Aihearkisto: Suomi

sunborn feature

Naantalin vai Ruissalon kylpylä?

Elokuun alun kesäretkemme suuntautui Turun seudulle. Kesähän on tunnetusti myös sukulaisvierailujen ja sukujuhlien aikaa ja näitä meilläkin oli luvassa, niin Turussa kuin Raisiossa.

Sukulaisten luona majoittuminen ei kuitenkaan ole meidän juttumme ja erityisesti kesäretkeen sopi hyvin kesäiset majoitusvaihtoehdot, joten päädyimme kylpylöihin, niin Naantaliin kuin Ruissaloon.

Naantalin kylpylä oli meille entuudestaan hyvinkin tuttu vuosien varrelta.
Edellisen kerran olimme siellä viime kesänä ja monena vuotena tapasimme yöpyä siellä pääsiäisenä ja heittää talviturkin uimalla kylpylän ulkoaltaassa, joka usein silloin oli vielä ihanasti valkoisen lumen ympäröimä.

Naantalin kylpylä Ruissalon kylpylä
Näköala Naantalin kylpylään ystäviemme Naantali Spa Residence -asunnolta

Ruissalon kylpylään emme olleet koskaan aikaisemmin majoittuneet – mitä nyt joillain kesäisillä pyöräretkellä poikenneet aulan kahviossa.

Kaksi peräkkäistä yöpymistä näissä kahdessa kylpylässä houkuttelevat vertailemaan näitä keskenään.

Naantalin kylpylä

Elokuun ensimmäisellä viikolla Naantali oli vielä täynnä Muumimaailmassa vierailevia lapsiperheitä – niin myös kylpylä. Hienoisesta ruuhkasta huolimatta totesimme kuitenkin, että kylpylä selvisi siitä kunnialla: jonoja syntyi vaan hiukan vastaanottoon sisäänkirjautumisen yhteydessä ja aamiaisella, ellei ollut ajoissa liikkeellä.

Naantalin kylpyläNaantalin kylpylä

Huoneemme oli tällä kertaa todella iso ja valoisa ja siinä oli aurinkoinen parvekekin. Edellisellä kerralla majoituimme talon toiselle puolelle, joka on hiukan pimeämpi, mutta toisaalta kovin aurinkoisina päivinä sekin voi olla hyvä vaihtoehto.

Tuttavaperheellämme on lomaosakeviikko Naantali Spa Residence -talossa kylpylää vastapäätä rannalla ja heidän viikkonsa oli sattumalta sama, jolloin me vierailimme kylpylässä, joten pääsimme tutustumaan myös tällaiseen asuntoon. Oli muuten upea, parveke merelle ja kaikki tilat tip top -kunnossa. Melkein jo päätimme, että ensi kesänä vuokraamme tuollaisen asunnon viikoksi! Hotellin ravintola- ja kylpyläpalveluthan ovat myös lomaosakeasukkaiden käytössä, joten asumalla tuolla saisi käyttöönsä koko paletin: ison asunnon, kylpylä ja ravintolapalvelut niin halutessaan.

Illallinen Le Soleil -ravintolassa oli alkuillasta vielä mukavan ruuhkaton. Buffeesta löytyi helposti kaikille sopivia vaihtoehtoja ja jälkiruokapöydän valikoimat olivat mahtavat.

Naantali Spa
Naantali Spa

Naantali Spa
Iltasäteet Naantali Spa Residence -asunnon parvekkeelta

Aamiaisen ruuhkaisuuten liittyvät varoitukset vähän stressasivat ja vaikuttivat aikatauluumme: päädyimme aloittamaan aamumme aamiaiselle ja pulahdimme aamu-uinnille vasta sen jälkeen, kun luontevammin olisimme käyneet uimassa ensin ja aamiaisella sen jälkeen, mutta menihän se näinkin.

Kylpylässäkään ei aamulla ollut tungosta ja ulkoallas auringonpaisteessa toimii hyvin kesälläkin!

Naantali Spa aamiainen

Kylpylän wifi-yhteys taisi olla kapasiteetiltaan riittämätön täyden hotellin tarpeisiin: bloggaajina jouduimme turvautumaan omiin Moi-liittymiimme saadaksemme ladattua kuvia nettiin ja televisiouutisten katselusta Areenasta saattoi vaan haaveilla. Kotimaisille vieraille, joilla on kännykässään datayhteys wifi ei ehkä ole kovin tärkeä, mutta etenkin Euroopan ulkopuolelta tuleville yhteydet ovat tärkeitä ja Muumimaailma vetää selvästi puoleensa mm. japanilaisia vieraita.

Naantaliwelcome

Lisää Naantalin kylpylästä ja sen tarjoamista palveluista heidän omilla sivuillaan.

Ruissalon kylpylä

Ruissalo tarjoaa luonnonrauhaa ja kylpylän ulkoaltaana meren! Lapsiperheiden osuus oli luonnollisesti paljon Naantalia pienempi ja osa vieraista olivat kuntoutusasiakkaita, joten vieraiden keski-ikä oli paljon Naantalia korkeampi. Kylpylä on kuitenkin raikas ja henkilökunta todella ystävällistä.

Ruissalo Spa

Saimme vinkin pyörän vuokraamisesta ja lähikohteista Ruissalossa ja tartuimmekin heti tähän, vaikka kylpyläkin houkutteli, mutta sinnehän voi mennä myöhemmin illallakin!

Ruissalon tietä reunustaa pyörätie ja pyöräily lehtimetsän siimeksessä on hyvä vaihtoehto tutustua saareen. Me valitsimme kohteiksi Honkapirtin kahvilan, jonka muistan jo kouluvuosiltani ja Turun Pursiseuran sataman ravintoloineen, joka oli meille tuttu veneilyvuosiltamme. Matka taittui vaihteettomilla vuokrapyörilläkin melko tasaisessa maastossa kivasti ja matkan varrella pääsi näkemään vehreää Ruissaloa vähän eri näkökulmasta kuin autolla. Ohitimme golf-kentän onnistuneesti saamatta yhtään palloa päähämme ja pysähdyimme paitsi kahvilassa ja ravintolassa myös ihailemaan laitumella olevaa karjaa. Kesäistä tunnelmaa vihreällä saarella.

Ruissalo Honkapirtti

Ruissalo Honkapirtti
Myös Honkapirtin kahvilassa voit nauttia samoista mahtavista leivonnaisista kuin kylpylän kahvilassa.

Ruissalo

Ruissalo pursiseura
Kesäelämään Turun Pursiseuran rannassa

Ruissalo Spa pyörävuokraus

Pyörälenkin jälkeen pulahdimme täälläkin kylpylän altaisiin, Lasse jopa mereen, kun helppo mahdollisuus siihen oli tarjolla.

Illallisen nautimme ravintolan à la carte -puolella: lohikeittoa, tofu-salaattia ja pippuripihviä ja kruunasimme aterian vielä mansikkapavlovalla. Aterian jälkeen totesimme yhteen ääneen, että tännehän kannattaisi ajaa vaikka vaan syömään!

Ruissalo Spa illallinen Ruissalo Spa Ruissalo Spa Ruissalo Spa

Kesäterassilla J. Mäkikalli Duon vielä musisoidessa me livistimme vielä pohjoisrannalle katsomaan auringonlaskua – emmekä olleet ainoita. Ei siksi, että musiikissa olisi ollut mitään vikaa, vaan auringonlaskut meren rannalla nyt vaan ovat niin mahtavaa katseltavaa!

J Mäkikalli Duo Ruissalo SpaAuringonlasku Ruissalo Spa

Aamiainen oli ehkä vaihtoehdoiltaan hiukan niukempi kuin Naantalissa, mutta toisaalta ainakaan me emme loistavan illallisen jälkeen kovin paljoa kaivanneetkaan. Letut olivat kiva lisä valikoimaan!
Ruissalo Spa aamiainen

Wifiä ei Ruissalon kylpylässäkään voi kehua, vaikka se aavistuksen parempi kuin Naantalissa olikin.

Lisää Ruissalon kylpylästä ja sen tarjoamista palveluista heidän omilla sivuillaan.

Naantali vai Ruissalo?

Naantali on ihana kesäkaupunki ja jos etsit paitsi kylpylämiljöötä myös pieniä kauppoja ja kahviloita, niin valitse Naantali. Naantalin kylpylä tarjoaa myös helpon mahdollisuuden vierailla Kultarannassa sieltä lähtevillä retkillä.

Jos taas haluat rauhallisen, luonnonläheisen ympäristön ja haluat uida meressä ja kävellä tai pyöräillä vehreässä maisemassa, niin valitse Ruissalo.

Kummassakin asut mukavasti ja syöt hyvin.
Kummastakin pääsee myös kätevästi pistäytymään Turussa, tosin Naantalista sille on ehkä vähemmän tarvetta. Ruissalon kylpylästä pääsee Kauppatorille Turussa bussilla puolen tunnin välein ja matka kestää noin puoli tuntia.

Jos olet autolla liikkeellä, kuten me, niin parkkipaikkoja on kummassakin paikassa hyvin, vähän ruuhkaisemmassa Naantalissakin paikka löytyi helposti. Naantalissa paikoitus on maksullinen (10 euroa/vrk), Ruissalossa ilmainen.

Naantali

Sunborn Saga Oy tarjosi meille huoneen ja illallisen niin Naantalissa kuin Ruissalossa.

Yhteenveto feature

Neljä majakkaa ja kolme Unescokohdetta – näin sen toteutimme

Merenkurkun reissun työnimellä tekemästämme kesäisestä roadtripistä Espoosta Ouluun ja takaisin Espooseen blogissa julkaisemamme jutut ovat hiukan limittyneet muidenkin aiheiden lomaan, joten tässä vielä koottuna linkit kaikkiin juttuihin, suunnitelmista kustannuksiin ja kaikki siltä väliltä.

Jotta jutussa olisi jotain uuttakin, niin linkkien lomassa kulkee kuvallinen tarina vierailustamme Vaasassa.

Reittisuunnitelma

Tällaisella suunnitelmalla lähdimme liikkeelle runsaan viikon reissulle Espoosta Ouluun ja takaisin Espooseen

Mustasaaren kirkko Vaasa Roadtrip Espoo - Oulu - Espoo
Mustasaaren kirkko, vanha hovioikeus, Vanhassa Vaasassa
Vanha Vaasa Roadtrip Espoo - Oulu - Espoo
Vanhan Vaasan raunioita

Majakat

Majakoista kirjoitimme nämä jutut:

Vaasa
Wasa Segelföreningenin ravintolassa nautimme kesäisen lounaan
– näkymissä ei ollut valittamista

Unescon maailmanperintökohteet

Suomen seitsemästä maailmanperintökohteesta saimme samaan reissuun mahdutettua nämä kolme:

Vaasa kastepuu
Vaasan kirkossa näkemämme kastepuu oli minulle uusi tuttavuus
– tosin harvemmin Suomen kirkoissa tulee käytyä

Kaupunkeja

Muutamia jutun arvoisia kaupunkejakin matkalle osui:

Vaasa kaupungintalo
Vaasan kaupungintalo
Vaasa Aroma Sweet Vaasa
Vaasan in-kohteita: Aroma leipäkauppa ja Sweet Vaasa kahvila.
Eivät tosin mahtuneet enää WSF:n lounaan ja ystäviemme kotona tarjotun suklaakakun lisäksi ohjelmaamme

Kirjasimme kustannukset tarkasti eikä kotimaan matkailu mielestämme ole kallista!

Maxmo hembageri
Vaasassa saimme maistaa Maxmo hembagerin todella herkullista suklaakakkua!
schildtaalto feature

Schildt & Aalto & Jyväskylä – ja vähän muutakin

Espoo – Oulu – Espoo -kierroksemme alkaa olla lopuillaan myös blogissa, mutta pistäydytään vielä ainakin Jyväskylässä.

Tiukahkon aikataulun reissullamme keskityimme kaupungissa vain muutamaan kohteeseen, joiksi valikoituivat:

  • Aalto-museon kesänäyttely Schildt & Aalto. Modernit humanistit.
  • Teeleidi
  • Toivolan Piha

Näyttely vaikutti pakolliselta menolta ainakin Schildt-nimisille 🙂
Teeleidi ja Toivolan Piha pääsivät mukaan Jyväskylää hyvin tuntevan naapurimme suosituksesta.

Schildt & Aalto. Modernit humanistit.

Schildt & Aalto Jyväskylä

Alvar Aalto -museon kesänäyttely kertoo Göran Schildtin ja Alvar Aallon ystävyydestä ja yhteistyöstä.  Elämänikäinen ystävyys alkoi Niilin risteilyllä vuonna 1953 ja jatkui arkkitehdin kuolemaan asti vuonna 1976. Alvar Aalto on suunnitellut vuonna 1970 valmistuneen Villa Skeppetin, Schildtien Tammisaaren kodin ja Göran Schildt puolestaan on kirjoittanut Alvar Aallon elämänkerran.

Näyttely kertoo tämän ystävyyden ja yhteistyön tarinaa kuvin ja esinein.

Schildt & Aalto Jyväskylä
Ystävät Göran Schildt ja Alvar Aalto
Schildt & Aalto Modernit humanistit.
Tämä sopisi loistavasti meillekin, ilman tuota Italian -etuliitettä.
Schildt & Aalto Modernit humanistit.
Kaksi Schildtiä samassa kuvassa, vanhempi ja nuorempi

Schildt & Aalto -näyttelyn lisäksi tutustuimme museon perusnäyttelyyn, joka esittelee Aallon suunnittelemia rakennuksia pienoismallein, piirustuksin ja valokuvin ja Aino ja Alvar Aallon suunnittelemia huonekaluja ja valaisimia.
Museokaupassa on loistava valikoima Aaltojen suunnittelemia tekstiilejä ja astioita.

Alvar Aalto -museo JyväskyläAlvar Aalto museo Jyväskylä

Näyttely on avoinna Jyväskylässä syyskuun 17. päivään asti ja on toteutettu museon ja Christine ja Göran Schildtin säätiön yhteistyönä. Jyväskylän jälkeen näyttely siirtyy Villa Schildtiin Tammisaaressa.

Teeleidi

TeeleidiTeeleidistä meitä evästettiin – paitsi, että se tarjoaa teetä – että se on äskettäin joutunut muuttamaan ja että se sijaitsee nykyisin entisessä kaupunginjohtajan talossa osoitteessa Kramsunkatu 1, ihan lähellä yliopistoa ja Alvar Aalto -museota.

Paikka löytyikin helposti kävelyetäisyydellä museosta eikä hieman pilvisenä keskiviikkona ollut kovin ruuhkainenkaan. Vitriinistä löytyi testattava kakkulaatu ja muutaman pienen väärinymmärryksen jälkeen valitsimme jos ei sadoista, niin ainakin kymmenistä teelaaduistakin kakulle mielestämme sopivan ja asetuimme nauttimaan viehättävästä miljööstä.

Teeleidi Jyväskylä Teeleidi Jyväskylä

Ei tämä hassumpi paikka ollut, ei ainakaan toisella kerran, jos tänne joskus toistekin päätyisimme. Ensimmäisellä kerralla paikan toimintatapa ei meille, eikä ihan kaikille muillekaan, oikein auennut. Tilaus tehdään siis teehyllyn vieressä valitsemalla teelaatu ja siinä samalla voi kertoa mitä muuta haluaa ja sen jälkeen kaikki tuodaan pöytään.
Kahvista emme kehdanneet kysyä vaikka Lasse kahvinystävä onkin – Teeleidissä pitänee mukautua teen juojaksi.

Toivolan Vanha Piha

Toivolan vanha piha

Toivolan Vanha Piha on idyllinen kokoelma käsityöläispuoteja ja kahviloita vanhojen talojen muodostamassa pihapiirissä. Kahvilat jäivät täällä testaamatta, sillä saavuimmehan tänne suoraan Teeleidistä, mutta muutamassa käsityöliikkeessä kävin katsomassa kauniita töitä.

Vähän hassuja tavallaan tämä varmaan monen matkailijan tapa käydä tällaisissa paikoissa ihastelemassa kaikkea kaunista, nykyisin ehkä kuvaamassakin paitsi miljöötä myös esillä olevia käsitöitä, vaikka harvemmin, minä ainakaan, mitään tällaisia tuotteita ostan.

Lankakauppa oli kyllä ihana, jos vielä tulisi tehneeksi käsitöitä. Juuri nyt minulla on edelleen kesken jo yli vuosi sitten aloittamani virkkaustyö, jonka pitäisi joskus päätyä huiviksi asti – saa nähdä miten käy.

Toivolan vanha piha

Suomenselkä

Oulu-Jyväskylä välille kysyimme tuttavilta vinkkejä Facebookissa, kun emme olleet siltä väliltä keksineet oikein mitään näkemisen arvoista ja ensimmäiset arviot tästä Suomenselän alueesta olivatkin, että ei siellä ole mitään.

Lopulta sitten tällekin välille löytyi pari kohdetta, nimittäin Suomen keskipiste ja Vaskikellot.

Suomen keskipiste

Suomen keskipistettä ehdin Oulussa tutkimaan sen verran netistä, että opin nopeasti, että määrittelytavasta riippuen se asettuu useampaan kohtaan Suomea.
Tämä entisessä Piippolan, nykyisessä Siikalatvan, kunnassa  sijaitseva on määritelty siten, että jos jäykästä materiaalista valmistettu Suomen kartta tasapainotetaan yhden pisteen varaan, niin tämä on se piste.
Aiheesta hiukan lisää Tiede-lehden jutussa muutaman vuoden takaa.

Suomen keskipiste

Vaskikello

Tämän osalta emme oikein tienneet mitä odottaa, mutta taukopaikka löytyi helposti sekin nelostien varrelta, Pyhäjärveltä. Samassa risteyksessä on nykyisin myös ABC, ja vaskikelloista sosiaalisessa mediassa jakamiamme kuvia kommentoitiinkin jonkin verran tämän osalta, että toivottavasti Vaskikello selviää vielä ABC:n naapurissakin.

Kelloja on paljon, monessa kerroksessa, isoja ja pieniä. Pieniä paljon lisää vielä sisällä.
Osa oikeastaan ihan kauniitakin. Mutta outoa, tällainen määrä tällaisia kelloja yhdessä paikassa! Kellokokoelma on kuulemma saanut alkunsa sattumalta vuonna 1973 hankitusta yhdestä kellosta ja on sittemmin kasvanut ainutlaatuiseksi kokoelmaksi ihan maailmanlaajuisestikin.

Vaskikello Vaskikello

Vaskikello
Muuta söpöä taukopaikalla 🙂

Linnahotelli

Jyväskylän ja sen lähellä sijainneiden Unescon maailmanperintökohteiden, Petäjäveden kirkon ja Oravivuoren kolmiomittaustornin jälkeen jatkoimme Hartolan Linnahotelliin viimeiseksi yöksi.

Olimme sopineet yön Linnahotellissa olevan blogiyhteistyö ja sen tiimoilta tapasimmekin hotellin johtajan alkuillasta. Yllätyimme hiukan, kun hän melko suoraan toivoi, ettemme kirjoittaisi hotellista mitään. Hotellin nykyiseen kukoistukseensa nostanut palkittu yrittäjä Päivi Koskela menettää nimittäin hotellinsa lähikuukausina kun tilat omistava Itä-Hämeen kansansivistystyön säätiö ottaa itse hotellin hoitaakseen.

Sen verran nyt kuitenkin hotellista, että huoneemme oli mielestäni todella kivasti sisustettu ja vaikka esimerkiksi kylpyhuoneessa on hiukan ”opistomaisuutta” niin kaikki toimi hyvin ja kaikkialla oli tosi siistiä.
Hotelli sijaitsee aivan golf-kentän vierellä ja vaikkemme golfia pelaakaan, niin kenttä tarjoaa loisteliaan maiseman vaikka ilta- tai aamukävelylle hotellin ympäristössä.
Aamiainen oli ehkä valikoimaltaan hiukan suppea, mutta kaikki mitä oli tarjolla oli tuoretta ja hyvää. Näin siis heinäkuussa 2017 – syksyllä 2017 kaikki voi jo olla toisinkin.

Linnahotelli Hartola Linnahotelli Hartola

Hotellin pihalla, vielä heinäkuussa, sijainnut isokokoinen Joakim Cederholmin työ Istuva tyttö, johdatteli meidät hienosti kiertomatkamme viimeiseen varsinaiseen kohteeseen, eli Sysmän Pinxinmäelle. Toki poikkesimme ensin la Kar de Mummassa, yksi merkittävä Hartolassa toimiva yritys sekin ja kun olimme jo illaksi kotiin menossa, niin mukaan lähti niin leipää kuin pitkokin. Etenkin jos tarvitset gluteiinittomia tuotteita, niin tämä on osoitteesi tuolla suunnalla Suomea!

Joakim Cederholm Istuva nainen Hartola

La Kar De Mumma Hartola

Pinxinmäki

Vuosia sitten kävimme useampana vuotena maineikkaassa Suvi-Pinxin kesänäyttelyssä ja onpa meillä kotonakin sieltä hankittuja töitä, joten ajattelimme, että on poiketaan katsastamassa tämä nykyinen Pinxinmäkikin ainakin kerran. Vanhan Suvi-Pinxin toimintahan loppui vuonna 2007 ja nykymuotoisella Pinxinmäellä on myös taidetta esillä nyt kolmatta kesää.

Pinxinmäki 2017
Pinxinmäki 2017

Pinxinmäki 2017
Sirpa Särkijärven työt poikkesivat edukseen Pinxinmäellä

Pinxinmäki oli kuitenkin Suvi-Pinxin loiston ajan 1980-luvulla kokeneelle sen verran kalpea muisto entisestä, että tuskin poikkeamme täällä tulevina kesinä uudelleen.
Emme ainakaan lähde tätä varten Sysmään, kuten aikoinaan useampana kesänä Suvi-Pinxin takia teimme.
Pinxinmäen vuoden 2017 kesänäyttely ”Kasvotusten” päättyy jo 13.8.

Sysmän jälkeen poikkesimmekin sitten enää Lammilla ja Tuuloksessa, edellisessä isäni haudalla ja jälkimmäisessä lounaalla ja ostoksilla isossa Voglian myymälässä.

splizzeria
Ensimmäisen kerran Splizzeriassa: salaattia ja pizzaa samassa annoksessa

Linna-hotelli tarjosi meille yöpymisen Hartolassa.

Petäjänveden kirkko

Petäjäveden kirkko

1700-luvulla rakennettu vanha puukirkko jossain Keski-Suomessa? Tunnustan, että tällä kuvauksella en olisi ollut retkestä Petäjäveden kirkolle kovin innostunut.
Yksi Suomen Unescon maailmanperintökohteista? Maabongauksen tiimoilta olen oppinut arvostamaan maa- ja aluelistojen ohella myös Unescon maailmanperintökohdeluetteloa – harvoin ne ovat pettäneet.
Rastitettava lista Unescon maailmanperintökohteista löytyy muuten ainakin Most Traveled People -sivustolta kohdasta My Travel > My World Heritage (vaatii rekisteröitymisen kyseiseen palveluun).

Tulimme Petäjävedelle pohjoisesta ja käännyimme nelostieltä Petäjävedelle vähän Äänekosken jälkeen ja päädyimme Uuraisten kautta kulkevalle osittain hiekkatielle, jolla vielä tehtiin tietöitä – no saatiin hiukan kokemusta suomalaiseen rallimaastoonkin!

Petäjäveden kirkko
Hienoimmat kuvat kirkosta saa jo parkkipaikalta alueelle johtavalta sillalta

Petäjäveden kirkko

Lampaita Petäjäveden kirkolla
Kirkon läheisyydessä laiduntavat lampaat ovat varmasti mukava lisä etenkin ulkomaisille ja nuoremmille matkailijoille

Ei pettänyt Petäjävesikään. 1763-65 rakennettu puukirkko on oikeasti puuarkkitehtuurin helmi. Värikäs kirkontorni ja paanukatto. Kirkon sisällä osin maalaamattomat, osin koristellut hirret. Maalaamattomat käytössä kiiltäviksi kuluneet penkit.
Kirkontorni, siis itse asiassa tapuli, on rakennettu vasta 1821. Tapulin sininen sisäkatto pyrkii kuvaamaan taivaankantta ja siinä oleva punaisella tähdellä koristeltu aukko on kellojen nostoaukko.

Petäjäveden kirkko Petäjäveden kirkko

Saarnastuoli edustaa kansanomaista puunveistotaitoa: Jeesus, evankelistat ja enkelit saarnastuolin seinissä ja matkailijoiden suojelupyhimys Pyhä Kristoforos sitä kannattelemassa. Enkeleitä voisi ostaa mukaansakin, petäjäveteläistä käsityötä.

Petäjäveden kirkko Petäjäveden kirkko

Kirkko jäi pois käytöstä jo 1879 uuden kirkon myötä, mutta sitä ei koskaan – onneksi – purettu. Rakennusmuistomerkkinä sitä on hoidettu 1950-luvulta alkaen ja Unescon maailmanperintökohde siitä tuli vuonna 1994.

Kirkon ympärillä on myös ollut hautausmaa, joka jäi käyttöön vielä itse kirkon jäätyä pois käytöstä. 1700-luvulta alkaen hautausmaalle on haudattu noin 9100 vainajaa, mutta nykyisin hautamuistomerkkejä on jälkellä 131. Varhaisimmat muistomerkit ovat puisia ja niitä on säilynyt vaan muutama.
Osan haudoista luonto on jo melkein ottanut omakseen.

Petäjäveden kirkkoPetäjäveden kirkko

Nykyisin kirkossa järjestetään kesäisin jumalanpalveluksia, häitä ja kastetilaisuuksia sekä konsertteja.

Museokortti ei kelvannut kirkkoon vaan pieni viiden euron sisäänpääsymaksu piti maksaa erikseen: opaspalveluiden ja kirkon ylläpito vaatii rahaa. Kesällä kirkko on auki päivittäin, talvella sinne pääsee ennakkovarauksella.

Petäjänveden kirkko

Vielä viimeinen silmäys kirkkoon ja matkamme jatkui kesäisen kiertomatkamme seuraavalla Unescon maailmanperintökohteelle, eli Oravivuoren kolmiomittaustornille, joka on osa Struven ketjua.

Petäjäveden kirkko