Avainsana-arkisto: Espoo

Yhtä säätöä

Ehkei nykyisin enää aina, mutta aikoinaan oli tapana sanoa, että jokaisen menestyvän miehen takana on nainen. Äitinikin oli kotona 15 vuotta kolmen lapsen kanssa mahdollistaakseen osaltaan isäni uran. Taisi sekin olla välillä yhtä säätöä!

Taiteilija Akseli Gallen-Kallelan tietänee jokainen suomalainen ainakin nimeltä ja useimmat tunnistanevat myös joitakin hänen teoksiaan: Poika ja varis, Akka ja kissa, Aino-triptyyki, Sammon puolustus, Ad Astra – listaa voisi jatkaa vielä monen monta riviä.

Mary Gallén

Mutta moniko tuntee naisen Axel Gallénin takana? (Axel Gallén suomensi nimensä 1900-luvun alussa.) Gallen-Kallelan museon näyttely Yhtä säätöä esittelee Axel Gallénin puolison, Mary Gallénin. Ja tunnustettakoon heti, emme mekään olisi ennen näyttelyvierailua osanneet edes nimetä taiteilijan puolisoa.

Mutta Gallen-Kallelan museon näyttelyyn tutustuttuamme palaset asettuvat kohdalleen.

Tietysti jonkun on pitänyt huolehtia arjesta – ilman sitä kansallisaarteemme olisivat jääneet syntymättä.

Mary pyöritti perheen arkea ja taloutta lukuisissa kodeissa ja osallistui myös puolisonsa töihin mm. veistämällä ja kultaamalla kehyksiä, toteuttaen tekstiilisuunnitelmia, ommellen malleille vaatteita ja istuen myös itse mallina.
Mary osallistui myös perheen elannon hankkimiseen toimimalla niin soitonopettajana kuin perustamalla kutomon.

Yhtä säätöä Mary Gallen Yhtä säätöä Mary Gallen Yhtä säätöä Mary Gallen

Kaukomatkoja 1900-luvun alussa

Matkabloggaajan näkökulmasta ehkä mielenkiintoisimmat vaiheet niin Mary kuin Axel Gallénin elämässä liittyivät matkoihin – etenkin Itä-Afrikkaan ja Pohjois-Amerikkaan suuntautuneihin kaukomatkoihin.

Vuodet Keniassa kahden lapsen kanssa vaativat 1900-luvun alussa (1909-1911) tarkoittivat tuolloin jotain ihan muuta kuin pistäytyminen aurinkolomalla tai safarilla nyky-Keniassa. Jo matka Mombasaan ja edelleen Nairobiin kesti useamman kuukauden.

Gallen-Kallelan perheen oleskelusta Itä-Afrikassa on kirjoittanut myös matkailusivusto Kerran elämässä – jos haluat lukea tuonaikaisen matkailun inhorealismista, niin siitä vaan!

Yhtä säätöä Mary Gallen
Akseli Gallen-Kallelan töitä Itä-Afrikasta
Yhtä säätöä Mary Gallen
Mikä ”kallio” !
Yhtä säätöä Mary Gallen
Mary Gallén Itä-Afrikassa 1909 – 1910 valokuva (Kuva: Gallen-Kallelan Museo)

Pohjois-Amerikka, 1920-luvulla, lienee jo helpompi matkakohteena, myös puolisolle ja perheelle.

Yhtä säätöä Mary Gallen
Maisema New Mexicosta

Koteja ja puutarhoja

Näyttely esittelee Mary Gallénin elämää monesta näkökulmasta, puolisona, mallina, soitonopettajana, tekstiilitaiteilijana ja puutarhurina. Jos päätät poiketa näyttelyyn, niin muista kiivetä myös Gallen-Kallelan museon ylimpään torniin, jossa esitellään puutarhaharrastusta ja lukuisia omenalajikkeita!

Omasta näkökulmastani erityisen kiinnostava oli myös Maryn koteja esittelevä huone – aloin välittömästi miettiä, että monessako osoitteessa olen asunutja että pitäisikin tehdä kierros ja kuvata nämä rakennukset, sillä ne kaikki taitavat edelleen olla olemassa ja aikoinaan otetut ja tallessa olevat kuvat kertovat enemmän asuntojen yksityiskohdista kuin näistä rakennuksista.

Kuvattavaa riittäisi kahdeksan talon verran, jos alle kuukauden mittaiset oleskelut opiskelun alkuaikoina pysyvämpää asuntoa pääkaupunkiseudulta etsiessämme jätetään pois. Kaksi näistä taloista on Tukholmassa, mutta eipähän sinnekään pitkä matka ole.

Yhtä säätöä Lapsuudenkodit

Näkökulmia Maryn elämään

Mary Gallénin elämää esittelevä näyttely Yhtä säätöä on nähtävissä Gallen-Kallelan museossa aina 2. syyskuuta 2018 asti.

Näyttelyyn liittyy myös oheistapahtumia, kuten Maryn salonki, jonka tiimoilta järjestetään niin Naistenpäivän tapahtumaa, kudontatyöpajoja, croquis-iltaa kauneudenhoito-iltaa kuin puutarhatapahtumaa. Espoolaisena, joka kuitenkin käy Gallen-Kallelan museossa säännöllisin väliajoin, voisin hyvinkin kuvitella tutustuvani tarkemmin Maryn puutarhaan 13.5. (jos satumme silloin olemaan Espoossa).

Näyttelyyn voi myös tutustua näkökulmaopastuksilla, joista esimerkiksi Maryn hetket Afrikassa (25.3.) olisi ollut kiinnostava (mutta ollemme silloin jo Karibialla).

Lisätietoa niin näyttelystä kuin siihen liittyvistä tapahtumista päivämäärineen ja kellonaikoineen museon sivuilla.

Yhtä säätöä

Kävimme näyttelyssä ennen avajaisia lehdistötilaisuudessa 25.1.2018.

Kello viiden tee-feature

Kello Viiden Tee

Espoon rantaraitin varrella on useampia ravintoloita ja kahviloita.
Meitä lähimmät ovat Haukilahden venesatamassa Haukilahden Paviljonki ja Cafe Mellsten, mutta nyttemmin askeleemme ovat yhä useammin vieneet Nokkalan niemessä sijaitsevaan Nokkalan Majakkaan, jonka makeat vaihtoehdot erityisesti ovat vieneet kielen mennessään, joten innostuin heti lukiessani Nokkalan Majakan Kello Viiden Tee -vaihtoehdosta.

Nokkalan Majakka avattiin, rantakahvilaksi ehkä hiukan oudosti, jo yli vuosi sitten vuoden vaihteessa, talvea vasten, mutta ihmiset taisivat, jo talvella, hyvin löytää tämän uuden ja raikkaan taukopaikan – mekin. Kesällä paikka oli usein jopa niin ruuhkainen, että ohitimme sen suosiolla!

Kello viiden tee Nokkalan Majakka

Lounas- ja kahvilatarjoilujen ohella ravintola toteuttaa myös hiukan erilaisilla teemoilla iltatapahtumia, kuten fondue-iltoja, tasting menuja ja tämän Kello Viiden Teen.

Aikaisemmin olemme Suomessa nauttineet kunnollisen iltapäiväteen Helsingissä Salutorget -ravintolassa ja Kämp Brasseriessa, mutta olisihan se mahtavaa nauttia sellainen kävelyetäisyydellä kotoamme. Hintakin näytti olevan kympin halvempi kuin Helsingin vaihtoehdoissa eli hyvinkin inhimillinen 14,90 per nuppi.

Tammikuun viimeisenä iltana

Nokkalan Majakassa teen kanssa tarjottavia suolaisia ja makeita vaihtoehtoja oli ehkä hiukan vähemmän kuin kalliimmissa vaihtoehdoissa. Alkuillan pieneksi ateriaksi ainakin meille niitä oli kuitenkin ihan riittävästi.

Menu kuulemma vaihtelee hiukan viikottain (Kello Viiden Tee on tarjolla vaan keskiviikkoiltaisin klo 17-19), mutta klassikot, kurkkuvoileivät, pysyvät sillä viikosta toiseen.

Kello viiden tee-3

Tammikuun viimeisen päivän menu näytti tältä:

  • skonssi ilmakuivatulla kinkulla
  • lohileipä
  • karjalanpiirakka ja munavoi
  • tuorejuusto-kurkkuleipä

Kello viiden tee-4 Kello viiden tee-5

  • mustikkamurupiiras
  • appelsiini-suklaakeksi
  • suklaabrownie
  • mini laskiaispulla

Kello viiden tee-7 Kello viiden tee-9

Teeksi saattoi valita mustan, vihreän tai yrttiteen, jokaisesta vain yksi vaihtoehto. En tullut kysyneeksi, että jos mustan teen vaihtoehto Darjeeling Broken Singtom ei olisi minulle maistunut, että olisiko sen tilalle voinut saada jotain muuta. Sen sijaan kysyimme, että olisiko Lasse, vannoutunut kahvinystävä, voinut saada teen sijaan kahvia, mutta siihen tarjoilu ei joustanut.

Kello viiden tee-6

Kello Viiden Teelle ei voi pistäytyä ihan ex tempore, vaan pöytä on varattava etukäteen – niin siksi, että tarjottavaa riittää kaikille halukkaille, kuin tietysti siksi, että seurueelle löytyy vapaa pöytä. Tammikuun viimeisenä päivänä tee-seurueet näyttivätkin täyttävän jos ei nyt ihan koko ravintolaa, niin ison osan siitä kuitenkin.

Tammikuisen illan hämärtyessä istuimme mielellämme meren äärellä yli tunnin nauttien hitaasti tarjoiltavat yhden toisensa jälkeen. Kotimatka kuun valaisemaa rantaraittia pitkin oli sekin hieno kokemus – verrattuna siihen, että olisimme rehjunneet Helsingin keskustasta kotiin autolla, metrosta puhumattakaan.

Kello viiden tee-10

Nokkalan majakkakin on tietysti Länsimetron myötä lähempänä myös Helsingissä asuvia – matkaa Matinkylän metroasemalta Nokkalanniemeen on kilometrin verran, mutta etenkin jos satut asumaan Etelä-Espoossa, niin käy ihmeessä testaamassa tämä Kello Viiden Tee jonain keskiviikkoiltana.

Kello viiden tee-11

Nokkalan majakka on jo ennen meitäkin innostanut matkabloggaajia kirjoittamaan kokemuksistaan ihan blogijutuksi asti:

Meanwhile in Longfield Pää pilvissä

Lumoava Helsinki

Kesäsuunnitelmia

Matkailuvuotemme rytmi on useamman vuoden mittaan muotoutunut sellaiseksi, että olemme maailmalla syksyllä, talvella ja keväällä, mutta kesän enimmäkseen Suomessa – ehkä yhtä tai korkeintaan kahta lyhyttä kesämatkaa lukuunottamatta.

Näin tänäkin kesänä. Kesä Suomessa tarkoittaa meille enimmäkseen kesää kotona: pientalosta meren rannalla ei kaipaa edes kesämökille.

Lumoava Helsinki – 200 luontoelämystä

Eilen kävimme hakemassa eväitä tulevaan kesään. Helsingin kaupungin ympäristökeskus esitteli Cafe Carouselissä uutta Lumoava Helsinki -kirjaa ja sen 200 luontoelämystä.

Lumoava Helsinki -kirja

Lumoava Helsinki Jussi HelimäkiKirjan toimittanut ja kuvannut Jussi Helimäki kuvaili Helsingin luontoa kolmella sanalla: monimuotoinen, yllätyksellinen ja runsaslajinen.

Pekka Sauri mainitsi lempipaikoikseen Vanhankaupunginlahden, Longinojan ja Uutelan nevan.

Lumoava Helsinki Pekka Sauri

Osana kirjan julkaisutilaisuutta Antti Salla, joka on myös ollut mukana kirjan toimituskunnassa, johdatti meidät luontoretkeilyn alkuun Kaivopuistossa.

Kirjan toisena kohteena on Kaivopuisto ja sen kolme geologisesti mainitsemisen arvoista kohdetta tulivat nyt jo tutuiksi. Loput 199 kohdetta jäävätkin sitten tulevaan kesään – tai ehkei nyt ihan kaikki, mutta muutama ainakin!

Lumoava Helsinki Kaivopuisto silokallio
Lumoava Helsinki, kohde 1.2.1 Silokallio
Lumoava Helsinki Kaivopuisto kalliorotko
Lumoava Helsinki, kohde 1.2.2 Kalliorotko
Lumoava Helsinki Kaivopuisto siirtolohkare
Lumoava Helsinki, kohde 1.2.3 Siirtolohkare ja migmatiittipaljastuma

Lumoava Helsinki Kaivopuisto

Harakan saari

Kohdetta kolme, eli Harakan saarta Kaivopuiston rannasta katsellessamme ja kuunnellessamme esittelyä tuon pienen saaren luonnon monipuolisuudesta päätimme, että ainakin tuolla käymme tulevana kesänä.
Viime kesän Helsingin saariretkikohteemmehan oli Vallisaari, joten toki ainakin yksi saariretkikohde naapurikaupungissa tällekin kesälle tarvitaan.

Harakan saari
Harakan saari on jo auki, mutta jäämme odottamaan maiseman vihertymistä

Määrällisesti eniten luontokohteita on Viikissä, mutta riittää niitä eteläisessä ja läntisessäkin Helsingissä, jotka ovat meille helpommin myös pyöräretkillä tavoitettavissa. Pyöräretkillähän kiersimme toissa kesänä aurinkokuntamallin kaikki planeetat.

Harakan ja Vallisaaren lisäksi kirjasta toki on oppaaksi myös vaikka Seurasaareen tai Suomenlinnaan.

Kirjaa saa Editan verkkokaupasta hintaan 25 euroa (+ postikulut 8,90 euroa) ja hyvinvarustelluista kirjakaupoista ja jatkossa todennäköisesti esimerkiksi Haltian luontokeskuksesta.

Retkipaikka

Espoolaisina emme toki unohda myöskään vielä meitä lähempänä olevia kohteita, joita voi halutessaan tarkastella vaikka Retkipaikan karttasovelluksesta. Meitä lähimmät – ja meille tutuimmat kohteet – Espoossa ovat Haikaranpesän ja Hanikan luontopolut, Suomenojan lintuallas ja Villa Elfvik sinne Otaniemestä vievine pitkospuineen. Suomenojan siirtolohkareen olemme jotenkin onnistuneet ohittamaan sitä huomaamatta, mutta paikkaamme senkin aukon sivistyksessä tulevana kesänä!

Retkipaikka Espoo