Aihearkisto: Palautteet matkanjärjestäjille

Mandala

Mandalan matkassa Kambodzassa ja Vietnamissa

Ystäväni kysyi minulta jossain vaiheessa kokemuksiamme Mandala Travel -matkatoimistosta, johon totesin, että emme ole (vielä) koskaan heidän matkassaan olleet. Totesin siihen sitten samalla, että jos päädytte heidän kanssaan matkustamaan, niin jakakaa ihmeessä kokemuksianne, sillä mekin olemme muutamaa heidän mielenkiintoisen tuntuista kokonaisuuttaan jo harkinneet.
Tässä niitä kokemuksia nyt sitten on – eli tämä on vieraskynä-juttu, joka on minusta mielenkiintoinen niin tuon Mandala Travelin takia kuin kohteiden takia, eli samoissa maisemissa, mutta hiukan eri reitillä Kaakkois-Aasiassa liikutaan kuin meidän syksyisellä matkallamme. Tämä johdantona – jatketaan ystäväpariskuntamme matkassa:

Omatoimimatkaajat valmiille kiertomatkalle

Olemme viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana käyneet vähintään kerran vuodessa Aasiassa, useimmiten omatoimimatkalla. Kambodza ja Vietnam olivat kuitenkin meille entuudestaan tuntemattomia maita ja halusimme nähdä paljon suhteellisen lyhyessä ajassa, joten järjestetty kiertomatka tuntui kokeilemisen arvoiselta vaihtoehdolta.
Matkajärjestelyjen kätevyys houkutteli, vaikka aluksi tuntuikin oudolta, että joku muu oli lyönyt puolestamme  lukkoon matkan ohjelman, aikataulut ja hotellit.
Mandala Travelista ei meillä eikä tuttavapiirissäkään ollut kokemusta ja olimme pitäneet sitä lähinnä vaellus- ja muiden aktiivimatkojen järjestäjänä, mutta heidän tarjonnassaan on paljon myös  kulttuuri- tai luontopainotteisia kiertomatkoja.
Varasimme matkan, itseasiassa vain sen maapalvelut,  vasta noin kuukautta ennen lähtöä. Kaukolennont ostimme itse meille hiukan paremmin sopivalla aikataululla ja hiukan eri reittiäkin käyttäen kuin paketin lennot olivat. Mandalan tarjoama lentoaikataulu oli hieman hankala kaksine vaihtoineen, mutta tähän kuulemma vaikutti tällä kertaa ryhmän pieni koko ja myöhään tulleet varaukset. Tämän matkan he olivat toteuttamassa jo kuudella osallistujallakin, vaikka yleensä ryhmäkoot ovat heillä 8-18 henkeä, ja meidän liityttyä mukaan meitä oli siis  8 matkalaista ja suomalainen matkanjohtaja eli mukavan pieni ryhmä.
Plussaa Mandala Tavelille  joustavuudesta.
(Tähän väliin toimittajan huomatus, että olemme onnistuneet ostamaan myös Olympialta pelkät maapalvelut tai lisäämään jonkun osuuden perusmatkan loppuun.)
Matkareittimme kulki Kambodzan Siem Reapistä Phnom Penhiin ja sieltä edelleen Vietnamiin, 5 yötä Kambodzassa ja 7 yötä Vietnamissa.

Siem Reap

 Matka alkoi Siem Reapista, jossa Angkorin alue tuli käytyä läpi kolmen päivän aikana melko perusteellisesti, sisältäen mm. auringonnousun Angkor Watissa (sillehän ei kukaan mahtanut mitään, että aamu oli aika pilvinen). Kävimme myös harvemmin vierailluissa temppeleissä  Roluosin alueella, jossa  ohjelmassamme oli mm. lahjojen vienti temppelin munkeille, jotka sitten siunasivat meidät ja matkamme. Tämä ilmeisesti ei ole ihan tavanomainen ohjelmanumero, koska paikallisoppaammekin oli siitä todella tohkeissaan. Antamissamme paketeissa oli lääkkeitä, peseytymis- ja ruokatarvikkeita.
Lahjoja munkeille
 Kambodzassa oli maaliskuun lopulla todella kuuma, päivälämpötilat olivat jopa  35-38 astetta. Kambodzassa oli kuiva kausi lopuillaan ja riisipellot olivat kuivan ruskeita ja Kaakkois-Aasian suurin järvi Tonle Sap Siem Reapin lähellä oli tähän aikaan vuodesta ”pienimmillään” ja sadekaudella tulvan alle jäävät metsät ja rakennukset näyttivät nyt ihan tavallisilta. Pienen veneretken saimme kuitenkin järvellä tehtyä.
TonleSap

Bussilla Siem Reapistä Phnom Penhiin

Siem Reapista siirryimme omalla  bussilla Phnom Penhiin – 300 kilometrin matka vei käytännössä koko päivän temppelivierailuineen, lounas- ja wc taukoineen, sillä tien huonokuntoisuuden ja tietöiden takia keskivauhti oli todella pieni.
Maisemat matkan varrella olivat kuitenkin koko matkan ajan eläväisiä ja mielenkiintoisia.
Tolppataloja Kambodzan maaseudulla 1 Tolppataloja Kambodzan maaseudulla 3
Phnom Penhissä olimme vain yhden kokonaisen päivän, mutta se riitti tärkeimpien nähtävyyksien katsomiseen (kuninkaallinen palatsialue, kansallismuseo, vankilamuseo) ja halukkaille  jäi vielä aikaa myös lähteä omin päin Kuoleman kentille tai vaikka osallistua iltavoimisteluun!
Iltajumppaajia Phnom Penhissä

Ho Chi Minh City (Saigon)

 Vietnamissa kierroksemme käsitti 5 keskeistä H:ta : Ho Chi Minh City (Saigon), Hoi An, Hue, Hanoi ja Halong Bay. Ohjelma oli hyvin suunniteltu: kaikissa kaupungeissa oli yhteinen kaupunkikierros, mutta myös mukavasti omaa aikaa.
Matka Phnom Penhistä Saigoniin taittui sekin pikkubussilla, mistä oli myös se etu, että vaikka Cu Chin tunnelit eivät jostain syystä sisältyneet matkamme alkuperäiseen ohjelmaan, mutta saimme käynnin siellä  järjestymään ryhmän pyynnöstä varsin helposti, koska ne sattuivat olemaan lähes matkan varrella ajomatkallamme.
Tunneleiden ”puuttuminen” oli matkaohjelman pikku miinus etukäteen ajatellen ja saimme sen näin ”korjattua”.Saigonin hyvin perusteellisella koko päivän kestävällä kaupunkikierroksella  käytiin sekä Cholonin kiinalaiskaupunginosassa että keskustassa ja sen tärkeimmissä museoissa ja muilla maamerkeillä.
Saigonin keskusta metrotyömaa

Hoi An ja Hue

Saigonista siirryimme Hoi Aniin lentäen (lento Danangiin, josta puolen tunnin bussimatka Hoi Aniin). Viehättävä  Hoi An oli täydellinen vastakohta kiireisille, mopojen täyttämille suurkaupungeille!
Hoi An 4 Hoi An Hoi An 3
Hoi Anista Hueen ajettiin pikkubussilla kaunista maisemareittiä vuoriston yli (3 tuntia).
Hoi Anista Hueen 1
Entisessä keisarillisessa pääkaupungissa Huessa  tutustuttiin tietysti erityisesti keisarillisiin nähtävyyksiin.
Juna Vietnam
Huesta matka jatkui Hanoihin yöjunalla. 15 tunnin yöjunamatka 4 hengen nuhjuisissa nukkumahyteissä ei ollut ihan linjassa matkan muun tason ja mukavuuden kanssa, mutta jää muistiin elämyksenä jota voi huumorillakin muistella jälkeenpäin! Junamatkustaminen sinänsä on ok, jos juna olisi vähän tasokkaampi – muussa tapauksessa mielestäni tämän välimatkan voisi lentää.

Hanoi ja Halong Bay

Hoan Kiem Hanoi Hang Gai puu
Hanoissa aikataulu tuntui kiireisimmältä : siellä viivyimme 2 yötä mutta käytännössä vain 2 iltapäivää ja iltaa.Halong BayMatkan loppuhuipennus oli vuorokauden mittainen risteily Halongin lahdella, jota kaikki ryhmäläiset tuntuivat kovasti odottaneen. Laiva,  hytit ja ruokailut olivat tasokkaita ja maisemat todella hienoja, vaikka aurinko ei paistanutkaan. Hyttimme ikkunat avautuivat koko huoneen korkeudelta Halonginlahdelle, joten maisemien ihailu, olennaisin asia alueella, onnistui hienosti. Muutama rantautuminenkin vuorokaudenkin risteilyyn mahtui: näimme upean tippukiviluolan ja laguunilla pääsi itse ottamaan tuntumaan lahteen kajakeilla. Idylli rikkoutui hieman paikoin aika roskaisen meriveden takia ja ruuhkan takia: laivoja on lahdella todella paljon! Vähintään yhden yöpymisen laivalla sisältävä risteily on kuitenkin mielestämme ainoa oikea tapa tutustua Halonginlahteen, sillä ajomatka Hanoista kestää noin 3 tuntia suuntaansa.Laivamme Halong Bayllä
Pohjois-Vietnamissakin oli maaliskuun lopulla jo ”keväisiä” lämpötiloja eli yli 30 astetta ja maisemat olivat jo vihreämpiä kuin Kambodzassa. Päivät olivat usein aika pilvisiä, mutta sadetta emme saaneet kertaakaan.

Hotellit ja ateriat

Hotellit olivat 3- 4 tähden tasoa. Arvostimme erityisesti niiden hyviä keskeisiä sijainteja ja useimmat  niistä olivat viihtyisiä, pienehköjä ja persoonallisia boutique-tyylisiä hotelleja.
 Ancient House, Hoi An Ruokailuista
Aterioista vain aamiaiset sisältyivät matkan hintaan (+ Halongin risteilyllä täysihoito). Ruokailut oli kuitenkin järjestetty kätevästi siten, että lounaat söimme aina ryhmässä  muun ohjelman lomassa paikallisoppaiden valitsemissa ravintoloissa. Lounasruokailun kustannus oli 5-8 euron luokkaa juomineen/ henkilö.  Illallisille mentiin välillä isommalla joukolla, välillä omin päin – miten kenellekin sattui luontevasti sopimaan. Hieman huvittavana havaintona se, että perisuomalainen tapa pyytää lasku ravintolassa jokaiselle erikseen sujui useimmiten aivan mutkattomasti eikä herättänyt minkäänlaista hämmennystä.

Matkanjohtaja

Suomalainen matkanjohtajamme on asunut eri puolilla Aasiaa yli 20 vuotta ja oli sikäläisten yhteiskuntien, elämäntapojen, historian, uskontojen yms tuntija. Varsinainen nähtävyyksillä opastus oli pitkälti  paikallisoppaiden varassa, jotka puhuivat hyvää englantia – toki matkanjohtaja oli tarvittaessa valmis myös kääntämään opastukset suomeksi. Kiitoksen ansaitsee  matkanjohtajan  joustavuus ja kyky kuunnella ryhmän toiveita erilaisissa tilanteissa.

Suosittelemme!

Matkan ohjelmassa Vietnamin osuus tuntui etukäteen ajatellen aika kiireiseltä, mutta käytännössä kokonaisuus oli tältäkin osin onnistunut. Omillakin matkoillamme mielellään vaihdamme paikkakuntaa, maisemaa tai vaikkapa hotellia muutaman päivän välien, joten tiivis tahti ei haitannut. Missä tahansa käymistämme Vietnamin kaupungeista olisi toki voinut viipyä vaikka  pidempäänkin, mutta ajattelen niin, että voihan niihin joskus myöhemmin palata rauhassa,  kun nyt on saanut lyhyen johdatuksen siihen, mitä missäkin on tarjolla!

Matkaa teimme käytännössä lähes kaikilla kulkuneuvoilla. Osa pidemmistä siirtymisistä tapahtui omalla pikkubussilla (esim. Siem Reap – Phnom Penh – Saigon), sisäisellä lennolla (Saigonista Keski-Vietnamin Danangiin),  ja jopa junalla (Huesta – Hanoihin).  Aika monella vastaavanlaisella kiertomatkalla useammat pitkät välit kuljetaankin lentäen ja on tietysti makuasia, onko se etu vai miinuspuoli. Meistä näissä maakuljetuksissakin oli oma hauskuutensa ja oikeastaan tällaisen valmismatkan lisäarvo on myös siinä, että tulee tehtyä asioita joita ei välttämättä muuten tekisi: luulenpa että jos liikkuisimme omatoimisesti tällä alueella, varmaan tyytyisimme helpoimpaan ratkaisuun eli lentäisimme kaikki pidemmät välit.

Siem Reap katunäkymä Iso lasti auton päällä

Kiertomatka tarjosi siis tuhdin annoksen temppeleitä ja kaukaista historiaa, järkyttävää lähi- ja sotahistoriaa, maaseutumaisemia bussin ikkunasta, miljoonakaupunkien vilinää, upeita maisemia, hyvää ruokaa jne. Liikenteen kaoottisuudesta olimme etukäteen kuulleet paljon: tottahan mopoja oli Phnom Penhissä, Saigonissa ja Hanoissa kaduilla ihan tolkuton määrä, mutta liikenne oli kuitenkin sujuvaa eikä kukaan näyttänyt menettävän malttiaan. Jalankulkijana täytyi vain määrätietoisesti astua liikenteen sekaan, jolloin katujen ylitys onnistui vaikka se välillä ihmeeltä tuntuikin.

Yhteenvetona: kiertomatka oli meistä oikein onnistunut: ohjelma oli sopivalla tavalla tiivis ja mietitty  ja kaikki järjestelyt toimivat erinomaisesti.  Joten kiertomatka, meille uutena kokemuksena, osoittautui helpoksi ja huolettomaksi tavaksi matkustaa, jota saatamme harkita toistekin!
Hoi Anista Hueen 2
Jutun kuvat ovat luonnollisesti myös ystäväpariskuntamme ottamia.
Ja lopuksi vielä takaisin toimittajalle – sovimme ystäväni kanssa, että hän kirjoittaa matkasta arvioiden Mandala Travelin toteutusta, ei kuvaten Angkor Watia, Tonle Sapia, Ho Chi Mihn Cityä tai Hanoita, sillä niistä blogissamme on jo kuvia ja kirjoituksia syksyisen Aasian matkamme jäljiltä.

Kirgiisia ja Kazakstan – palaute Ari-al Travelille ja kustannukset

Hotellit

Asuimme kolmessa hotellissa, kolmella paikkakunnalla: Cholpo Atassa Kirgiisiassa ja Almatyssa ja Astanssa Kazakstanissa.
Kapriz-hotelli oli Issyk-Kul -järven rannalla ja vaikka vähän tuntuikin siltä, että asui opiskelija-asuntolassa, niin ympäristö on sen verran hurmaava, ettei se yhden yön majoituksena haitannut – kaikki kuitenkin toimi.
Wifi ei kuulunut huoneen hintaan, mutta 3 eurolla senkin sai kahdelle laitteelle.
Aamiainen oli melko perustasoa, mutta sekin riittävä yhden yön majoitukseen.

Hotel Kapriz Issyk-Kul Issyk-kul Kapriz

Almatyn hotelli Astra saa hiukan kyseenalaisen kunnian sängystään: se oli huonoin hotellisänky, jossa muistan koskaan yrittäneeni nukkua. Patjan jouset olivat sen verran tiukkoja ja pinnassa, että piti askarrella peitosta puuttuva sijauspatja ja nukkua pelkällä pussilakanalla, joka onneksi onnistui, sillä huoneessa oli enimmäkseen turhankin kuuma.
Hotellin sijainti rautatieaseman ja pienen ostoskeskuksen lähellä oli kuitenkin hyvä ja huonepalvelukin toimi, kun ensimmäisenä iltana saavuimme melko myöhään hotellille. Wifi kuului hintaan ja toimikin ihan kelvollisesti.

Almaty Astra-hotelli näkymä ikkunasta Almaty rautatieasema

Astanan hotelli Akbulakissa sängyt olivat ok, mutta sijainti huono.
Etenkin talvella, kun pakkasta oli vähintään -10 astetta ja tuulee reippaasti, niin hotelli ei ole kävelyetäisyydellä mistään, ei keskustasta eikä yhdestäkään ravintolasta.
Hotellin oma ravintolakin taisi olla toiminnassa vain meitä varten, sen verran kun oli. Aamiaiset ja yksi erikseen tilattu iltapala järjestyi, mutta ex tempore 8 hengen lounastilaukset eivät onnistuneet vaan päädyimme lopulta tilaamaan ison hampurilaislähetyksen Burger Kingistä. Aamiaisetkin olivat ehkä tämän kierroksen huonoimmat.
Wifi toimi 4. kerroksen huoneissa heikosti ja satunnaisesti – alakerran aulassa hyvin, mutta varsinkaan alvella aulassa ei ollut kiva istua ulko-oven vieressä.

Astana Akbulak-hotelli Astana Akbulak-hotelli näkymä vanhoille autotalleille

Kaiken kaikkiaan, kolmen tähden hotellit olivat – kolmen tähden hotelleja.
Peruskamaa, joissa perusjutut suunnilleen toimivat ja joissa pysyi hengissä, mutta täytyy tunnustaa, että näillä edullisilla kiertomatkoilla, niin Albatrosin Willi Länsi -matkalla kuin  tällä Ari-Al Travelin matkalla, olen kyllä hiukan kaivannut yleensä käyttämiämme neljän tähden hotelleja. Olisimme mielellämme maksaneet matkoistamme muutaman satasen lisää, jos hotellit olisivat olleet hiukan parempia, mutta ehkä joillekin lisähinta olisi ollut liikaa, ryhmän kanssa on tehtävä kompromisseja.

Yleisiä vessoja en yleensä ole matkajutuissani kommentoinut, mutta erityisesti Kirgiisian osalta kannattaa ehkä kuitenkin mainita, että ne olivat järjestään lähes kaikki reikä lattiassa tyyppisiä, eli naisten kannattaa käydä Kirgiisiassa niin kauan kuin kyykistyminen vielä onnistuu sujuvasti!

Matka-ohjelma

Oli sitten matkatoimiston tai tamperelaisten matkaystäviemme ansiota, niin Kirgiisiassa Issyk-Kul -järvi oli hyvä valinta pääkohteeksi: maisemat olivat huikeita verrattuna pääkaupunki Bishkekiin, johon riitti hyvin muutaman tunnin kierros keskustassa.
Myös Kazakhstanissa vierailu molemmissa kaupungeissa oli ehdottomasti paikallaan, onhan maa niin valtava ja vanha ja uusi pääkaupunki kovin erilaisia.

Kaikki päiväretkiohjelmat olivat mielestäni onnistuneita, plussaa erityisesti uskontojen museosta Kirgiisiassa, köysirata-ajelusta hiihtokeskukseen Almatyssa ja vierailulla Alzhirin leirillä Astanassa.

Almatyssä pysähdyksen luistinradan edustalla olisi voinut jättää väliin, sillä sen näki paremmin köysiradalta ja retkeen olisi kaupungin suurten etäisyyksien takia voinut sisällyttää lyhyen vierailun jossain kaupungin paremmassakin ostoskeskuksessa, noin esimerkin vuoksi, vaikkei kukaan mitään varsinaisesti olisi halunnut ostaakaan. Astanassa Albina sitten ex tempore järjestikin ostoskeskusretken, ettei kaikkien tarvinnut seikkailla sinne erillisillä takseilla.

Lounas Kirgiisia Lounas Almaty

Matkaan kuuluneista aterioista lounaat Kirgiisiassa oli toteutettu mukavasti vierailuina paikallisiin perheisiin. Almatyssä söimme retkipäivän lounaan seisovasta pöydästä ja ihan hyvä vaihtoehto sekin oli.

Lennot

Turkish AirlinesLentoaikataulut olivat kotimaan pään kannalta kivoja: lähtö aamupäivällä ja paluu alkuiltapäivästä, mutta saapuminen Bishkekiin aamuyöstä klo 04 ja lähes 300 km bussissa sen jälkeen oli kyllä melkein rankkaa. Samoin paluulento Astanasta lähti aamuyöstä, joten yksi yö siinäkin meni vähön harakoille, mutta tällaistahan matkailu usein on. Astanassa meillä oli kuitenkin hotellihuoneet lähtöön asti, joka teki yölähdöstäkin kestettävän.

Lentojen osalta Ari-al Travel olisi voinut kertoa meille online check-iniin tarvittavat koodit, jotta ainakin halukkaat olisivat voineet valita istumapaikkansa itse ja hoitaa sisääntsekkauksen netissä.

Opas Albina Hyvärinen

Ari-al Travelin opas AlbinaMatka Kirgiisiaan ja Kazakstaniin oli oppaammekin ensimmäinen näihin kohteisiin ja erityisesti tällä taustalla ei voi muuta kuin ihastella sitä tietomäärää, jonka hän oli kohteista etukäteen opiskellut ja jonka hän meille sitten retkipäivinä ja bussimatkojen aikana jakoi. Omalta osaltamme pisimmät historiakatsaukset busseissa olivat jo turhankin perusteellisia, mutta eivätpä ne liian paljon häirinneetkään ja saattoihan joku pitää niistäkin. Ja kunnon opastuksen tavoin mukana oli myös hauskoja turistilegendoja, kuten kertomus siitä, miten Buranan torni oli rakennettu tytölle, jolle oli ennustettu kuolemaa hämähäkin puremaan ja joka sitten kuitenkin siihen kuoli, kun 15-vuotissyntymäpäiväksi tuodulle hedelmälautaselle sellainen oli piiloutunut!
Toki Albinalla oli paikallisoppaat apunaan monessa paikassa, mutta silti.
Lopuksi vielä erityismaininta Albinan ihastuttavasta piposta, jonka hän kuulemma on ostanut Primarkista (joka oli kovasti Lissabonin matkalla sisarentyttäriemmekin suosiossa)!

Kustannukset

Jo vakiintuneeseen tapaan, matkan kustannukset (2 hengeltä, euroina) ruokaa ja ostoksia lukuunottamatta:

Ari-Al Travelin matkapaketti: lennot, hotellit, sisältäen lounaan kolmena päivänä 2 780
Liput Rodin-balettiin Astanan Oopperaan 80
Vierailu Khan Shatyrin kylpylässä (1 henkilö) 8
Takseja ja muita kuljetusmaksuja 26
Kuljettajan tipit Kirgiisiassa 14
Netti Kirgiisiassa 3
Matkamuistoja 10
Lentoparkki 65
Yhteensä 2 985

Linkit juttuihin matkasta

Kirgiisian ja Kazakstanin matkastamme kirjoitin matkan varrelta ja vähän sen jälkeen tämän jutun lisäksi seuraavat jutut:

Ennen matkaa kirjoitin Ari-al Travelin mukavan joustavasta suhtautumisesta markkinoimaansa Kazakstanin matkaan, johon sittemmin liitettiin myös tuo Kirgiisia ja hiukan etukäteissuunnitelmistamme matkan tiimoilta:

Terveiset ryhmälle!

Ryhmämme Alzhirissa

Meidän lisäksemme matkalle osallistuivat matkaystävämme Mäntysalot Tampereelta, kolme miestä ja kaksi naista, eli yhteensä meitä oli yhdeksän. Meidän lisäksemme pääosa muistakin osallistujista tuntui olevan matkalla maabongaushengessä ja ainakin yhden erityiskiinnostuskohteena olivat pääkaupungit.

Jollain bussimatkalla matkakaverimme kyselivät tavoistamme matkustaa ja mainitsimme ainakin seuraavat palvelut – eli Sinä, joka olit kanssamme Kazakstanissa, tässä bussissa luetellut linkit, joka omiin juttuihimme näistä tai suoraan näihin palveluihin:

Ja lopuksi vielä kevennyksenä (?) pari kuvaa maantiedon oppitunnista lounasravintolassa Almatyssa 🙂

Tässä on Almaty ja tässä Astana

Tamperelainen matkaystävämme, Kari, tapaa kirjoittaa matkajuttunsa runomuodossa ja niin tästäkin matkasta syntyi myös runo.

Palaute Albatrosille Willi Länsi -matkasta

Osallistuimme Albatrosin Willi Länsi -kiertomatkaan neljännosavaltion alueella läntisessä Yhdysvalloissa helmikuussa 2015. Matka oli toinen Albatros-matkamme: syksyllä 2014 osallistuimme Pohjois-Espanjassa pyhiinvaeltajien reittiä seurailleelle matkalle.

Yosemite Albatros groupWilli Länsi -kierrokselle osallistui vain 18 henkeä, eli ryhmäkoko oli mukavan pieni – tältä osin Albatros pääsi ilmeisesti sattumalta samalle tasolle kuin vaikka Olympia, joka ei tätä suurempia ryhmäkokoja taida yleensä ottaakaan, Albatrosille normaali ryhmäkoko lienee vähintään 30 hengen luokkaa.

Hotellit

Hotellimme olivat kiertomatkan hotelleiksi riittävän hyviä, paitsi Las Vegasissa ja San Franciscossa – näissä molemmissa kaupungeissa olisin toivonut astetta parempia hotelleja. Emme tapaa tehdä yksityiskohtaisia hotelliarvosteluja, sillä nopealla tavalla liikkua yksityiskohdat eivät ole meille kovin tärkeitä kunhan kokonaisuus on toimiva. Valokuviakaan emme yleensä hotelleista ottaneet, mutta eräänlaisena dokumenttina kuvasimme jokaisesta hotellihuoneesta kahvinkeittimen, jos sellainen vaan oli. Parissa hotellissa sen ”tilalla” oli Starbucks hotellin aulassa. Toinen hyvä kuvauskohde olisi ollut kylpyhuoneen ja suihkun hanat: nekin olivat erilaisia luultavasti jokaisessa matkamme hotelleista!

Hilton Garden InnLos Angelesin Hilton Garden Inn Hollywoodissa oli raikas ja sijanniltaan hyvä.
Aamiaisella pannukakuista tai vohveleista olisi joutunut maksamaan lisää, mutta perusvaihtoehdollakin selvisi hengissä. Nettikin oli peruskelvollinen.

 

Laughlin NuggetLaughlinin Golden Nugget aloitti matkallamme hotellien/motellien sarjan, joissa sijainnilla ei juuri ollut väliä, sillä illan saapumisen ja aamun lähdön väliin ei jäänyt aikaa muulle kuin illalliselle, nukkumiselle ja aamiaiselle. Kasinokompleksin illallisravintolat olivat sen verran ruuhkaisia ja meluisia, että turvauduimme illallisen osalta huonepalveluun. Netti toimi täälläkin kelvollisesti.

Canyon PlazaGrand Canyonilla majoitusvaihtoehtoja saattaa olla vähän, joten ehkä Canyon Plaza ainakin tämänkin kokoiselle ryhmälle oli ainoita vaihtoehtoja, mutta ei kovin toimiva sellainen. Matka huoneisiin oli pitkä, aamiainen ihan peruskamaa ja sitäkin joutui jonottamaan ison kiinalaisryhmän vallattua aamiaisravintolan. Huoneessa oli täälläkin kahvinkeitin, muttei teepusseja. Netti ja palvelu vastaanotossa olivat molemmat alle kaiken arvostelun.

Bryce CanyonBryce View Lodge oli taas toimiva, jopa hyvä vaihtoehto. Sijainti lähellä kanjonia oli mukava, iso myymälä tutustumisen arvoinen ja nettikin toimi hyvin. Illallisravintola tosin täälläkin oli ruuhkainen eikä muitakaan vaihtoehtoja käytännössä ollut.

HarrahsLas Vegasin Harrah’sin osalta harkitsimme vakavasti jo etukäteen varaavamme itse paremman hotellin, etenkin kun luderaporttisivukin oli listannut hotellin pari vuotta sitten, mutta tyydyimme kuitenkin lopulta Albatrosin valintaan. Sijainti oli hyvä, mutta huone hiukan nuhruinen. Aamiainen oli turhankin laaja, mutta sitä ei voine viaksi laskea. Ruokaa hotellista sai muutenkin hyvin useammasta ravintolasta/kahvilasta/myymälästä, mutta matkat ison hotellin sisällä olivat uuvuttavan pitkiä ja laajan ravintolavalikoiman olisin mielelläni vaihtanut suppeampaan, jos tilalle olisi saanut netin, joka nyt toimi vaan yleisissä tiloissa. Luteita emme sentään täälläkään lähneet.

VisaliaHoliday Inn Visaliassa oli kaikin puolin ok – ei miltään osin mitään erityistä moitittavaa ainakaan.

ModestoPalm Court Inn Modestossa oli ehkä kuitenkin vähän turhan lähellä valtatietä: vaikka sanoinkin, ettei näiden yhden yön pysähdyspaikkojen sijainnilla ollut väliä, niin tähän kuului liikenteen melu huoneeseen. Aamiainen oli muuten ehkä matkan suppein, mutta vohvelirauta ja itse sillä paistetut tuoreet vohvelit antoivat paljon muun valikoiman puuttumisesta anteeksi. Illallisvaihtoehtojakin Modestosta löytyi ja nettikin oli hyvä.

San FranciscoSan Franciscon Whitcomb-hotellia olenkin jo moittinut surkeaksi pariinkin otteeseen. Huono kylpyhuone, siivouksen huono taso, huono netti ja huono aamiainen, olikohan tuossa jo kaikki. Ei, kuuma vesikin oli vähön kortilla.

Santa MariaSanta Maria Inn oli etenkin San Franciscon jälkeen hyvä – ainoa miinus vanhan hotellin sokkeloisuudesta, olisivat voineet jakaa pohjakartat automaattisesti heti avainkorttien kanssa. Ruokapaikkoja oli hyvin, tosin niiden saavuttaminen vaati vilkasliikenteisen tien ylittämisen. Täällä netti oli jo tasoa loistava!

Yhteenvetona hotelleista voisi todeta, että isoissa kaupungeissa, joissa olimme sentään 2, jopa 3 yötä, hotellit olisivat mielellään saaneet olla neljän tähden hotelleja ja toimivat nettiyhteydet lienevät jo nykyisin kohtuullinen toive.

Bussista

Bussimatkamme mukavuuteen vaikutti suuresti pieni ryhmäkokomme, joka mahdollisti jokaiselle oman kahden hengen paikan (ja oman ikkunan) n. 50 hengen bussissa.
Pitkänmatkan bussiksi bussi oli kuitenkin oudon huonosti varusteltu – penkeissä ei ollut mitään telinettä tai verkkoa juomalle, ja roskakorin virkaa toimitti vain iso jätesäkki bussin etuosassa. Turvavöitäkään bussissa ei ollut.

Willi Länsi bussiBussin ihan etummaiset paikat oli varattu valokuvaamiseen ja useimmiten niille pääsikin aina välillä istumaan – vain kerran jouduin pyytämään opasta kertaamaan ”sääntöjä” tältä osin. Edes lyhyitä 5 minuutin kuvauspysähdyksiä olisin kyllä toivonut lisää – en ihan usko ettei missään teiden laidalla olisi voinut hetkeksi pysähtyäkin.

Bussissa oli myös wc, mutta sen käyttö käytännössä kiellettiin, mutta toisaalta sitten lepohuonepysähdyksiä (restrooms amerikkalaisittain) pidettiin ihan riittävän usein.

Matkaohjelmasta

Albatross tekee Willi Länsi -kierrosta Suomestakin pääosan vuotta kahdella lähdöllä joka kuukausi ja esimerkiksi Ruotsista ainakin osan vuotta ihan viikottain, joten ohjelma on hioutunut hyvin toimivaksi kokonaisuudeksi kahden viikon aikarajan puitteissa. Isoihin kaupunkeihen olisi voinut lisätä kuhunkin päivän, etenkin San Franciscon osalta useimmat, elleivät kaikki, tuntuivat sitä kaipaavan.

Grand Canyonille voisi lisätä vapaaehtoisen lisämaksullisen auringonnousuretken.

Käyntiä Monterey Bayn akvaariossa voisi tarjota voimakkaammin osallistujille – nyt vaikkakin se mainittiin, niin tapa, jolla se tehtiin ”sitten ette kyllä ehdi Montereyssä mitään muuta” karkoitti kaikki muut akvaariosta, ihan turhaan.

Getty Centerissä opastamiseen voisi panostaa sen verran, että veisi ryhmän vapaaehtoiset ainakin heti alkuun katsomaan 10 minuutin esittelyfilmin, jolla pääsee hyvin jyvälle paikasta.

Opas Jaana Torseke

Albatrosin opasJaana oli asiantunteva ja innostava opas. Hänen useamman vuoden Pohjois-Ameikassa asumisen myötä kertynyt kokemus maasta oli vertaansa vailla. Pitkien bussimatkojen aikana hän kävi läpi sopivassa määrin eri aiheita, jättäen kuitenkin myös tyhjää aikaa omille ajatuksille, lepäämiselle tai muulle tekemiselle matkan aikana.

Jos lisäretket olivat Jaanan ideoimia, niin kiitos niistä hänelle. Ohjattu kävelyretki Hollywoodissa oli varmaan monelle hyvä vaihtoehto saapumisiltana, samoin bussilla tehty iltaretki Las Vegasissa oli retki paikallaan.

 

Lennoista

Lufthansan lennot Helsingistä Frankfurtin kautta Los Angelesiin ja samaa reittiä takaisin toimivat moitteettomasti saksalaisella täsmällisyydellä. Ruokaa ja juomaakin tarjottiin kaikilla väleillä sopivasti ja sitä rahastuskuvioilla sotkematta. Turistiluokassakin jalkatilaa oli jopa 180-senttisille matkustajille ihan kelvollisesti.

Frankfurt - Los AngelesMyös lentoaikataulut olivat hyvät kumpaankin suuntaan: Helsingistä aikainen aamulähtö (7:10), jolloin koneessa hiukan nukkumalla jaksoi venyttää ensimmäistä iltaa saapumista (paikallista aikaa 12:45) riittävän pitkälle iltaan saadakseen kiinni paikallisajasta 10 tunnin aikaerolla ja Los Angelesista iltapäivälähtö (15:20) sopivasti hotellihuoneen luovutukseen nähden ja sopivasti taas siten, että nukkumalla hiukan koneessa sai Helsingissä paikallisajasta kiinni hetimmiten koneen laskeuduttua (16:45). Vaihtoajat Frankfurtissa olivat kumpaankin suuntaan riittävät, mutteivät turhan pitkiä.
Frankfurt – Los Angeles -lento on tietysti pitkä, melkein 11 tuntia.

Toimistopalveluista

Edellinen juttuni matkan kustannuksista kirvoitti jonkin verran keskustelua, jonka lopputuloksena huomasin, että olin onnistunut hankkimaan ESTA -luvat sivulta, joka peri paitsi ESTA -luvista 14 dollaria per nuppi myös 73 dollarin käsittelymaksun kummaltakin meistä. ESTA:n hankkiminen Albatros-matkalla on matkustajan vastuulla ja olin tehnyt sen huolimattomasti ja päätynyt sivustolle, josta kyllä sai luvan, mutta monta kertaa kalliimmalla kuin oikealla sivustolla. Albatrosin meille lähettämissä pdf-dokumenteissa oli kyllä ihan oikea linkki ja ohje lukea asiasta tarkemmin heidän sivuiltaan, mutta kun se pdf-dokumentin linkki ei helposti kopioitunut selaimeeni niin turvauduin hakukoneeseen, mikä siis oli virhe. Virhe oli minun ja jos olisin lukenut kaikki ohjeet, niin en sitä olisi tehnyt, mutta silti olisin toivonut, etenkin kun näin kävi, että Albatrosin materiaalissa tuo linkki olisi tullut sähköpostissa toimivana linkkinä eikä vaan pdf-dokumentissa. Kun virheemme sitten ymmärsin, blogimme lukijoiden meitä asiassa neuvottua, niin anoin tuota ylimääräistä 2×73 dollarin käsittelymaksua takaisin ja ”huijaussivusto” lupasikin palauttaa rahat. Jos ne palautuvat kortilleni viikossa niin hyvä – ellei, niin päivitän tätä tekstiä sitten tältä osin. Muuten tähän ESTA -lupiin liittyvää asiaa enemmän tuon kustannusjutun kommenteissa.

Palaute Olympialle Suuri Indokiinan kiertomatka -matkasta

Matkan Hanoista Ho Chi Minh Cityyn taitoimme Olympian Suuren Indokiinan kiertomatkan ryhmässä (linkki erilliseen kopioon matkan ohjelmasta, sillä eri aikoina tällä matkalla on hiukan erilainen ohjelma)Timo Monton opastamana.

Aikaisemmilta Olympian matkoilta (Tansania, Etelä-Amerikka, Victorian putoukset) jo meille tutuksi tulleeseen tapaan näinä päivinä ei vapaa-ajan ongelmia ollut – useimmiten lähtö aamulla oli viimeistään klo 8 ja jos pakettiin kuulunut puolihoitoateria oli illallinen, niin hotellille palasimme vasta klo 21 tienoilla. Mutta tämänhän me tiesimme jo etukäteen –  vastapainona sitten näimme nopeassa tahdissa paljon ja saimme paljon tietoa näkemistämme paikoista.

Hotellit

Himawari hotel Phnom Penh

Hotellimme olivat järjestään hyviä – Olympian käyttämät hotellithan ovat pääosin viiden tähden hotelleja, joten niin niiden pitääkin olla. Asuimme eri kaupungeissa seuraavissa hotelleissa:

Jos jotain ihan pientä urputtamista haluaisi hotelleista löytää, niin Luang Prabangissa olisi ehkä ollut mukava asua lähempänä keskustaa – ja sitä paitsi hotellihuoneessamme oli sen verran jotenkin homeinen haju, että kovin montaa vuorokautta siellä ei ehkä olisi ollut ihan terveellistä asua.
Vientianessa internet-yhteys huoneessa ei kuulunut hintaan – siitä olisi pitänyt maksaa erikseen – jotenkin olisi voinut toivoa, että jos 6 hotellista viidessä se kuului, niin tämän kuudennenkin osalta sen olisi voinut sisällyttää mukaan.
Phnom Penhin apartementos-hotellissa satuimme saamaan huoneiston, jossa oli myös pesukone (kaikki ryhmän jäsenet eivät sellaista saaneet – ja osa yksinmatkustavista jopa valitti liian isosta huoneistosta, jossa oli vähän kolkkoa yksin yöpyä) – me sen sijaan pitkään matkalla olevina olimme etenkin pesukoneeseen todella tyytyväisiä : miten voikin tavallinen kodinkone pienen tauon jälkeen ilahduttaa niin paljon!
Siem Reapin hotellia opas väitti Angkorin ja matkamme parhaaksi ja ainakin sikäli, että se oli ainoa hotelli, jossa aamiaisella oli tarjolla myös kuohuviiniä, niin väittämä piti paikkansa!
Ho Chi Minh Cityssä olisimme ehkä toivoneet asuvamme lähempänä Saigon-jokea, jossa pääosa muista kaupungin hotelleista taisi sijaita.

Victoria Angkor Siem Reap breakfast Victoria Angkor Siem Reap breakfast

Lennot

Lennot välillä Hanoi – Ho Chi Minh City olivat aikataulussa ja lentoajat olivat ihan hyviä – pahin aamu lennoissa meille osui vasta omatoimiosuudellamme Kuala Lumpurista Sandakaniin – Olympian kanssa ei kertaakaan tällä matkalla tarvinnut herätä klo 03 aamuyöstä – 05 kyllä jonkun kerran. Ja pitkiä lentojahan emme ryhmän kanssa lentäneetkään (Helsinki – Frankfurt – Hanoi ja Ho Chi Minh City – Frankfurt – Helsinki).

Retket ja opastus

Ohjelmasta eri kohteissa muutama kommentti – taas korostaen sitä, että pääosin olimme ehdottoman tyytyväisiä ja vaikka muutaman kehitysehdotuksenkin keksimme, niin kokonaisuus on jo nyt hyvä.

IMG_8249Hanoissa pidimme erityisesti polkupyöräriksa-ajelusta heti alkuun – emme ehkä kuitenkaan olisi itse tulleet sellaiselle lähteneeksi ja se oli hyvä tapa nähdä vanhan kaupungin kujia ja tutustua läheltä Hanoin liikenteeseen! Myös vesinukketeatteri oli kiva.

Halonginlahden retki jäi vähän tyngäksi – ehkä kannattaisi harkita, että voisiko tällä kiertomatkallakin toteuttaa Halonginlahteen tutustumisen yhden yön risteilyllä siellä?

Laosissa Mekong-joen risteilyn yhteydessä tekemämme kylävierailu, jonka alunperin kai piti olla kouluvierailu ja jonka peruuntumisen takia sitten kävimme ensin yhdessä jokivarren kylässä ja sitten vielä erikseen iltapäivällä isossa orpokodissa oli hiukan vastenmielinen – nykyisin lasten etua korostavat matkailuun liittyvät ohjeet taitavat olla vahvasti sitä mieltä, että lapset eivät ole turistinähtävyys ja vihkojen tai kynien vieminen tässä tapauksessa reilusti alle kouluikäisille pienille lapsille ei tuntunut hyvältä. Jos orpokoteja haluaa tukea, niin tavarat pitäisi luovuttaa niitä ylläpitäville organisaatioille ilman lasten asettamista näytteille – ja parhaimmillaan pitäisi tukea lapsia heidän alkuperäisessä ympäristössään, ei vasta kun he päätyvät orpokotiin. Kaikki lapsethan näissä orpokodeissa ei ole orpoja vaan lapsia, joita heidän vanhemmillaan ei ole varaa pitää kotona. Phnom Penhissäkin tarjolla olleen kouluvierailun jätimmekin sitten jo osaltamme väliin – osa ryhmästä kävi katsomassa miten köyhille (?) lapsille hyväntekeväisyytenä (?) opetetaan aspara-tansseja.

Laos Luang Prabang

Siem Reapissä ihmettelimme, että kun ensimmäisenä aamuna lähdimme retkelle klo 6, niin miksi lähtö ei voinut olla klo 5:15, jolloin siihen olisi voinut sisällyttää auringonnousun Angkor Watilla – ”jouduimme” sitten tekemään tämän retken omatoimisesti viimeisenä Sien Reapin aamunamme, mutta onneksi siihen silloin jäi aikaa. Angkorin alueen osalta olisimme myös kaivanneet temppelialueen karttaa – mieluiten sellaista monistetta, johon olisi merkitty miten olemme niitä milläkin retkillä kiertämässä ja jossa olisi ollut temppeleiden nimet nähtävissä kirjoitettuina. Nyt monet tuntuivat vähän kyselevän, että missä me nyt olimme ja/tai mihin me nyt olemmekaan menossa.
Yleisemminkin olisi ehkä voinut tarkemmin edes päivän aluksi, mieluummin edellisenä päivänä, kertoa päivän kulusta, joissain tilanteissa vaikka kartan/monisteen tukemana.

Angkor Wat Sunrise

Ho Chi Minh Cityssä, matkan lopussa, aloimme jo hiukan väsyä oppaan ”säästövinkkeihin” – voisi kuvitella, että ihmiset, jotka matkustavat Olympian matkojen hintaluokassa eivät halua matkustaa montaa kilometriä tiettyyn kauppaan tai tietylle markkinapaikalle saadakseen vietnamilaista kahvia hiukan halvemmalla.
Myös Kambodzassa opas huolehti kovasti rahoistamme, niistä hyvin hyvin pienistä summista, jotka kuluivat veden tai oluen ostamiseen ja kävelytti meidät helteessä hiukan kauemmas hiukan isompaan markettiin, josta oluen sai 10 senttiä halvemmalla kuin vähän lähempää. Ehkä olisi myös saanut sen kambodzalaisen pippurin hiukan halvemmalla .. Onnistuimme myös melkein kyllästyksiin asti kuulemaan miten se edullinen mango pitäisi matkatavaroihin pakata (sanomalehteen, ei muovipussiin) ja missä se lounaskeitto pitäisi nauttia.

Vietnamese Coffee Hanoi Vietnam Siem Reap refreshments

Toki opas kaikki nämä jutut sai kertoa, ja toinenkin kerta oli varmaan hyvää kertausta, jos joku ei kuullut ensimmäisellä kerralla, mutta viidennellä kerralla alkoi jo vähän nyppiä …
Mutta toki pääosa oppaan jutuista olivat oikein hyviä – erityisesti arvostin muutaman aiheeseen liittyvän runon lukemista kohteesta toiseen siirtyessämme ja tarkkoja tietoja hänen referoimistaan lehtijutuista, jolloin ne saattoi myöhemmin etsiä vielä myöhemmin uudelleen luettavakseen Helsingin Sanomien arkistoistakin.

Ho Chi Minh Cityssä, jossa hiukan ehdimme liikkua omin päinkin jäimme myös pohtimaan, että halusiko opas jotenkin erityisesti korostaa kaupungin vanhaa ilmettä ohittamalla kokonaan hienommat putiikkikadut. Ei niin, että olisimme tarvinneet niitä putiikkeja sen enempää kuin markkinoitakaan, mutta molempien näyttäminen olisi antanut kaupungista monipuolisemman kuvan – ei Saigon ole pelkkää kaaosta.

Tahti retkillä koko matkan ajan oli ehkä hiukan tiukka – jos halusit kuulla oppaan jutut, niin valokuvien ottamiseen ei oikein jäänyt aikaa – jos taas hait parempia kuvakulmia hetken, niin sitten jäi osa oppaan jutuista kuulematta. Erityisesti tämä vaivasi vierailua Kuoleman kentillä Phnom Penhissä ja Angkor Thomin alueelle todella juosten tehtyä iltaretkeä.

Mutta – kokonaisuutena reitti ja retket kohteissa muodostivat hyvän kokonaisuuden – aloitus Hanoista, hiukan viileämmästä ilmastosta ja Angkor Wat, tietynlainen matkan kohokohta vasta lähellä sen loppua – ihan nappiin!

Ateriat

Papayja boat VietnamPakettiin kuului myös puolihoitoateriat, vähän vaihdellen, välillä lounas, välillä illallinen – useimmiten siten, että niinä päivinä kun päivällä oli lento, niin yhteinen ateria oli vasta illalla. Pääosalla aterioista ruoka oli paikallista – kuten kuuluukin, toki perehtyminen ruokakulttuurin on osa maahan ja sen kulttuuriin perehtymistä – mutta tietysti, kun millään aterialla ei päässyt itse tekemään valintoja, niin niiden olisi ehkä toivonut olevan vielä vaihtelevampia. Muutaman aterian nautimme länsimaalaista ruokaa tarjoavissa ravintoloissa ja ryhmän reaktioista päätellen näitä vaihtoehtoja olisi ehkä voinut olla muutama enemmänkin sentään yli kahden viikon matkalla. Samoin buffet-tyyppisiä lounaita oli tarjolla vain muutama – niitäkin olisi ehkä voinut olla useampi, sillä tarjoavathan ne jokaiselle mahdollisuuden itse valita haluamansa vaihtoehdot. Phnom Penhissä opas tarjosi meillä lisäretkenä mahdollisuutta iltaristeilyyn Mekong-joella ja vierailua Foreign Correspondents Clubilla – retkenä ihan kiva ja kaikki siihen osallistuivatkin, mutta valitettavasti kyseisenä päivänä ei ollut lainkaan mahdollisuutta lounaaseen, joka verotti sitten hiukan tästä retkestä nauttimista: ehkä vaikka laivalle Mekong-joella olisi saanut järjestettyä jotain pientä purtavaa ihmisten pahimpaan nälkään?

Myyntipalvelu

Olympian myyntipalvelu Suomessa toimi loistavasti – tämä on toinen kerta, kun olemme osallistuneet Olympian matkalle siten, että olemme matkan loppuun, tai kuten tässä tapauksessa alkuun ja loppuun lisänneet omaa ohjelmaamme ja Olympia on mukavasti joustanut tähän. Myyntipalvelun Jaana Kauppinen ansaitsee ihan erityismaininnan palvelemisestamme erityisjärjestelyymme liittyvien kysymysten osalta ja vielä siitä huolehtimisesta, että olemmehan saaneet kaikki lentomme varattua (vain Luang Prabang – Vientiane) tuli sopimuksemme mukaisesti Olympian kautta.

Yhteenveto

Yhteenvetona – kuten jo etukäteen kokemuksesta tiesimme, matkamme Olympia -osuus oli rankka, mutta hyvin toteutettu ja antoisa, joten hyvinkin saatamme taas joskus, kun valitsemamme kohde ja Olympian tarjonta ja aikataulumme kohtaavat, osallistua vielä viidennellekin Olympian matkalle. Tähtiluokituksella 1-5 tähteä ainakin 4 tähteä Olympialle!

Matkajuttuja

Lisää tästä Olympian matkasta voit halutessasi lukea blogistamme:

ja samalla matkalla kävimme ennen Olympian osuutta Etelä-Koreassa ja sen jälkeen vielä Malesiassa ja Bruneissa:

Lisäksi kokosimme yhteenvedon matkan kustannuksista:

Ja toki blogistamme löytyy juttuja monesta muustakin maailman maasta – tulihan meille kummallekin tällä kierroksella 100 itsenäistä maata täyteen!