Aihearkisto: Suomi

Lumoava Helsinki

Kesäsuunnitelmia

Matkailuvuotemme rytmi on useamman vuoden mittaan muotoutunut sellaiseksi, että olemme maailmalla syksyllä, talvella ja keväällä, mutta kesän enimmäkseen Suomessa – ehkä yhtä tai korkeintaan kahta lyhyttä kesämatkaa lukuunottamatta.

Näin tänäkin kesänä. Kesä Suomessa tarkoittaa meille enimmäkseen kesää kotona: pientalosta meren rannalla ei kaipaa edes kesämökille.

Lumoava Helsinki – 200 luontoelämystä

Eilen kävimme hakemassa eväitä tulevaan kesään. Helsingin kaupungin ympäristökeskus esitteli Cafe Carouselissä uutta Lumoava Helsinki -kirjaa ja sen 200 luontoelämystä.

Lumoava Helsinki -kirja

Lumoava Helsinki Jussi HelimäkiKirjan toimittanut ja kuvannut Jussi Helimäki kuvaili Helsingin luontoa kolmella sanalla: monimuotoinen, yllätyksellinen ja runsaslajinen.

Pekka Sauri mainitsi lempipaikoikseen Vanhankaupunginlahden, Longinojan ja Uutelan nevan.

Lumoava Helsinki Pekka Sauri

Osana kirjan julkaisutilaisuutta Antti Salla, joka on myös ollut mukana kirjan toimituskunnassa, johdatti meidät luontoretkeilyn alkuun Kaivopuistossa.

Kirjan toisena kohteena on Kaivopuisto ja sen kolme geologisesti mainitsemisen arvoista kohdetta tulivat nyt jo tutuiksi. Loput 199 kohdetta jäävätkin sitten tulevaan kesään – tai ehkei nyt ihan kaikki, mutta muutama ainakin!

Lumoava Helsinki Kaivopuisto silokallio
Lumoava Helsinki, kohde 1.2.1 Silokallio
Lumoava Helsinki Kaivopuisto kalliorotko
Lumoava Helsinki, kohde 1.2.2 Kalliorotko
Lumoava Helsinki Kaivopuisto siirtolohkare
Lumoava Helsinki, kohde 1.2.3 Siirtolohkare ja migmatiittipaljastuma

Lumoava Helsinki Kaivopuisto

Harakan saari

Kohdetta kolme, eli Harakan saarta Kaivopuiston rannasta katsellessamme ja kuunnellessamme esittelyä tuon pienen saaren luonnon monipuolisuudesta päätimme, että ainakin tuolla käymme tulevana kesänä.
Viime kesän Helsingin saariretkikohteemmehan oli Vallisaari, joten toki ainakin yksi saariretkikohde naapurikaupungissa tällekin kesälle tarvitaan.

Harakan saari
Harakan saari on jo auki, mutta jäämme odottamaan maiseman vihertymistä

Määrällisesti eniten luontokohteita on Viikissä, mutta riittää niitä eteläisessä ja läntisessäkin Helsingissä, jotka ovat meille helpommin myös pyöräretkillä tavoitettavissa. Pyöräretkillähän kiersimme toissa kesänä aurinkokuntamallin kaikki planeetat.

Harakan ja Vallisaaren lisäksi kirjasta toki on oppaaksi myös vaikka Seurasaareen tai Suomenlinnaan.

Kirjaa saa Editan verkkokaupasta hintaan 25 euroa (+ postikulut 8,90 euroa) ja hyvinvarustelluista kirjakaupoista ja jatkossa todennäköisesti esimerkiksi Haltian luontokeskuksesta.

Retkipaikka

Espoolaisina emme toki unohda myöskään vielä meitä lähempänä olevia kohteita, joita voi halutessaan tarkastella vaikka Retkipaikan karttasovelluksesta. Meitä lähimmät – ja meille tutuimmat kohteet – Espoossa ovat Haikaranpesän ja Hanikan luontopolut, Suomenojan lintuallas ja Villa Elfvik sinne Otaniemestä vievine pitkospuineen. Suomenojan siirtolohkareen olemme jotenkin onnistuneet ohittamaan sitä huomaamatta, mutta paikkaamme senkin aukon sivistyksessä tulevana kesänä!

Retkipaikka Espoo

Kusama feature

Näkemiin Helsinki ja Espoo!

Kamat alkavat taas kohta olla kasassa ja matkamme kohti Nepalia ja Bhutania alkaa. Perilla Kathmandussa pitäisi olla tiistaiaamuna, Helsingistä Dohan kautta koukaten.
No, onhan tässä jo oltukin kotona, kuukauden päivät.

Monta pientä retkeä alkuvuoteen koti-Suomessakin on toki mahtunut.

Lux Helsinki 2017

Tammikuussa jo ennen talvipakoamme Portugaliin, kävimme LUX Helsinki -tapahtuman valoja katsomassa tapahtuman sen viimeisenä iltana, sunnuntaina. Ei olisi kannattanut – sen verran suuret joukot olivat liikkeellä ja pienempiin kohteisiin niin pitkät jonot, että päätimme, että jos emme tulevina vuosina pääse tätä valonäytelmää katsomaan arki-iltana, niin sitten emme mene.

Helsinki Lux 2017Helsinki Lux 2017

Kusama In Infinity

Samana iltana kävimme katsomassa Yayoi Kusaman In Infinity -näyttelyn HAMissa. Sama vika, vaikka näyttelyn päättymiseen oli tuolloin vielä pari viikkoa. Monet teoksista olivat sellaisia, että ne pääsi kerralla kokemaan vaan muutama henkilö, eli myös täällä tarjolla oli enimmäkseen pitkiä jonoja. Minulla on vähän huono tapa kirjata mielenkiintoiseksi arvioimia näyttelyitä idealistalle loppupäivämäärineen, mutta liian havahdun niihin vasta viikkoa, korkeintaan paria ennen tuota viimeistä päivämäärää. Ihan viimeisiä päivä olen sentään jo oppinut välttämään jonotettuani joskus pari korttelia Ateneumiin.

Kusama Helsinki tammikuu 2017Kusama Helsinki tammikuu 2017

Kämp Brasserie Afternoon Tea

Matkamessujen jäljiltä sain Destination Loma -blogia kirjoittavan ystäväni kautta etukupongin Kämpin iltapäiväteelle ja lopulta tuonkin osalta loppupäivämäärä sai meidät liikkeelle yhtenä iltapäivänä. Ylellisyyttähän tuo on, mutta pitäähän sitä nyt silloin tällöin tutustua Helsinginkin hienompaan puoleen.

Kämp Brasserie Afternoon Tea Kämp Brasserie Afternoon Tea

Kiasma Mona Hatoum

Kuten Kusaman näyttely myös Mona Hatoumin työt Kiasmassa jäivät meiltä melkein viimeiseen päivään. Näyttely päättyi sunnuntaina ja me onnistuimme lopulta käymään siellä jo (?) torstaina. Arki-aamuna Kiasmassa ei sentään tarvinnut jonottaa yhtään :-)

Helsinki Kiasta Hatoum Helsinki Kiasta Hatoum

Valotaideteos Kylämaja Espoo

Espoossakin oli helmikuussa pieni oma ”LUX Espoo” -tapahtumansa. Matinkylän Kylämajan talo valaistiin yhtenä iltana näyttävästi ja vaikka pakkanen tuolloin illaksi vähän kiristyikin, niin talsimme sitä katsomaan. Sen kerran kun kävelyetäisyydellä on jotain näinkin yllättävää! Yhden illan ja yhden kohteen tapahtuma keräsi myös vain kohtuullisen yleisön – ei ruuhkia täällä meillä päin :-)

Espoo Matinkylä Kylämaja Light Espoo Matinkylä Kylämaja Light

Mutta talvi Suomessa ja talvisen Helsingin ja Espoon tapahtumat jäävät nyt meiltä hetkeksi – hyvällä tuurilla tältä talvelta, jos kevät tulisi parin viikon sisällä (ainahan voi toivoa).

Seuraavat juttu blogissamme onkin sitten Nepalista tai Bhutanista, kirjoitusinspiraatiosta, -ajasta ja nettiyhteyksistä riippuen.

Helsinki tammikuu 2017 Kädet
Kädenjälkiä Kampin aukiolla Helsingin talvessa 2017
5 kohdetta feature

5 paikkaa, jossa emme ole käyneet

Matkablogeissa on viime aikoina tartuttu Tie täynnä tarinoita -blogin ideoimaan Viisi asiaa, joita en ole koskaan matkalla …  -juttuideaan.

Olen lukenut joukon näitä ja huomannut, että tähän ikään mennessä useimmat jutut on kyllä jo tullut tehtyä: on matkustettu varmaan kaikilla mahdollisilla kulkuvälineillä polkupyörästä helikopteriin, on asuttu teltasta huippuhotelleihin, syöty nakkikioskilta Michelin-ravintoloihin ja kaikkea siltä väliltä. Lennolta emme ole tainneet myöhästyä sentään vielä koskaan ja laivamatkustamisessakin tiukin yritys ehtiä taksilla Arlandasta Ruotsinlaivalla onnistui vaikka se oli minuuteista kiinni. On tingitty ja on tipattu ja kauan sitten Kreikassa meiltä on muutama drakmakin rannalla varastettu.

Mutta jutun innoittamana tulin listanneeksi 5 paikkaa, jossa monet meitä paljon vähemmänkin matkailleet ovat käyneet jo vuosia sitten, mutta jotka ovat meillä edelleen sillä ToTravel -listalla.

Bali

Bali Ubud
Kuva Flickr Yann Pinczon du Sel

Tämä Eat, Pray, Love -elokuvan viimeistään maailmalle tunnetuksi tekemä Indonesian saari, jonne puolet seuraamieni matkablogien jutuista tuntuvat ainakin joinakin kuukausina sijoittuvan. Gili-saarten rantaelämä ei ehkä houkuttelisi, mutta Ubud riisiterasseineen, vaikka sekin lienee jo hyvin turistinen paikka voisi sittenkin olla kiva nähdä.

Bangkok

Bangkok
Kuva Flickr Tore Bustad

Suomalaisten omatoimimatkailijoiden talvimatkojen alku- ja päätepiste. Edullisia lentoja Bangkokiin jouluksi tai alkutalven kuukausiksi taidetaan kytätä jo kesästä alkaen. Bangkokista jatketaan sitten Thaimaan lukuisille saarille, mutta ennen sitä tai sen jälkeen ehditään poikkeamaan yhden tai useamman kattoterassin näköalabaarissa ja uimaan pilvenpiirtäjän katolla sijaitsevassa infinity poolissa. Skytrainin salatkin ovat kaikille tuttuja – paitsi meille.

Moskova

Moskova
Kuva Flickr Emre Ergin

Osalistana tuolla jatkuvasti hiukan elävällä ToTravel -listallamme on parikin kaupunkilistaa: toinen, jolla seuraan, että missä kaikissa Euroopan pääkaupungeissa olemme käyneet ja toinen, että missä Euroopan suurista kaupungeista emme ole käyneet todella pitkään aikaan. Näistä sitten poimitaan sopiva silloin kun lyhyt kaupunkiloma on sopiva matkailun välipala. Puuttuvien pääkaupunkien listalla merkittävin on Moskova, mutta Putinin Venäjä ei ole meitä oikein sinne houkutellut. Pietari on tullut nähtyä, samoin Leningrad, mutta Moskova saa vielä odottaa.

Tokio

Tokio
Kuva Flickr Fred

Japania olemme toistaiseksi nähneet Kioton ja Hiroshiman verran. Hiroshimaan matkustimme Osakasta, eli uhrasimme Osakan Hiroshiman hyväksi, sillä näin tehden emme maailmanympärimatkallamme ehtineetkään sitten juuri Osakaa näkemään paitsi hotellin ikkunasta. Mutta Kioto oli kyllä kaunis. Myös Tokioon, kuten Bangkokiin ja Moskovaan pääsisi helposti suoralla lennolla Helsingistä, mutta etenkin Tokion kohdalla sen suuruus ja ruuhkat vähän hirvittävät jo etukäteen. Vaikka luultavasti ne ovat hallitumpia kuin Moskovan kaaos!

Oulu

Oulu
Kuva Flickr Timo

Emme väitä käyneemme kaikissa Suomen kunnissa tai edes niistä kaupungeiksi lukeutuvissa, mutta monissa kuitenkin, ehkä suurimmissa kaupungeissa ainakin Rovaniemelle asti – paitsi Oulussa. Kaupungin ohittamista autojunalla matkalla Kolariin tai paluumatkalla Rovaniemeltä ei voine laskea. Ensi kesäksi olemme vähän kaavailleet Suomi-retkeä Merenkurkun tienoille, siis ainakin Vaasaan asti. Pitäisiköhän sitä jatkaa ylös Ouluun asti? Yhdet vanhat ystävämmekin, joita aikoinaan kävimme heidän vielä Panamassa asuessaan tapaamassa siellä, asuvat nykyisin Jäälissä, ilmeisesti ihan Oulun kupeessa.

Muista listan kohteista Bangkok ja Bali menisivät samalla reissulla, Balillehan ei suoraan kuitenkaan pääsisi, joten vaikka sitten Bangkokin kautta. Ehkä samaan reissuun voisi liittää jotain muutakin vielä Aasian suunnalta puuttuvaa, kuten vaikka Sri Lankan, jonne olimme jo kerran kauan sitten menossa, mutta juuri silloin puhjennut sisällissota peruutti matkamme.

Tokiokin on kyllä listalla …

Näitä muita 5 asiaa, joita en ole koskaan matkalla … -juttuja voit halutessasi käydä lukemassa Tie täynnä tarinoita -blogin lisäksi ainakin näistä matkablogeista:

Come to Finland -näyttely

Ideasta näyttelyksi – Come to Finland!

Magnus Londen heittäytyy lähes runolliseksi kertoessaan elegantista naisesta, joka istuu ravintolan terassilla shampanjalasi edessään. Hän ei ole koskaan nähnyt Helsinkiä näin autiona, mutta kuva ei olekaan nyky-Helsingistä, vaan matkailujuliste vuodelta 1939. Juliste on Hagelstamin anktivariaatin ikkunassa ja Magnus tietää, että hänen on saatava se. Hänen on myös saatava tietää enemmän: tämä ei voi olla ainoa laatuaan vaan näitä on oltava enemmän. Ja niin hänestä tuli, kuusitoista vuotta sitten, julistekeräilijä.

Magnus Londen

Julistetta vuodelta 1939 koristavat olympiarenkaat. Vuoden 1940 olympialaisia ei kuitenkaan sodan takia koskaan tullut Helsinkiin, mutta juliste jäi elämään. Kuten toinenkin, josta sitten pienin muutoksin tehtiin julisteita vuonna 1952 lopulta pidettyihin olympialaisiin: Suomen karttaa piti hiukan muokata, Petsamo poistaa ja Karjalaa hiukan pienentää.

Olympia 1952 Olympia 1940

Imatra-julisteSuomen markkinointi matkailukohteena alkoi Imatran koskesta.

Imatralla oli uusi hotelli ja koskenkin valaistus oli uusittu, joten matkailijat olisivat tervetulleita. Axel Gallen (sittemmin Akseli Gallen-Kallela) toteutti Imatraa kuvaavan julisteen vuonna 1893. Ei ollut internettiä, ei, mutta juliste kertoi Imatrasta ranskaksi ja venäjäksi.

Imatran jälkeen matkailijoille markkinointiin 1900-luvun alussa Helsinkiä, Turkua, Viipuria, Kolia ja Punkaharjua. Lappi tuli mukaan vasta 1930-luvulla.

Turku matkailujulisteessa Viipuri matkailujulisteessa

Matkailijat tulivat Venäjältä, Saksasta, Englannista ja Ruotsista. Heitä ei ollut paljon, sillä matkailu ei vain harvojen ulottuvilla. Laivaan Saksasta Suomeen mahtui 38 matkustajaa.

Sotien jälkeen matkailujulisteisiin ilmestyivät lapset: matkailu oli jo mahdollista perheillekin. Niin, ja huumori.

Julisteissa näkyy niiden kaupallisuus. VR:n tilaamissa julisteissa piti näkyä juna. Kuten markkinoinnissa kai aina, totuutta on myös mahdollista hiukan muokata: ei se juna oikeasti mennyt ihan Pallastunturille asti, mutta kuvassa se voi siltä näyttää.

VR matkailujuliste VR matkailujuliste

1960-luvun julisteen Turusta muistan oikeasti nuoruudestani.
Naantalia ja Hankoa, Suomea kesäkohteena, markkinoivat julisteet ilahduttavat edelleen näin helmikuussa: kesä on tulossa …

Naantali matkailujuliste Hanko matkailujuliste

Erik Bruunille. suomalaisen julistetaiteen legendalle, on omistettu näyttelyssä kokonainen seinä. Suomen ja Ruotsin välistä laivaliikennettä markkinoivan julisteen tekoon haettiin inspiraatiota matkustamalla näillä laivoilla ja inspiraatio löytyi buffetpöydästä.
Näinhän matkabloggaajien nykyaikana toteuttamat markkinointihenkiset yhteistyöjututkin syntyvät, hakemalla inspiraatiota jutun kohteena olevasta paikasta.

Erik Bruunin matkailujulisteita

Lentoliikennekin ehti vielä julisteisiin. Ehti, sillä 1960-luvulla värivalokuvat valtasivat alaa ja julistetaide vaipui taka-alalle. En ollut ajatellut, että tekniikan kehittyminen on tässäkin kohdin muuttanut maailman, nopeasti. Kuten monissa vanhoissa matkailujulisteissa joissain lentoaiheisissakin julisteissa näkyy Tuomiokirkko. Tuomiokirkon ja lentokoneen sijoittaminen samaan kuvaan ei kuitenkaan ollut vain taiteilijan vapautta, sillä ennen Malmin (ja Helsinki-Vantaan) lentokenttää lentoliikenne Helsinkiin tapahtui Katajanokan kautta. Lentoaika Helsinki-Turku-Tukholma oli muuten aikoinaan 165 minuuttia!

Lentoliikenne matkailujuliste Lentoliikenne matkailujuliste
Värivalokuvat valtaavat julisteet

Vintagesta nykyaikaan

Meriharakka juliste TammisaariVärivalokuvat veivät piirretyt matkailujulisteet, mutta näyttelyä varten on tilattiin 12 suomalaiselta taiteilijalta kultakin kaksi julistetta: toinen yleisesti  Suomea matkakohteena markkinoiva ja toinen jotain paikkakuntaa markkinoiva.
Tammisaaren julisteeseen oli päässyt myös meriharakka!

Kansallismuseo, Visit Finland ja Come to Finland -organisaatiot järjestivät myös joulukuussa 2016 julistekilpailun, jossa parhaiten sijoittuneet julisteet ovat myös esillä näyttelyssä.
Näyttelyn voitti guatemalaistaustainen Omar Escalante julisteellaan Take Some Finland, jossa suomalaisuus kiteytyy talveen, avantoon, mökkiin meren rannalla ja revontuliin.

Nykyaikainen Helsinki matkailujuliste Take some finland -juliste

Esillä on myös matkailun edistämiseen liittyviä elokuvia (tai niiden pätkiä) vuosien varrelta ja näyttelyn julisteista tuotettuja tavaroita kotiin hankittavaksi.

Julisteet itse näyttelyssähän ovat kaikki aitoja, alkuperäisiä, mutta osasta niistä voi halutessaan ostaa itselleen kopion n. 25 euron hintaa (riippuen vähän julisteen koosta).
Monet näyttelyssä esillä olevista alkuperäisistä julisteista ovat julistekeräilijäksi sattuman oikusta ryhtyneen Magnus Londenin itselleen hankkimia, mutta osa myös muualta lainattuja. Aitojen, alkuperäisten, piirrettyjen julisteiden hinnat liikkuvat maailmalla 2000 – 5 000 euron välillä, paitsi jos kyseessä on talvinen alppimaisema, jolloin hinnat voivat nousta jopa 10 000 euroon. Värivalokuvajulisteita saa jo muutamalla sadalla eurolla.

Alkuperäisiä julisteita näyttelyssä on esillä noin 100.
Näitä alkuperäisiä julisteita kannattaa ehdottomasti, jos vaan mahdollista, käydä itse museossa katsomassa, sillä tämän jutun kuvituksena olevat museon seinältä pikaisesti lehdistötilaisuudessa otetut kuvat julisteista lasin takana eivät tee niille oikeutta.
Suuntaan tai toiseen hiukan vinot kuvat ovat omiamme, pienet kuvat Axel Gallenin Imatra-julisteesta ja Tammisaaren ”meriharakka” -julisteesta ovat Come to Finlandin sivuilta.

Come to Finland magneetteja

Come to Finland – Riemuhuuto paratiisista -näyttely Kansallismuseossa 17.2. – 28.5.2017.
Avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 11-18. Liput 7-10 euroa tai museokortilla.

Näyttelyn julisteista ja niiden historiasta kertovat kirjat Come to Finland Posters & Travel Tales 1851 – 1965 vuodelta 2008 (35 euroa) ja Come to Finland! Paradise calling Travel posters & stories ”pokkari” saatavina näyttelyn ja Kansallismuseon myymälöissä.
Isossa kirjassa julisteita on vielä paljon enemmän kuin näyttelyssä, joten jos ihastut vanhojen julisteiden maailmaan, kannattaa hankkia se.