Grenada feature

Grenada – #120

Saavumme Grenadaan iltapäivällä, kuten useimmiten tällä lentäen toteuttamallamme Eteläisen Karibian saarihyppelyllä. Aamulla on vielä aikaa edellisellä saarella niin pitkään kuin hotellihuone on käytettävissä, sen jälkeen lyhyt lento seuraavalle, jossa majoittuminen seuraavaan hotellihuoneeseen onnistuu hetimmiten.

Grenadalla majoitumme rannalle Kalinago Beach -hotelliin. Ranta on pienempi kuin seuraavan poukaman Grand Anse Beach, joka lienee saaren kuuluisin, mutta riittää hyvin meressä pistäytymiseen. Puutarhan uima-allas on pieni, mutta kutsuva, sillä päivät Karibialla ovat helteisiä, myös kevättalvella ja vaikka olisi pilvistä, kuten Barbadoksella oli.

Kalinago Beach Grenada
Tervetuloa Kalinago Beach -hotelliin, myös suomalaiset

Kalinago Beach Grenada

St George’s

Emme kuitenkaan jää rannalle oleilemaan, sillä Grenadan pääkaupunki St George’s kutsuu. Pysähdymme jo matkalla keskustaan katsomaan näköalaa kaupungin lahdelle korkealta yläilmoista. Keskustakin on rannalta katsoen yläilmoissa, mutta näkymä lahdelle on viehättävä. Myös vanhalta linnoitukselta, jonne kaupungissa ensimmäiseksi suuntaamme, on samalla tavalla näköala lahdelle, vain hiukan eri suunnasta.

Grenada St George's
Grenada St George's

Linnoitus on viehättävästi ränsistynyt ja ilmeisesti vasta äskettäin taas edes sallittua aluetta uteliaille. Tykkirivistöt on edelleen suunnattu merelle, kaupunkia suojaamaan.

Grenada St George's Grenada St George's Grenada St George's

Nyttemmin risteilylaivat satamaan, joita ne aikoinaan ehkä suojasivat, ovat kyllä tervetulleita ja tänäänkin satamassa on iso laiva, Tui-varustamon Mein Schiff 3:n.

Hassua tavallaan miten nopeasti ihminen jollain tasolla samaistuu viiteryhmäänsä. Olemme matkalla 12 hengen ryhmässä, jossa monen kohdalla aivan erityinen syy lähteä juuri tälle matkalle on vastenmielisyys laivaelämää kohtaan. Me olemme elämämme aikana osallistuneet ehkä kuudelle risteilylle ja vaikkemme risteilyjä ja laivaelämää ihan erityisesti rakastakaan, niin onhan siinäkin puolensa. Täällä kuitenkin olemme aina vähintään lievästi iloisia siitä, että joinakin päivinä ja ainakin iltaisin, saamme saaret ja kaupungit itsellemme, ilman risteilyturisteja – vaikka viimeksi runsas puoli vuotta sitten itsekin sellaisia olimme.

Grenada St George's Mein Schiff 3
Grenada St George's Mein Schiff 3

Perinteinen tori ja moderni ostoskeskus

Linnoitukselta palaamme kaupungin keskustaan, jossa on rinnan laivaterminaaliin liittyvä nykyaikainen ostoskeskus ja parin korttelin päässä perinteinen torialue.
Torialueella on oikeasti myytävänä lähinnä ruokaa, myös saaren erikoisuutta, muskottipähkinää. Torin joillakin alueilla saarta entuudestaan tunteva matkanjohtajamme muistuttaa siitä, että osa ihmisistä on luultavasti jonkin aineen vaikutuksen alaisia ja sellaisina hiukan arvaamattomia, eli kannattaa olla sopivassa määrin varovainen. Karibia ei ole vain lomaparatiisi, etenkään illalla auringon jo laskettua (ja risteilylaivojen purjehdittua ulos merelle).

Grenada St George's
Grenada St George's

Grenada St George's
Muskottipähkinöitä

Grenada St George's

Ostoskeskuksessa tarjolla on paitsi samoja mausteita ja pähkinöitä kuin torilla, mutta nyt siististi pakattuna turisteille kotiin vietäväksi, myös paikallista suklaata, eli ilmeisesti suklaakin on tämän saaren juttu ainakin jossain määrin. Valitettavasti sitä ei kuitenkaan voi ostaa mukaansa yhtään sen enempää mitä kerralla voi syödä, sillä yli 30 asteen helteessä se sulaa heti ilmastoiduista tiloista poistuttaessa.
Ostoskeskuksen yhden luultavasti intialaisomisteinen ravintolan imago nojautuu amerikkalaisuuteen: New York’s Finest Bagels ja mekin sorrumme siihen heti ja ostamme välipalaksi bagelin kermajuustolla. Kermajuusto herättää muistoja: kauan sitten Karibian purjehduslomallamme mukana ollut nuori sisarentyttäreni kelpuutti sikäläisestä ruuasta ravinnokseen lähinnä banaanikakun ja Philadelphia -juuston.

Grenada St George's Grenada St George's

Pieni virstanpylväs

Risteilyvieraita on kiittäminen siitä, että saamme ostettua jääkaappimagneetin myös Grenadalta, joka sattui olemaan Pirkon itsenäinen maa #120. Lassella maa#120 oli jo Dominica. Ajantasaiset maa- ja aluelukemat voit halutessa lukea tästä.

Grenada St George's

Hiljaisen pääsiäisen leijat

Palaamme St George’sin keskustaan myös seuraavana päivänä, mutta koska tuolloin, pääsiäissunnuntaina, kaupungissa ei sattunut olemaan yhtään risteilijää, niin keskusta on todellakin tyhjä ja autio. Olimme ajatelleet nauttia keskustassa päivän lounaan, kun siellä valas- ja delfiiniretken jälkeen pistäydyimme, mutta vaihtoehdot olivat todella vähissä. Päädyimme lopulta KFC:hen: pysyyhän sitä kanahampurilaisillakin hengissä.

Grenada St George's
Leijat kuuluvat Grenadassa pääsiäiseen

Grenada ja Kuuba

Muutamin kohdin jopa ihan kaupunkikuvassa näkyy edelleen Grenadan hiukan erilainen historia pienenä Karibian valtiona. 1980-luvulla Grenada siirtyi poliittisesti vasemmalle ja liittoutui Kuuban kanssa. Yhdysvallat tunsi asemansa uhatuksi, vaikka kyse olikin näin pienestä valtiosta (runsaat 100 000 asukasta tätä nykyä) ja miehitti maan tuolloin viikoksi.

Grenada St George's
Maurice Bishop ja Fidel Castro

Kalinago Beach -hotelli

Kalinago Beach -hotelli tarjoaa illallisen hiekalla. Pöydät ja tuolit on katettu valkoisen katoksen alle ja ruuat tarjoillaan buffetista ja grillistä. Kana on parempaa kuin olisin luullutkaan – ehkä siksi, että ruoka maistuu aina luonnossa paremmalta kuin vaikka kotona keittiön pöydän äärellä. Pienet haasteet mahtua mukaan illalliselle unohtuvat ja nautimme tunnelmasta rannalla.
(Emme olleet ymmärtäneet, että rantaravintolan pöydät olisi pitänyt varata etukäteen, joten jouduimme hetken odottamaan, että henkilökunta laajensi ravintolaa kantamalla sinne meillekin pöydän ja tuolit.)

Itse rantahotelli on kelvollinen – vain aterioiden kanssa oli pieniä haasteita. Tuon illallisepisodin lisäksi emme ensimmäisenä aamuna ymmärtäneet miten kauan pöytiin tarjoillun aamiaisen saaminen voikaan kestää, ja kun retkibussi jo melkein odotti meitä pihalla, niin tunnelma meni hiukan stressaavaksi. Myös Karibialla on joskus aikatauluja!

Kalinago Beach GrenadaKalinago Beach Grenada

Grenadan vedet ja niillä liikkuvat valaat tai ainakin delfiinit ansaitsevat oman juttunsa, joten jätetään Grenada tältä osin tähän ja palataan sen rannoille vielä toisessa jutussa ihan kohta, mutta tässä vielä yksi lähtöaamuna Kalinago Beachin suuntaan otettu kuva.

Kalinago Beach Grenada

Barbados-feature

Barbados,
upeaa rantalomaa?

Ehkä se oli pääsiäinen. Tai hiukan sateinen ja tuulinen sää, vaikka maaliskuussa Karibialla pitäisikin olla keskellä kuivaa kautta. Mutta Barbados ei Sint Maartenin/Saint Martinin, Saint Kitts ja Nevisin ja Dominican jälkeen oikein innostanut meitä.

Barbados Oistins

Saavuimme saarelle kiirastorstaina ja lähdimme saarikierrokselle heti samana iltapäivänä. Retkioppaamme taisi haluta itselleen pääsiäisvapaan, sillä väittämä siitä, että retki onkin nyt tehtävä tänään, koska huomenna pitkäperjantaina kaikki paikat ovat kiinni ei pitänyt paikkaansa. Voihan olla, että ”paikat” olivat kiinni, mutta emme saarikierroksella pysähtyneet yhteenkään ”paikkaan”, johon olisi ollut pääsymaksua tai muuten ovea tai porttia! Jälkijättöisesti ajatellen olisi ollut fiksumpaa käyttää kiirastorstain iltapäivä Bridgetownissa ja tehdä saarikierros pitkäperjantaina, sillä Brigdetown todella oli tyhjä ja autio pitkäperjantaina.

Romanttinen lomasaari?

Suomalaistenkin suosimaa aurinkolomakohdetta luonnehditaan mainoksissa monipuoliseksi ja romanttiseksi lomasaareksi, jolla nautit rantaelämästä ja hyvistä ravintoloista. Suomalaisia enemmän saarella lomailevat britit ja amerikkalaiset.

Barbadosin maisemista mainitaan sokeriruokopellot, kivimuodostelmat, valkeat hiekkarannat, kirjavat kukat ja värikkäät talot. Uimarannat ovat etelärannikolla ja surffirannat idässä.

Romantiikasta en tiedä ja auringon osalta saari ei selvästikään ole ihan takuuvarma, mutta kuvaus sokeripelloista, rannoista, kukistaja värikkäistä taloista pitää kyllä paikkansa.

Barbados Oistins
Sateen kastelema Pride of Barbados -kukka Barbadoksella

Kiirastorstain maaseutukierros

Saarikierroksella näimme paljon sokeriruokopeltoja. Siinä missä monet Karibian saaret ovat luopuneet sokeriruo’osta jo vuosia sitten Barbadoksella sitä viljellään edelleen, sillä yksi Barbadoksen tärkeistä vientituotteista on rommi ja saari ylpeileekin maailman vanhimmalla (ja hienoimmalla) rommilla, eli Mount Gayn rommilla.
Jos rommiin tarvittava sokeri tuotaisiin muualta, tuotakaan rommia ei ehkä enää voisi väittää barbadoslaiseksi rommiksi.

Barbados sokeripeltoja
Barbados Mount Gay

Näimme myös vanhan sokeritehtaan myllyineen keskellä Barbadoksen maaseutua. Tuulimyllyjäkin on sokeriruo’on tuotannon alasajan myötä aika vähän jäljellä Karibialla, mutta Barbadoksella on, useampiakin.

Barbados vanha sokeritehdas
Tuulimylly, jonka avulla sokeriruokoja murskattiin
Barbados vanha sokeritehdas
Vanhan sokeritehtaan jäännökset

Mount Hillabyn näköalapaikalta saa käsityksen vihreästä Barbadoksesta, kun taas Cherry Tree Hilliltä näkee miten aallot lyövät rantaan saaren itärannikolla. Batsheban surffiranta on ehkä yksi tunnetuimmista ja tuulisella säällä meressä olikin todella paljon juuri sitä oikeaa aaltoa odottavia surffareita.

Barbados Mount Hillaby
Barbados Mount Hillaby
Barbados Mount Hillaby
Pidin tästä! Kivi ei mahtunut kuvaan, mutta oli tänään vielä paikalla.
Barbados Mount Cherry Tree Hill
Barbados Mount Cherry Tree Hill
Barbados Bathsheba
Barbados Bathsheba

 

Carlisle Bayn hiekkaranta Bridgetownissa edustaa etelärannikon hyviä uimarantoja ja on niistä tunnetuin, ehkä lähinnä siksi, että risteilyvieraat eivät juuri kauemmas päivävierailulla ehdi. Me asuimme lähellä Oistinsin pientä kaupunkia ja kuljimme useammankin kerran Oistinsin rannalla, joka on tietysti rauhallisempi kuin Carlisle Bay, mutta vähän kauempana Bridgetownista.

Barbados Carlisle Bay
Barbados Carlisle Bay

Vielä pari oudompaa nähtävyyttä, kuten vaikka Sandy Lanen golfklubi, jossa on kuulemma
pidetty mm. Tiger Woodsin häät ja Gun Hillin omituiset leijonat, joko patsaina tai kalkkikiviseinämää koristavina muraaleina ja tiedämmekin jo kaiken tarpeellisen saaresta Bridgetownia lukuunottamatta.

Barbados Sandy Lane
Sandy Lanen golf-klubi
Barbados Lions
Tämän leijonan kuulemma veisti joku brittisotilas vartiovuoroissaan Gun Hillillä tarjolla olleesta kalkkikivilohkareesta – ei ollut kovin kiirettä siis vartiossa

Barbados Lions

Pitkäperjantain Bridgetownissa

Bridgetownissa käymme pitkäperjantaina. Aloitimme Itsenäisyyden aukiolta, josta on joen yli kiva näköala parlamenttitalolle. Joella oli muutamia veneitä ja parlamenttitalon viereisessä puistossa muutamia kodittomia viettämässä hiljaista pyhäpäivää.
Vasta St Michaelin kirkosta löytyy tavallisia kaupunkilaisia, jumalanpalveluksesta.
Lopetamme Brigdetownin kierroksemme lyhyeen ja palaamme Oistinsiin.

Barbados Bridgetown Barbados Bridgetown Barbados Bridgetown

Pitkäperjantai tai ei, niin Oistinsin rannalla vietetään saaren suurinta perjantaitapahtumaa: Friday Night Fish Fryta. Ensimmäiset kojut ilmestyivät Oistinsin rannalle jo torstaina, mutta perjantai-iltapäivällä sinne suuntaa koko saari. Ranta muuttuu isoksi ravintola-alueeksi, jonka monista kojuista voi ostaa haluamansa kala-aterian (muitakin vaihtoehtoja toki on) ja palan painikkeeksi kerralla puoli tusinaa paikallista olutta pieneen jäillä täytettyyn ämpäriin. Kyllähän niillä sitten pärjää, hetken ainakin. Tarjolla on myös karibialaisia rytmejä. Ruuan lisäksi alueella on samaan aikaan menossa isot markkinat: lukuisissa kojuissa myydään kaikkea mahdollista niin lapsille kuin matkailijoille.

Barbados OistinsBarbados Oistins

Olemme ehkä hiukan outoja, mutta emme innostuneet ruokajuhlista emmekä isossa määrin paikallisesta oluesta tai rommistakaan, mutta tilaisuuden sijainti rannan välittömässä läheisyydessä mahdollistaa sen tarkkailun hiukan sivummalta ja keskittyen ajoittain enemmän rannan kalastusveneisiin tai auringonlaskuun kuin markkina-alueen humuun.

Barbados Oistins Barbados Oistins Barbados Oistins Barbados Oistins

Butterfly Beach

Vaaleanpunainen (siis romanttinen!) hotellimme Butterfly Beach sijaitsi siis runsaan kilometrin päässä Oistinsin keskustasta ja oli tyypiltään huoneistohotelli.
Sint Maartenin ja Dominican hyvien hotellien jälkeen sekään ei meitä erityisesti innostanut, vaikka olemmekin periaatteessa sitä mieltä, että jos kiertomatkalla vietämme samassa hotellissa vaan muutaman yön, niin ei sen hotellin niin väliä ole.

Barbados Oistins
Butterfly Beach -hotellin ravintola sijaitsi hienosti ihan rannalla

Barbados Oistins

Hotelli vaan onnistui heti alkuun ärsyttämään kertoessaan miten kassakaapin käyttö maksaa erikseen ja miten rantapyyhkeet kuitataan/maksetaan erikseen. Kylpyhuoneesta ei löytynyt kuin saippuapala, ei edes shampoota ja illallisella ei ollut muita vaihtoehtoja kuin buffet.

Kadun toisella puolella oli sentään keskinkertainen kiinalainen ravintola, jonne sitten ensimmäisenä iltana päädyimme. Hotellin aamiaisella tuli toimeen, mutta mitään erityisen hohdokasta sekään ei tarjonnut.

Eli emme jääneet kaipaamaan Barbadosta tai Butterfly Beach -hotellia kun jatkoimme kolmantena päivänä matkaamme, Grenadalle.

Barbados Oistins

Roseau Dominica

Roseau, Dominican pääkaupunki

Vietimme Dominicalla kaksi kokonaista päivää, joten patikointiretken lisäksi ehdimme hyvin myös kierrellä pääkaupunki Roseauta. Osa risteilyaluksista jättää Dominican edelleen väliin, joten saimme kuljeskella tässä pienessä (asukkaita alle 20 000) pääkaupungissa lähes ainoina turisteina.

Kevyt suunnitelmamme oli käydä katsomassa kasvitieteellistä puutarhaa ja sen jälkeen ihan vaan kuljeskella vanhassa kaupungissa katsomassa vanhoja värikkäitä taloja.

Tuhoutunut puutarha

Kasvitieteellinen puutarha osoittautui käyntikohteena mielenkiintoiseksi, sillä sitä ei oikeastaan enää ollut. Hurrikaani Maria oli vienyt rikkonut kasvihuoneet ja pienen lintutalon papukaijat olivat tainneet lentää tiehensä.

Sisäänkäynnin lähellä oli valtavan iso baobao-puu kaatuneena bussin päälle. Se oli kuitenkin ollut siinä jo useamman vuosikymmenen, muistona vuonna 1979 Dominican yli pyyhkäisseestä hurrikaani Davidista.

Roseau Dominica

Tuhoista huolimatta kiertelimme hiukan puutarhan aluetta. Muutama työntekijä oli tekemässä pienimuotoista raivausta ja joillain alueella uudet kukat olivat jo kasvun alussa. Nousimme myös portaat ylätasanteelle, mutta emme päässeet etenemään portaiden yläpäätä edemmäs, sillä polku oli oksien ja sekalaisen kasvuston tukkima.

Roseau Dominica Roseau DominicaRoseau Dominica

Jos olisimme olleet kovinkin innokkaita puutarhaharrastajia, niin näkemämme hävitys olisi voinut olla pettymys, mutta olimme valinneet puutarhan enemmänkin muiden nähtävyyksien puutteessa ja näkemämme kertoi hyvin maan ja sen pääkaupungin tilanteesta puoli vuotta hurrikaani Marian jälkeen.
Ymmärsimme hyvin, että tilanteessa, jossa monelta puuttuu vielä talo tai talosta katto, sähköt tai juokseva vesi, niin kasvitieteellisen puutarhan kunnostus ei ole ehkä kaikkein kiireellisin asia.

Keskustan kauppakaduilla etenkin hedelmät ja vihannekset vaihtavat omistajaa. Paikallista olutta (tai muuta kylmää juotavaa) varten on uskaltauduttava pieniin, hiukan huonosti valaistuihin kauppoihin tai baareihin, joita ei kuitenkaan ole kovin tiheässä.

Roseau Dominica Roseau DominicaRoseau Dominica

Palasimme rantaan ja löysimme risteilyaluslaiturin läheltä pienen torialueen, jossa muutama matkamuistoja myyvä koju tarjosi tänäänkin tuotteitaan meille harvoille matkailijoille ja ostimme Dominica-magneetin, jotain edes.

Roseau Dominica

Pieni matkatoimistokin löytyisi, muttemme ole juuri nyt sen palveluiden tarpeessa.

Roseau Dominica

Siirtomaa-arkkitehtuuria

Ihan pääkaupungin keskustassa monet talot olivat melko ehjän näköisiä, vaikka joistakin taloista puuttuu täälläkin katto. Sint Maartenilla ja Saint Martinilla vieraillessamme paikallinen lehti kirjoitti, että joistakin taloista puuttuu vieläkin katto vaikka seuraava hurrikaanisesonki lähestyy. Dominicalla koko saaren laajuisesti sanan joistakin voinee vielä korvata sanalla useimmista.

Roseau Dominica Roseau Dominica Roseau DominicaRoseau Dominica

Keskustan vanha kirkko on sekin suljettu. Ehkä senkin kunnostuksen aika vielä tulee. Museokin olisi rantakadulla ollut, mutta emme innostuneet. Ehkä olisi pitänyt, tuskin sielläkään nyt kovin montaa turistia vierailee.

Roseau Dominica

Kiinalaisten suunnittelema, rakentama ja rahoittama parlamenttitalo sen sijaan näytti olevan (jo?) hyvässä kunnossa. Useimmilla, ellei kaikilla, Etelä-Karibian saarilla kiinalaiset ovat nykyisin vahvasti läsnä, kuten Afrikassakin. Kaikki eivät ehkä pidä suuntauksesta, mutta raha kelpaa.

Roseau Dominica

Dominica, jos mikään Karibian saarista, tarvitsisi nyt matkailijansa – ja edelleen ehkä myös vapaaehtoistyöntekijöitä. Täällä tosin ei ole tarjolla söpöjä eläimiä autettavaksi, mutta raivaus- ja rakennustöitä riittäisi. Dominica onkin kuulemma yrittänyt houkutella muualle muuttaneita kansalaisiaan, etenkin rakennusalalla työskenteleviä, tulemaan käymään vanhassa kotimaassaan ja käyttämään lomansa rakennuksilla.

Aikamme kierreltyämme iltapäivän helle ottaa voiton uteliaisuudesta ja sen sijaan, että kurkistaisimme vielä yhden kulman taakse palaamme  hienon hotellimme ilmastoituun huoneeseen.

Me jätimme saarelle vain rahaa, mutta ehkä sekin osaltaan auttoi hiukan.