovin kauniina maisemana kiinnostanut useampiakin.

Unescon maailmanperintökohteita oli Olympian ohjelmaan valittujen lisäksi vierailemissamme kaupungeissa jokaisessa ainakin yksi enemmän ja jos nekin halusi nähdä, niin niihin piti hakeutua omatoimisesti (joskin Teheranissa opas pyynnöstä muokkasi bussin reittiä siten, että halukkaat pääsivät Golestanin palatsiinkin osana kaupunkikierrosta). Omatoimisuus näiden osalta onkin ihan hyvä vaihtoehto, sillä kaikkihan ei kiinnosta kaikkea, mutta haasteena oli löytää aikaa yhdellekään omatoimiselle retkelle.

Ainakin meille hyvä vaihtoehto olisi vapaa-ajan hienoinen lisääminen Olympiankin matkoilla, vaikka siten, että jotkut iltapäivän retkistä olisivat vapaaehtoisia ja lounaan jälkeen olisi mahdollistettu halukkaiden palaaminen hotellille tai jääminen sopivaan kohtaan kaupungille: nyt vapaata aikaa oli oikeastaan vaan yksi iltapäivä Isfahanissa.

Matkaan kuului täyshoito, ehkä siksi, että oli arvioitu, että ihmisten olisi vaikea löytää ruokapaikkoja Iranissa, mutta ainakin meille (ja muutamalle muullekin ryhmästämme) olisi riittänyt puolihoito ja jätimmekin useamman illallisen väliin: toisaalta siksi, että ruoka oli valituissa paikoissa kovin samankaltaista illasta toiseen, toisaalta siksi, että bussimatkoihin ja ison ryhmän ruokailuun tuhrautui suhteettoman paljon aikaa.

Ehkä hyvä vaihtoehto olisi ollut, että opas olisi puolihoidon lisäksi ainakin yhtenä iltana per kaupunki lähtenyt halukkaiden kanssa ryhmänä syömään, kukin omalla kustannuksellaan. Tai ehkä iltaruokapaikkoina voisi käyttää myös hotellien buffetillallisia, ei ainakaan menisi kohtuuttomasti aikaa matkoihin.

Mutta toki, jotkut Olympian käyttämät ravintolat, esimerkiksi hyvä iranilainen ravintola Isfanissa ja puutarharavintola Shirazissa, jota käytettiin kahtena iltana, olivat oikein hyviä.

Shahrzad restaurant Isfahan

Opas Virpi Perunka

Oppaamme oli mukava ja asiantunteva – paikallisoppaamme Sohrabin tukemana tietysti.

Nyky-Iranista olisi ehkä voinut kertoa enemmänkin – turhan usein oppaat maailmalla tuntuvat arvostavan vain menneisyyttä, eivät elämään kaupunkien kaduilla ja kujilla tänään. Tältä osin meidän mittamme alkoi täyttyä kun Shirazissa osana kaupunkikierrosta saimme taas kerran runsaasti aikaa basaariin sen jälkeen kun Isfahanissa oli juuri basaareja kierretty pariinkin otteeseen. Basaarien vastapainona olisi voinut esitellä muutaman nykyaikaisen ostoskeskuksenkin, sillä tuskin nuoret iranilaiset ostoksiaan enää turisteille suuntautuneista basaareista tekevät.

Paikallisopas ja opasNyky-Iraniin liittyen olisimme myös tarvinneet selkeämpää tietoa valuutanvaihdosta, valuutoista ja valuuttakursseista. Nyt vasta käytännön kautta opimme, että kaupoissa ja ravintoloissa hinnat voivat tomaseissa olla todella halvan näköisiä, mutta rialeissa hinta onkin kymmenkertainen ja että maassa on useita valuuttakursseja ja tästä johtuen valuutan vaihto on aina hiukan harmaan alueen operaatio, eikä kannata ajatella, että vaikka hotellin vastaanotossa voi aina halutessaan vaihtaa rahaa. Omatoimimatkalla olisimme tietysti yrittäneet selvittää näitäkin omatoimisesti, mutta nyt luotimme, että opas kertoo kaiken tarvittavan.

Postimerkkienkin metsästäminen tuntui Iranissa olevan haastava mustan pörssin operaatio, mutta tämän osalta oppaamme (ja paikallisoppaamme) tekivät kaikkensa saadakseen halukkaille niitä riittävästi.

Lennoista

Lentoaikataulu oli kohtuullinen: menomatkan lähtöaika Helsingistä klo 13:05 oli mukava mahdollistaen pakkaamisen vielä aamulla ja inhimillisen aamun pitempääkin tuleville. Vaihtoaika Istanbulissa oli menomatkalla yli 4 tuntia, joka kaoottisella Istanbulin kentällä on paljon: me pakenimme loungeen, jossa oli viihtyisämpää odotella.

Lounge Istanbulin lentokentällä

Paluulento lähti Shirazista aamuyöstä ja olimme Suomessa iltapäivällä: taas mukava paluuaika niin kotiutumiseen kuin pitempääkin tuleville päästä kotiin ennen iltaa. Paluumatkalla vaihtoaika Istanbulissa oli optimaalinen: tuliaisostokset ehti tekemään, mutta ylimääräistä odotteluaikaa oli vähän.

Shirazin kenttä oli melko iranilainen kokemus yöllä: turvatarkastusjonot olivat miehille ja naisille erikseen ja paikallisia matkaan lähtijöitä saattoi itkien saattaa koko iso suku. Lentokenttärakennuksessa oli myös paljon pieniä vihaisia hyttysiä, joiden puremista jäi pariksi viikoksi punaiset paukamat!

Turkish Airlinesin lennot olivat ajallaan ja palvelu pelasi moitteettomasti.

Lentojen osalta haluaisimme itse koettaa onneamme paikkojen valinnassa check-inin yhteydessä ja toivoisimmekin, että Olympia kertoisi lentolippujen numerot jo ennen matkan loppua, jolloin niitä voisi halutessaan käyttää!

Toimistopalveluista

Ennen matkaa saimme Olympian opaskirjoja, niin yleisesti Aasiasta kuin erikseen Iranista ja lisäksi pukeutumisohjeita täsmennettiin vielä juuri ennen matkaa saamassamme kirjeessä. Näitä kommentoinkin jo hiukan naisten pukeutumista käsittelevässä jutussamme, että vähän ne olivat ehkä tiukempia kuin vaikka norjalaisen ryhmän saamat ohjeet.

Iraniin tarvittiin ainakin vielä syyskuussa 2015 viisumit, mutta Olympia huolehti tietysti niiden hakemisesta, ongelmitta.

Viisumi

Esitemateriaalista huomasimme muutaman kohdan, joissa aika oli tainnut ajaa esitteen ohi: Isfahanissa ei sillan holveissa ole enää teehuoneita eikä lauseen ”Armenialaisten kirkot, vehreät puistot ja maalauksin koristellut huvilat puutarhoineen ja suihkulähteineen ovat osa tunnelmallista Isfahania.” kohta huvilat ihan auennut meille, ehkä ne huvilat jäivät pois kierrokselta.

Lopuksi

Muutamasta pienestä parannusehdotuksesta huolimatta sanoisimme, että Olympian Iranin matkan toteutus oli totuttuun Olympian tapaan hyvä, mutta Olympian matkalle lähtiessään kannattaa aina muistaa, että niillä ei ”lomailemaan” juuri pääse ja vapaa-aikaa on niukalti. Meiltäkin tämä pääsi välillä unohtumaan ja pisimpinä päivinä alkoi jo melkein tympiä. Mutta, jos haluat nähdä paljon lyhyessä ajassa, niin ei se ”lomailemalla” onnistu!

Hyvää on myös Olympian luotettavuus matkojen toteutumisen suhteen – tälläkin matkalla oli mukana eräs herra, joka oli alunperin ilmoittautunut toisen toimiston matkalle, mutta sen peruuntuessa viime hetkellä oli kääntynyt Olympian puoleen ja mahtunut kuin mahtunutkin vielä mukaan.