Aihearkisto: Yhteistyössä

Yhteistyössä kohteen kanssa tehdyt jutut

Norwegian Getaway Helsingissä

Meriharakoiden syysmuutto

Meriharakka on muuttolintu, joka saapuu Suomeen keväällä ja lähtee pois kesän lopulla.  Mekin vietimme pääosan kesästä jos ei Suomessa, niin kuitenkin Itämeren alueella, mutta nyt syyskuun alussa lennämme pois.

meriharakat

Emme tosin Pohjois-Afrikkaan tai Etelä-Aasiaan, kuten oikeat meriharakat, vaan Pohjois-Amerikkaan ja Tyynelle valtamerelle. Emmekä ole jäämässä tällekään matkalle ihan kevääseen asti, vaikka pääosan syyskuuta matkalla olemmekin.

Omatoimimatkailun ihanuus?

Kunhan nyt lauantaina pääsemme matkaan: siinä vaiheessa itse rakennettua matkaa, kun pitäisi saada kasaan ja järjestykseen printit runsaan kolmen viikon matkasta, joka käsittää 7 lentoa, yöpymisiä 4 hotellissa, 2 risteilyä, ja 2 viisumia/maahantulolupaa käy kyllä hetkittäin mielessä, että ostaessaan matkansa Olympialta, Aventuralta, Albatrosilta tai Arial Travelilta tai joltain muulta matkan järjestäjältä saa aika paljon kyllä valmiinakin.

matkalaukkutagit

Alaskan risteilylle olisimme päässeet Suomesta valmismatkallakin, mutta ne olisivatkin sitten käsittäneet vaan sen risteilyn. Alaskan lisäksi meillä on todella pitkään ollut ”listoilla” myös Havaiji ja vaikkakin lento Vancouverista Honoluluun kestääkin 6 tuntia, niin ovat nuo saaret kuitenkin suhteellisen lähellä Kanadan itärannikkoa Suomeen verrattuna. Joten päädyimmekin sitten kahden risteilyn yhdistelmään. Alaskan osalta alkuperäinen ideamme oli tutustua osavaltioon risteilyn verran. Havaijin osalta mietimme myös muita saarihyppelyvaihtoehtoja, mutta päädyimme sitten risteilyyn helpoimpana vaihtoehtona. Edullisin vaihtoehto se ei ollut.

Ensimmäiset valmistelut jo keväällä

viisumi

Matkavalmistelut aloitimme jo maaliskuussa hakemalla USA:n viisumit, sillä Iranin matkamme jäljiltä olimme menettäneet ESTA-kelpoisuutemme.

Seuraavaksi varasimme Alaskan risteilyn ja sen jälkeen pitkät lennot välille Helsinki – Seattle – Anchorage ja takaisin Seattlesta Helsinkiin, sen verran väljästi, että Alaskan jälkeen jäi mielestämme riittävästi aikaa niin Vancouverille kuin Havaijille.

Lentovarausten tekemisen ihanuus

iceland air

Kun lopulta olimme päättäneet, että tutustumme Havaijiinkin risteillen, totesin että olisi ehkä kannattanut varata molemmat risteilyt ennen pitkiä lentoja – nyt meille ei jäänyt juuri pelivaraa risteilyn ja Seattlesta jo varatun paluulennon suhteen.

Hetken aikaa olin jo melkein epätoivoinen kun sopivaa Honolulu – Seattle -lentoa ei yhtenä iltana löytynyt millään, mutta kas, seuraavana päivänä sellainen sitten kuitenkin taas löytyi! Päätin kuitenkin, että jatkossa en varaa lentoja muuten kuin lento kerrallaan eteenpäin, jolloin ei voi syntyä sellaista tilannetta, etten pääsisikään paikasta A paikkaan B, josta olen jo varannut lennot paikkaan C.

Paluulentomme Seattlesta Lontoon kautta on Norwegianilla ja reitti on uusi, sitä lennetään vasta syyskuun 17. päivästä alkaen, joten toivottavasti se käynnistyy suunnitelmien mukaisesti ja meillä on paluulento!

Alaska Havaiji risteilyt lennot

Välipäiviä ja hotellivarauksia

Ennen Alaskan risteilyä viivähdämme hetken Anchoragessa ja sen jälkeen tutustumme muutaman päivän ajan Vancouveriin, josta lennämme Honoluluun pari päivää ennen Havaijin risteilyä. Paluumatkalla pysähdymme yhdeksi yöksi Seattleen – enempään ei tuo tuolta osin joustamaton lentoaikataulu enää antanut myöten. Hetki siinä viivähti Booking.comia selatessa, että tarvittavat neljä hotellia löytyivät.

pacific beach
Pacific Beach -hotelli Honolulussa

Anchoragesta Sewardiin

Lennämme Anchorageen ja risteilymme Norwegian Sun -laivalla lähtee Sewardista, joten tarvittiin kuljetus tuolle välille. Varasimme siis sellaisenkin – arvoimme hetken maisemajunan ja bussin välillä, mutta päädyimme lopulta bussiin.

Suomalainen ajokortti ja Hummer

Risteilyjen varmistuttua halusimme tutustua niiden tarjoamiin retkivalikoimiin etukäteen ja etenkin Alaskan risteilyn osalta teimmekin jo etukäteen nipun retkivarauksiakin. Kunhan olimme selanneet valikoimaa muutaman päivän 🙂

Yksi valitsemistamme retkistä oli retki Hummereilla tehtävä retki Skagwaystä Yukonin puolelle Kanadaan. Sovimme samalle risteilylle lähtevien matkaystäviemme kanssa, että meistä jompikumpi ajaa tuota Hummeria, joten piti vielä yrittää myös varmistaa, että se onnistuu suomalaisella ajokortilla. Selvitytimme asiaa Risteilykeskuksen kautta ja kuulemma suomalainen ajokortti riittää.
Olemme siis varanneet molemmat risteilyt Risteilykeskuksen kautta: Alaskassa risteilemme Norwegian Sun -laivalla ja Havaijilla Pride of Americalla, molemmat sattumalta Norwegian Cruise Line -varustamon risteilyjä.

Pride of America

Havaijin retkien osalta päädyimme tekemään ennakkoon varaukset vain Volcanoes -puistoon ja Haleakalan kraatterille auringonlaskun aikaan – molemmat sen verran must-kohteita Havaijilla, että halusimme varmistaa, että mahdumme näille retkille mukaan. Ehkä otamme toisen risteilyn jo rennommin – tai jos sittenkin kaipaamme enemmän aktiviteetteja, niin varaamme niitä sitten laivalla tai teemme omatoimiretkiä.

Pearl Harbour

Honolulussa halusimme ennen risteilyn alkua nähdä Pearl Harbourin, ja koska kyseinen retki on toteutettava tiettynä päivänä, varasimme senkin etukäteen. Toivottavasti noutavat meidät Pacific Beach -hotellista sovitusti!

Pearl Harbour

Tuttuja Kanadassa

eero sorilaMaailmanmatkaajaklubin myötä olemme kevyesti tutustuneet Vancouverissa asuvaan Eero Sorilaan, jonka matkustustyyli poikkeaa kyllä omastamme todella paljon, mutta hänen tarjoutuessa esittelemään meille nykyistä kotikaupunkiaan Vancouveria, olimme tietysti innolla ajatuksessa mukana.

Vähän hyvää tuuria ja saatamme onnistua tapaamaan Tarinoita Maailmalta -blogia kirjoittavan Annikan Squamishissä – ja jos hänen työkuvionsa eivät anna siihen myötä, niin onhan meillä kuitenkin käytettävissä hänen juttunsa Squamishista, jossa pyrimme myös poikkeamaan.

Miten matkalaukut?

Vielä muutama yksityiskohta: Seattlen jälkeen lentoihimme ei sisältynyt matkalaukkuja – lentoja varatessani varaussivustoilla ei ollut mahdollisuutta ostaa lisämaksustakaan matkalaukkuja. Selvittelin asiaa sitten Alaska Airin, Westjetin ja Hawaiian Airlinesilta sivuilta ja opin, että kaikilla näillä matkalaukut maksetaan checkinin yhteydessä, 25 dollaria laukku.

matkalaukut

Tarvitaanko Kanadaan ETA?

Ai niin, Kanadaan tarvitaan ESTAa vastaava ETA. Kaksi sellaista siis – tosin ei välttämättä, sillä matkaystävämme olivat huomanneet niitä hakiessaan lauseen, että ETA tarvittaisiin vaan saavuttaessa Kanadaan lentäen? Ehkä laivayhtiö olisi hakenut ne puolestamme? No, nekin tuli sitten kuitenkin jo haettua.

Kanadankin ETAa hakiessa kannattaa muuten olla tarkkana, kuten USA:n ESTAakin hakiessa, että tekee anomuksen virallisella sivulla – oikea hinta ETA:lle on 7 CAD, mutta netissä on myös paljon sivustoja, jotka tarjoavat tähän liittyvää ”palvelua”, joka maksaa sitten helposti yli 10 kertaa tuon virallisen hinnan.

Canada ETA

Olisikohan tässä jo kaikki?
Toivottavasti, sillä näillä lähdemme matkaan!

Seuraa matkaamme sosiaalisessa mediassa!

Matkan varrelta uskoisin saavani ainakin silloin tällöin kirjoitettua muutaman jutun blogiinkin, mutta parhaiten pääset matkallemme mukaan seuraamalla jotain (tai vaikka kaikkia) näistä:

Yhden tai muutaman kuvan jakaminen kun kuitenkin on niin paljon nopeampaa kuin blogijutun kokoaminen!

Jutun otsikkokuva on otettu keväiseltä laivavierailultamme Norwegian Getaway -aluksella, jonka meille tarjosi Risteilykeskus.

Norwegian Getaway taisi olla suurin Helsingissä tänä kesänä vieraillut risteilijä 4000 matkustajan kapasiteetillaan. Niin Norwegian Sun kuin Pride of America ovat pienempiä aluksia, kumpikin maksimissaan n. 2000 matkustajan kokoluokassa.

Myrskyluodon Maija

Myrskyluodon Maija

Kerroin ystävälleni olevani menossa katsomaan Helsingin kaupunginteatterin Myrskyluodon Maija -musikaalia, johon hän totesi, ettei taida mennä, sillä tarina on liian surullinen, itkettävän surullinen.

Itse suhtauduin yhdistelmään valtakunnan päänäyttämö, musikaali ja iso ensemble hiukan epäluuloisesti: miten luoda tunnelma kaukana merellä pienellä saarella asuvasta perheestä isolle näyttämölle.
Näin musikaalista muutaman kohtauksen teatterin syksyn ohjelmistoa esittelevässä parin tunnin kavalkadissa elokuun puolessa välissä ja siihenkin valittu iso tanssikohtaus lisäsi edelleen hiukan epäluuloani.

Mutta toki halusin nähdä valmiin toteutuksen ja elokuun viimeisenä iltana siihen tarjoutuikin mahdollisuus.

Helsingin kaupunginteatteri
Remontoidun Helsingin kaupunginteatterin aula aurinkoisena iltapäivänä elokuussa

Myrskyluodon Maija

Iso näyttämö täyttyy verkalleen, ääriään myöten. Onhan näytelmää myyty jo ennakkoon enemmän kuin mitään muuta näytelmää Suomessa koskaan. Yksittäisiä lippuja on kuitenkin saatavissa moniinkin näytöksiin.

Musikaali alkaa rajulla kohtauksella Simskälan kylän odottaessa miehiään mereltä palaavaksi, mutta tälläkään kertaa kaikki eivät tule takaisin. Sadetakkien avulla toteutettu menetettyjen miesten läsnäolo näyttämöllä on vaikuttava.

Ahvenanmaan saarilla näihin aikoihin elämän alkua ja loppua ei ole siirretty pelastuslaitokselle eikä sairaaloihin: se on osa arkea.

Maijan ja Janne tarina on monelle suomalaiselle tuttu. Maijan lähes koko elämänkaaren tuominen näyttämölle alle kolmetuntisessa toteutuksessa on haastavaa, mutta toteutus on ehjä ja jäntevä. Vain muutamissa suuremmissa tanssikohtauksissa jännite herpaantuu.

Ensimmäinen puoliaika on rajun alun jälkeen lämmin ja elämäniloinen. Maijan ja Jannen hapuilevasta ensisuudelmasta edetään pian häihin.

Helsingin Kaupunginteatteri – Myrskyluodon Maija – Kuvassa Laura Alajääski ja Aaro Wichmann – Kuva © Tapio Vanhatalo
Helsingin Kaupunginteatteri – Myrskyluodon Maija – Kuvassa Eero Saarinen, Leenamari Unho, Anna-Maija Jalkanen, Sami Paasila Laura Alajääski, Mikko Vihma ja Aaro Wichmann – Kuva © Tapio Vanhatalo

Häiden jälkeen nuoripari purjehtii Myrskyluodolle kauniin kesäisessä säässä, mukanaan kaikki tarvittava uuden elämän aloittamiseen.

Meri, veneet ja purjehdusmatka on toteutettu niukoilla elementeillä hyvin.
Matkan Myrskyluodolle ja Myrskyluodolle asettumisen nuoripari tekee ilman milloin eläimiä, milloin tuulta esittäviä tanssijoita ja katsoja pääsee pienen luodon tunnelmaan. Maijan ja Janne hääyökohtaukseen tulee melkein tirkistelyn makua.

Helsingin Kaupunginteatteri – Myrskyluodon Maija – Kuvassa Laura Alajääski ja Aaro Wichmann – Kuva © Tapio Vanhatalo

Ensimmäiset todella synkät sävyt tulevat tarinaan mukaan Mikaelin kuolemassa.
En kuitenkaan eläytynyt enää kyyneliin asti, sillä Maijan ja Jannen tarina on niin tuttu, ehkä jo liiankin tuttu, ja tiedän jo kohtauksen alussa tarkkaan mitä seuraavaksi tapahtuu – jäljellä on enää uteliaisuus siitä, että miten kohtaus on tässä toteutettu.

Laura Alajääskin eläytyminen on  upean voimakasta, niin tässä kohtauksessa kuin kautta näytelmän. Tämä on Maijan tarina ja Laura Alajääski toteuttaa sen upeasti.

Helsingin Kaupunginteatteri – Myrskyluodon Maija – Kuvassa Laura Alajääski – Kuva © Tapio Vanhatalo

Katsojalle annetaan kuitenkin hetki aikaa toipua surusta. Esimerkiksi Maijan leivos auttaa asiassa 🙂

Maija-leivos
Maijan tyrni-juustoleivos ja kuppi teetä

Synkkiä hetkiä

Toinen puoliaika alkaa idyllisissä tunnelmissa joulupöydästä, mutta tämän jälkeen katsoja ei pääsekään enää helpolla. Tulipalon jälkeen elämä Simskälassakaan ei ole helppoa: susia, rahahuolia, rakastetun Vallborgin kuolema.

Mutta mukana on myös tuulahduksia maailmasta: tulipalon jälkeen lapsille löytyy muutakin luettavaa kuin katekismus ja postilla.

Helsingin Kaupunginteatteri – Myrskyluodon Maija – Kuvassa Kaspian Kallio, Ella Niinistö, Kaapo Kallio, Pablo Ounaskari, Laura Alajääski, Aaro Wichmann – Kuva © Tapio Vanhatalo

Perhe palaa kuitenkin rakkaalle Myrskyluodolle ja tarinan surulliset käänteet jatkuvat. Loppua kohti esityksessä on ehkä jo hiukan kiire: niille katsojille, jotka eivät tunne Maijan ja Jannen tarinaa, saattavat lopussa aikuisiksi kasvaneet lapset ja lapsinäyttelijät, jotka siirtyvät näyttelemään nuorempia sisaruksia, mennä jo sekaisin.

Loppua kohti tarinan valtaavat kuitenkin taas vaaleammat sävyt. Perhe selviytyy vaikeuksista ja elämässä mennään eteenpäin. Näyttämölle ilmestyvä iso kaljaasi melkein hätkähdyttää katsomon, mutta loppukohtauksessa on, vielä, valoisa ote tulevaan. Myrskyluoto jää taakse ja läsnä on haikeus, mutta valinta jättää tarina tähän, on hyvä: katsojat voivat poistua elokuun iltaan hyvillä mielin.

Väderskär ja Simskäla

Väderskär
Väderskärin saari, jolla televisiosarjaa kuvattiin 1970-luvulla

Oikeastaan on aika jännää, että ahvenanmaalainen tarina on saanut merkittävän sijan maan päänäyttämöllä tänä syksynä ja talvena. Toki tarina ON suomalaisten rakastama ja kaupunginteatterin toteutus, joka on ensimmäinen, jossa soi myös edesmenneen Lasse Mårtenssonin musiikki tekee siitä varmasti monelle vieläkin tutumman.

Kesällä 2011 kävimme tutustumassa Ahvenanmaalla Vårdön kunnassa kirjailija Anni Blomqvistin kotitaloon ja osallistuimme sieltä kesäiltana järjestettyyn retkeen Väderskärille, jossa tarinasta aikoinaan tehty televisiosarja on kuvattu. Ainakin vielä tuolloin osa kuvauksissa käytetyistä rakennuksista oli vielä paikallaan.

Anni Blomqvist
Kirjailija Anni Blomqvistin kuva hänen kotitalossaan Simskälassa

Majoituimme tuolloin Simskälassa Myrskyluodon majatalossa (Stormskärs Värdshus), joten kuten tarinassa ja nyt näyttämöllä, koimme niin Simskälan kuin ”Myrskyluodon”.

Stormskärs Värdshus, Myrskyluodon majatalo, Simskäla

Televisiosarjan (tunnustan, olen katsonut sen useampaan kertaan), kirjojen, Väderskärin ja nyt kaupunginteatterin toteutuksen lisäksi koimme saman tarinan myös Åbo Svenska Teaternin toteutuksena: upea sekin.

Helsingin kaupunginteatteri tarjosi meille liput 31.8. näytökseen.

Tallink Megastar Silja Europa feature

Megastarilla Tallinnaan ja Silja Europalla takaisin

Kolme päivää ja kaksi yötä Tallinnassa oli meille hyvän mittainen matka.

Tallinnaan lähdimme tiistaiaamuna 10:30 -laivalla. Tällä aikataululla ei tarvinnut nousta kovin aikaisin ja Tallinnan päässä sai niin halutessaan hotellihuoneen jo melko pian.
Matka taittui Megastarilla kahdessa tunnissa – hienoa!
Etenkin kun kyse on vielä isosta laivasta, joka ei Suomenlahdella pienestä säiky.

Länsiterminaali

Megastar

Matkasimme Tallinnaan Megastarin Business Loungessa, jossa matkan lisäksi oli tarjolla ruokaa ja juomaa, päivän lehdet ja ihan hyvin toimiva nettiyhteys.

Mokasimme tosin aamulla kotoa lähtiessämme syömällä normaalin aamiaisemme, joten ihan hirveä nälkä ei laivalla ollut – mutta toki sitä jotain pientä tuli aina silloin tällöin kahden tunnin aikana napsittua. Vinkkivitonen: jos matkustat Business Loungessa Tallinnaan, jätä kotona aamiainen syömättä, sen verran hyvin kaikkea on laivalla tarjolla.

Megastar aamiainen Megastar business lounge Tallink Megastar Silja Europa

Kivan tuntuisesti ostosmahdollisuuksiakin Megastarilla näytti olevan tarjolla, vaikka näin menomatkalla, käsimatkatavaroilla, ohitimmekin ne melko sujuvasti – kuten tietysti Tallinnan matalankin!

Megastar Tallinnan matala

Jos haluat lukea enemmän Megastar -laivasta, niin suosittelen Passionate Traveller -blogin juttua laivan neitsytmatkalta.

Silja Europa

Takaisin Tallinnasta tulimme torstaina Silja Europan 22-tunnin risteilyn paluumatkalla. Silja Europahan tekee Tallinnaan päivittäin Helsingistä klo 18:30 lähteviä 22 tunnin risteilyjä, jotka ovat Tallinnassa illalla klo 22, joissa yövytään laivalla ja Tallinnassa voi pistäytyä aamulla klo 8 – 12 välisenä aikana. Takaisin Helsinkiin laiva lähtee klo 13 ja on perillä Länsisatamassa klo 16:30 – hyvä aika tulla kotiin.

Matka-aika Silja Europalla oli siis vähän pitempi kuin Megastarilla, mutta 10-kannen hyttiä tukikohtana käyttäen käytimme ajan mielestämme hyvin erinomaiseen lounaaseen ja tuliaisostosten tekemiseen.

Lounaan nautimme Grill Housessa ravintolavaihtoehtoja hetken tutkittuamme.
Heavy Starters & Dessert Buffet -vaihtoehto sen lounaslistalla vei vaan voiton, niin siihen kuuluvien ihanien salaattien kuin tietysti jälkiruokavalikoiman takia.

Silja Europa Grill House Silja Europa Grill House Silja Europa Grill House Silja Europa Grill House Silja Europa Grill House Silja Europa Grill House Tallink Megastar Silja Europa

Tällä kertaa teimme jopa hiukan ostoksia laivalla: mukaan lähti merihinnoilla niin kosmetiikkaa, suklaata kuin siideriä. Kosmetiikan hintoja vertailin kevyesti Tallinnassa vs. laivalla ja yksi tuote olisi ollut kaupungilla halvempi, toinen kalliimpi, joten keskiarvona taisi olla sama ostinko ne laivalta vai Tallinnan keskustasta, mutta laivalta ostettaessa niitä ei tarvinnut kovin kaukaa kuljettaa paikasta toiseen.

Siiderille tuli toki hintaa sitä kautta, että se vaikutti kyllä osaltaan päätökseemme ottaa taksi Länsisatamasta kotiin, vaikka menomatkan olimmekin urheasti taittaneet bussilla ja ratikalla!

Ratikkapysäkillä

Samaisesta Passionate Traveller -blogista löydät myös halutessasi kattavan kuvauksen SIlja Europasta ylhäältä alas ja keulasta perään.

Tallinnan matkamme kustannukset

Tallink Silja tarjosi meille laivamatkat ja majoitukset Tallink City ja Pirita Spa -hotelleissa. Niin matkojen kuin hotellien hinnat muuttuvat sen verran päivästä toiseen, että näiden osalta suosittelen Tallink Siljan sivustoa.

Ateriat, hotelliaamiaisia lukuunottamatta maksoimme itse, samoin taksimatkat ja KGB- ja Lennusadam -museot.

  • Taksit yhteensä 3 päivän ajalta 24 euroa (4 matkaa Uberilla ja yksi Tallink Taksolla)
  • Lennusadam -museo 28 euroa (kahdelta)
  • KGB-museo 24 euroa (kahdelta)

Helsingin päässä siis ylitimme itsemme ja menimme julkisilla Espoosta aamulla Länsisatamaan, arvolipuilla 2 x 4,50 euroa. Paluumatkalla emme enää olleet yhtä urheita, vaan otimme taksin Länsisatamassa Etelä-Espooseen, hintaan 32,70 euroa.
Melkoinen ero taksimatkan keskihinnalla Tallinnassa ja Helsingissä! Tallinnassa ajoimme yhteensä ehkä 25 km, Helsingin pään yhden taksimatkamme pituus oli 12 km.

Matkajuttumme Tallinnasta

Näiden kahden laivamatkan välissä ehdimme Tallinnassa mm.

Edellisestä Tallinnan matkastamme olikin ehtinyt vierähtää jo seitsemän vuotta, mutta melkein veikkaisin, että seuraavaan piipahdukseen Tallinnassa ei ihan niin montaa vuotta tule kulumaan!

Silja Europa

Matkat Megastar- ja Silja Europa aluksella, sisältäen hytin ja lounaan,
yhteistyössä Tallink Siljan kanssa.

F-hoone

Lennusadamista F-Hooneen

Megastarin rantautuessa Tallinnaan taivas oli uhkaavan tumma. Hotellihuoneen saisimme vasta parin tunnin kuluttua, joten valitsimme varmuuden vuoksi ensimmäiseksi kohteeksi Lennusadamin museon. Tripadvisor listaa Lennusadamin Tallinnan kakkosnähtävyydeksi heti vanhan kaupungin jälkeen, mutta museo oli avattu edellisen Tallinnan vierailumme jälkeen, joten emme olleet sitä vielä kokeneet, joten sinne!

Lennusadam Seaplane Harbour

Matkaa satamasta Lennusadamin museoon kertyy 3 km ja 1,8 hintakertoimella Uber veloitti 5,40 euroa – laivan saapuminen nostaa autojen kysyntää hetkellisesti. Kyytiä enemmän hintaa tulikin sitten pääsymaksuista: 2 x 14 euroa, mutta väittäisin kyllä museota hintansa arvoiseksi.

Lennusdam Tallinn Tallinna Lennusadam F-hoone Tallink City -hotelli

Lennusadam Seaplane Harbour, vesilentokonehalli, on rakennettu vuosina 1917-1917 osaksi Pietaria suojelevaa merilinnoitusketjua. Vuosina 1918-1940 tila oli Viron ilmavoimien käytössä. Itse rakennus on merkittävä aikansa insinööritekniikan saavutus, sillä sen teräsbetoninen kupolikatto on toteutettu ilman tukipylväitä – eli hallissa kannattaa ehdottomasti katsoa myös ylös!

Museon näyttely on rakennettu Viron ylpeyden, sukellusvene Lembitin ympärille.
Lembitin lisäksi tilassa on vanha vesilentokone Short 184 ja Maasilinnan laiva 1500-luvulta. Museossa on myös paljon vanhoja purjeveneitä ja muuta merenkulkuun liittyvää esineistöä – ja erilaisia aktiviteetteja. Merenkulkuun liittyvät joskus myös, valitettavasti, torpedot ja merimiinat.

Lennusdam Tallinn Lennusdam Tallinn Lennusdam Tallinn Lennusdam Tallinn

Aktiviteetteja kaipaaville on tarjolla mahdollisuus pukeutua merellisiin asuihin merihenkistä Facebook-kuvaa varten tai kokeilla laskeutumista lentosimulaattorilla.

Tänä vuonna tilassa on myös vaihtuvana näyttelynä meripelastusta esittelevä Mayday Mayday Mayday. Estonian pelastusvene on edelleen pysäyttävä juttu: Estonian onnettomuus on yksi niistä tapahtumista vuosien aikana, josta muistan tarkkaan tilanteen, jossa siitä kuulin.

Lennusdam Tallinn Estonia Lennusdam Tallinn Estonia Lennusdam Tallinn Estonia

Simulaattori, jossa voi itse toimia meripelastustoiminnan koordinoijana on toteutettu hyvin – suosittelen ehdottomasti, myös aikuisille!

Satamassa on lisää laivoja ja pihalla Viron ensimmäinen sukellusvene, joka ei tainnut kuitenkaan oikeasti koskaan edes sukeltaa.

Lennusdam Tallinn

Tallink City -hotelli

Lennusadamista jatkoimme keskustassa sijaitsevalle hotellillemme, Tallink City -hotelliin. Taivas oli edelleen mustanpuhuva ja iltapäivällä tuli muutama pisarakin, mutta tauko hotellihuoneessa oli muutenkin tässä vaiheessa retkeä hyvä idea ja mikäs oli ollessa, mukavassa huoneessa. Business -luokan huoneessa oli jopa kahvikone, joten ei tarvinnut kahvi/kaakaotaukoa varten edes lähteä alakertaan!

Tallink City -hotelli sijaitsee ihan Viru-keskuksen vieressä, joten kahviloitakin olisi tietysti ollut tarjolla ihan lähelläkin.

Tallink City Tallinna Tallinna Lennusadam F-hoone Tallink City -hotelli Tallink City TallinnaTallink City Tallinna

Tallink City (ja Pirita Spa) -hotelleissa minua ilahduttivat nämä huoneiden avaimet. Maailmanmatkaajahan rakastaa karttoja ja tämäkin kartta innosti heti miettimään, että lähtisimmekö vielä syksyllä käymään vaikka Tukholmassakin …

Tallink City Tallinna

Ikkunallisessa kylpyhuoneessa tuli napattua jos ei vuoden, niin ainakin kuukauden hauskin peiliselfie, ainakin omasta mielestäni!

Tallink City Tallinna

Ja nämä mahtavat kukkalaatikot koko kadun matkalla – ei yhtään haitannut hetki vaikka taksia odottaakin näitä katsellessa.

Tallink City Tallinna

Telliskivi ja F-hoone

Sateen tauottua päätimme suunnata Telliskiven alueelle, joka sekin oli meille vielä uusi juttu Tallinnassa. Olimme varanneet pöydän tästä paljon puhutusta F-Hoone -ravintolasta ja vaikka matkaa sinne keskustasta muutama kilometri kertyikin, niin halusimme kävellä sinne, niin saisimme samalla kerrattua Tallinna vanhaa kaupunkia.

Tallinna vanha kaupunkiTallinna vanha kaupunki

Vanha kaupunki olikin ennallaan, mutta selvittyämme Balti Jaam -rautatieaseman alitse Telliskiven puolelle kaikki olikin meille uutta. Aloitimme ”eksymällä” aseman lähellä sijaitsevalle kauppahallille ihastelemaan edullisia hedelmiä, marjoja ja vihanneksia. Illallisemme Tallinnan parhaissa ravintoloissa, joista tällä kertaa testasimme Noa Viimsin ja Piritan rajalla ja F-hoonen, eivät mielestämme olleet aivan erityisen edullisia Suomen hintatasoon nähden, mutta toreilla ja ruokakaupoissa ruoka oli kyllä edelleen halpaa.

Tallinna Telliskivi
Ukrainalaisia vesimeloneja 90 senttiä kilo

F-hoone -ravintola ei suoranaisesti kävele tuolla vastaan, vaan sen löytäminen vaatii hiukan navigaattoria tai tarkkuutta opaskylttien suhteen, mutta löytyihän se parin kulman takaa – kunhan vielä tunnisti oikean rakennuksen!

F-hoone Telliskivi Tallinna F-hoone Telliskivi Tallinna

Pöytävaraus näytti olleen hyvä idea – vapaita pöytiä oli vähän ja niissäkin useimmissa lappu, että mistä alkaen ne ovat varattuja. Asetuimme siis onnellisina varauksesta meille osoitettuun ikkunapöytään, vaikka se hiukan kiipeämistä vaatikin ja aloimme suunnitella kolmen ruokalajin illallistamme.

Päädyimme alkupalatarjottimeen (kahdelle), jossa oli juustoja, salameja, kinkkua ja vihanneksia – mutta yllätykseksemme ei leipää (vaikkakin myöhemmin Instagramissa katsoessamme näimme muiden samassa annoksessa olleen leipääkin).

F-hoone Telliskivi Tallinna F-hoone Telliskivi Tallinna

Pääruokalajeiksi valitsimme lohta avokadolla ja kaviaarilla ja bataattia vuohenjuustolla ja punajuurella. Erityisesti jälkimmäinen oli kyllä huippuhyvää!
Ravintolan netissä olevassa menussa ei ainakaan tätä kirjoitettaessa enää/vielä ole tuota bataattiruokaa, mutta ehkä ravintolan menu muuttuu reaalimaailmassa nopeammin kuin nettisivuilla.

Jälkiruuan kohdalla valintaa helpotti vahva mieltymykseni crème brûléisiin: aina kun kyseinen vaihtoehto on tarjolla, otan sen. F-hoonen cème brûlée tarjoiltiin praliinien ja sorbetin kera. Nappivalinta sekin.

F-hoone Telliskivi Tallinna F-hoone Telliskivi Tallinna F-hoone Telliskivi Tallinna

En ole tavannut erityisen olla erityisen innostunut Tallinnan matkailusta, mutta tuona iltana F-hoonessa melkein jo pidin mahdollisena sitä, että Tallinnassa kävisi vaan syömässä!

Ikkunapöytäämme ravintolassa löytyi heti uusi pariskunta, joka vaikutti todella tyytyväiseltä siihen, että olimme lähdössä!

F-hoone Telliskivi Tallinna

Ravintolaan mennessämme olimme vielä miettineet, että paluumatkalle voisi ottaa taksinkin, mutta illan seljettyä (ja kolmen ruokalajin jälkeen) pakkohan meidän oli kävellä takaisinkin. Ja tarjosihan Telliskiven alue yhtä jos toista katseltavaa matkan varrella!

F-hoone Telliskivi Tallinna Telliskivi Tallinna Telliskivi Tallinna Telliskivi Tallinna

Yöpyminen Tallink City -hotellissa yhteistyössä Tallink Siljan kanssa.