Avainsana-arkisto: Chile

Maaliskuun kuva

Uruguay 2015

Maaliskuun kuvaksi valikoitui maaliskuussa tekemistämme matkoista viisi vuotta sitten tekemämme matka Etelä-Amerikkaan. Kiersimme tiiviillä aikataululla Chilessä, Argentiinassa, Uruguayssa ja Braziliassa ja valitsemani kuva on Montevideosta, Uruguaysta. Uruguay on näistä maista pienin ja rauhallisin ja Montevideo näyttäytyi meille Buenos Airesin ja Rio de Janeiron välissä uneliaana pikkukaupunkina.
Kun meille kerrottiin, että monet amerikkalaiset ovat tänne eläköityneet, niin taisimme mekin todeta, että jos tämä vaan olisi vähän lähempänä, niin tämä voisi olla ihan mukava paikka tulla toistekin ja viipyä pidempäänkin.

Tänä vuonna teemme maaliskuussa kaksikin matkaa: vietämme pidennetyn viikonlopun Lissabonissa sisarentyttärieni kanssa ja käymme bongaamassa vielä pari uutta maata Ari-Al Travelin matkassa, eli Kirgisian ja Kasakstanin.

(Jos haluaisit tuon kalenteri kuvan taustakuvaksi omalle tietokoneellesi, paina kuvassa hiiren vasenta näppäintä ja valitse Aseta taustakuvaksi tai Set as desktop background.)

Matkamuistoja maailmalta

Tämä on ainakin tältä erää viimeinen juttu maailmanympärimatkaltamme – en lupaa, ettenkö koskaan enää palaisi aiheeseen syystä tai toisesta, mutta nyt on koko matkan kuvasato käyty läpi ja jatkojalostettu Picasa-albumeiksi.

Facebookin puolelle laitoin muutaman kuvan matkamuistoistamme heti palattuamme, mutta blogista ne ovat tainneet ”puuttua”. Maita kerätessämme olemme vähitellen oppineet olemaan ostamatta melkein mitään – ainoa melkein aina ostettava tuliainen on jääkaappimagneetti, mutta ei meillä niitäkään systemaattisesti kaikista maista ole mitenkään kokoelmana – ihan kaikista emme taida enää edes tietää, että mistä ne ovat! Muuten pitäydymme nykyisin käyttötavarassa, muistilehtiöt, keittiöpyyhkeet ja lautasliinat muistuttavat matkasta jonkin aikaa, mutta eivät loputtomiin täytä kaappeja ja laatikoita.

Meksikosta mukaan tarttui oikeasti mukaan vain korttisarja Pablo Nerudan taloista ja Chilestä piti ottaa talteen meille kauppahallin edessä presidentinvaaleihin liittyvää mainosmateriaalia – näytti sitten ”ehdokkaamme” päässeen toiselle kierroksellekin! Magneetit ostimme Havannasta, Frida Kahlon museosta ja Macchu Pichulta.

 

Pääsiäissaarelta ostimme kahden magneetin lisäksi ostoslistalehtiön  (jäi kolikoita käyttämättä, siksi toinenkin magneetti). Tahitilla ja Moorealla jaettiin hotelleissa simpukkakaulanauhoja, myös miehille. 2 mustaa helmeäkin ostimme! Kolikot kuvassa ovat niitä keräävälle ystävällemme – ja ylimääräiset kolikot muuttuivat vielä kentällä kirjanmerkiksi.

Uudessa Seelannissa kiivi-aihe meni jo melkein överiksi: kolme kiivi-aiheista matkamuistoa … Pingviineihin innostuttiin, kun niitä oikeasti nähtiinkin (tai nähtiinhän me kiivi-lintukin).
Kenguru- ja pingviinipiparkakkuja leivottiin sitten tänä jouluna.
Ostoslehtiön ohella keittiöpyyhe on myös ollut meillä aina joskus ”kelpuutettu” matkamuisto.

Japanissa pääsyliput olivat usein kirjanmerkkejä. Nuo valkoiset läpyskät ovat Kultaiselta paviljongilta ja paikalliset kuulemma liimaavat sellaisen ovenpieleensä kun ovat siellä (kerran vuodessa!) käyneet. Japanissa oppaat antoivat meille myös valmiita valokuvia (jos vaikka omat eivät onnistuisi). Paperikurjet kuuluvat Hiroshimaan.

Joulu/talviaiheinen maatuskanukkekokoelma tuntui kaipaavan meidän takanreunalle ja piti sitten lopulta vielä ”sortua” pariin japanilaiseen teekulhoonkin!

Maailmanympärimatka blogissa

RTW great 2nd

Alla linkit kaikkiin maailmanympärimatkastamme kirjoittamaani juttuihin, jotka kirjoitin lähes reaaliajassa matkan aikana. Matkan jälkeen stilisoin juttuja vielä hiukan ja lisäsin niihin linkit kuva-albumeihin per kohde – kuviahan tällaiselta matkalta kertyy aika paljon! .

Meksiko

  • Mexico City                                                                                      

Kuuba

Peru

  • Lima                                                                                                   
  • Macchu Pichu
  • Cusco

Chile

  • Santiago                                                                                          
  • Pääsiäissaari

Ranskan Polynesia (Seurasaaret)

  • Tahiti                                                                                              
  • Moorea

Uusi Seelanti

Australia

Japani

Yhteenvetoja:

Pääsiäissaari ja moai-patsaat

Kuva-albumi Pääsiäissaarelta otetuista kuvista (sain sen sitten lopulta karsittua 50 kuvaan) lisätty 13.12. Kuva-albumiin pääset myös klikkaamalla mitä tahansa kuvaa tässä jutussa.

20131105-025535.jpg

Melkein 4000 km (vajaan 6 tunnin lento) Pääsiäissaaren ja manner-Chilen välillä ja suunnilleen saman verran Pääsiäissaarelta Tahitille, välissä vain lähes asumaton Pitcairnin saari. Kaukana kaikesta, yksi eristetyimmistä asutuista saarista maailmassa.

Tähän kaukana kaikesta liittyy myös jostain matkaohjelmasta jo vuosia mieleeni jäänyt kiehtova fakta siitä, että Pääsiäissaarelle lennettäessä lentokoneilla on määritelty ”point of no return” (paikka, jonka jälkeen ei ole paluuta) – tämän paikkaa kone ei saa ohittaa, jos ei ole varmaa, että laskeutuminen Pääsiäissaarelle onnistuu ja koska kentälle mahtuu kerralla vain yksi iso kone, niin tässä kohtaa Pääsiäissaaren lentokentän on oltava tyhjä (ei voida ottaa riskiä siitä, että kentällä oleva kone ei pääsekään lähtemään).

Eurooppalaiset tutustuivat saareen ensimmäisen kerran 1722, kun hollantilainen tutkimusmatkailija Jacob Roggeveen löysi saaren pääsiäissunnuntaina, mistä nimi Pääsiäissaari. Saaren historia on kuitenkin paljon vanhempi ja tuntui vähän hassulta kun paikallisen oppaan kertoessa saaren historiasta jotkut ryhmästämme hoputtivat opasta eteenpäin kysymyksillään miten eurooppalaiset tulivat saarelle, niin kuin historia sitä ennen ei olisi ollut tärkeää. No, alkoihan silloin tietysti tapahtua, esimerkiksi eurooppalaisten mukanaan tuomat saarelaisille uudet taudit tappoivat laajalti paikallisväestöä.

Parhaiten Pääsiäissaari tunnetaan isoista kivipatsaista, moai-patsaista – ja niihin tutustumiseen mekin käytimme ison osan runsaasta vuorokaudesta saarella. Patsaita on saarelta löydetty Wikipedian mukaan 887 – melkein koko päivän saarikierroksellamme näimme niitä ehkä 100 ja osa patsaista on rannoilla, jonne ei ole tietä, eikä päivän vierailulla ollut aikaa vaellusretkille. Mutta eiköhän noita ihan riittävästi nähty, kuitenkin. Kävimme alueella, jolla patsaita on tehty kalliosta irroittamalla ja näimme isoja ja osittain keskeneräisiä patsaita. Muualla kävimme katsomassa ainakin kolmessa kohtaa patsaita rivimuodostelmissa, ehkä kuuluisin 15 patsaan rivistö, jossa on mukana Paavo Lipposen näköispatsas, ”7 veljestä” rivistö (ryhmämme sille antama suomenkielinen nimi) ja saaren ainoalla hiekkarannalla oleva rivistö, josta turkulainen miespuolinen reppumatkaaja joitakin vuosia siteen irroitti korvan, mutta joka sittemmin on palautettu paikalleen. Riveissä olevat patsaat on aseteltu alustalle, hautapaadelle ja siinä määrin kun niitä on säilynyt, patsaiden päällä on kevyemmästä kiviaineesta tehty hiuksia esittävä lieriö. Patsaiden valmistus ja niiden käyttötarkoitus ovat ilmeisesti jo hyvin selvillä – jonkinlaisena mysteerinä jäljellä on patsaiden kuljetus, miten ne on siirretty yli 10 kilometrin matkoja: jonkinlaisella vetosysteemillä parinsadan ihmisen vetämänä, nostamalla niitä patsaan mitta kerrallaan eteenpäin vai miten. Muualla kuin alueella, jossa patsaita on kalliosta irti koverrettu ei ole löydetty 6 metriä korkeampia patsaita, eli ilmeisesti kun alettiin tekemään isompia ja isompia patsaita, ei niitä enää saatu kuljetettua eri puolille saarta.

Moai-patsaiden lisäksi emme saaresta paljon kokeneetkaan, mutta eipä siellä paljon muuta taida ollakaan. Kylänraitti, jonka varrella muutama kauppa, useita ravintoloita (saarella on vain n. 6000 asukasta, mutta vuosittain siellä vierailee n. 60 000 turistia) ja pesula (täälläkin olisi voinut helposti pesettää vaatteitaan).

Jotenkin harvinaisempaa olivat hevoslaumat ympäri saarta ja myös vapaana kulkevat hevoset pääkaupungin (lue kylä) Hanga Roan rantakaduilla. Eivät kai ne ihan villejä olleet, mutta paljon niitä oli ja ainakin ne saivat liikkua vapaana isolla alueella.
Merikilpikonnia joku oli nähnyt rannalla, mutta emme onnistuneet niitä bongaamaan. Paikallisten kalasaalis näytti sisältävän myös jännän kirkkaan sinisiä kaloja.

Ja täälläkin tapasimme suomalaisen ryhmämme ulkopuolelta. Seppo, johon olemme tutustuneet Maailmanmatkaajaklubissa, oli saarella osana omaa melkein vuoden kestävää maailmanympärimatkaansa samoina päivinä kuin me (ja jatkoi jopa Tahitille samalla yölennolla), joten nautimme yhteisen illallisen Pääsiäissaaren auringonlaskua katsellen.

20131105-074033.jpg

20131105-074058.jpg

20131105-074136.jpg

P.S.
Pääsiäissaareenkin liittyen katso myös juttu matkaamme liittyvistä elokuvista.
Ja tässä linkit Daily Mailin ja USA Todayn -juttuihin tästä Pääsiäissaaren tunnetuimmasta suomalaisesta.