Avainsana-arkisto: Galapagos

Galapagos

Galapagos omatoimisesti

Kymmenen vuotta sitten mietimme jotain hiukan erityisempää syntymäpäivämatkakohdetta ja lopulta valintamme päätyi Galapagos-saariin.
Vuosien mittaan meiltä on kysytty maailmalta parhaiten mieleen jääneitä kohteita ja monelle olen vastannut, että Galapagos.

Saamme myös silloin tällöin käytännön kysymyksiä matkasta Galapagokselle ja siltä osin kuin osaamme, neuvomme tietysti. Mutta meidän tapamme: etukäteen varattu lähes kaikki saaret kiertänyt risteily, on vain yksi tapa tutustua näihin ainutlaatuisiin saariin, eikä kaikkein edullisin sellainen.

Ilkka ja Cristina, Lassen entiset työkaverit, kävivät Galapagos-saarilla tammikuussa 2016 ja tutustuivat saareen hiukan toisin: asumalla muutamalla saarella ja tekemällä päiväretkiä varaten ne vasta paikan päällä.

Vieraskyninä Ilkka ja Cristina
Cristina ja Ilkka Galapagosin vesillä

Eli tässä, tuoreita budjettimatkailijoiden Galapagos-kokemuksia ja vinkkejä Ilkan sanoin:

Ennen reissua

Varasimme loppusyksystä LANin lennot Madridista Guayaquilin kautta San Cristóbalin saarelle Galapagosille. 15 päivää varattuna saariryhmällä seikkailuun ilman suunnitelmaa, etukäteisvarauksia tai tutkimustyötä. Tuohon hetkeen asti olimme kaikille reissuille tehneet tarkat ohjelmat ja varanneet melkein kaiken etukäteen. Suunnitelmattomuuden järkevyyttä kyseenalaisti hieman reissun osuminen vielä high seasonin puolelle. Lopulta varasimme hotels.comin kautta ensimmäisen yön San Cristobalilla ja toisen yön Santa Cruzin saarella. Päiväbudjettia laskimme reilusti, koska päätimme jättää kalliit monen päivän risteilyt pois. Keskittyisimme pääsaarilla elelyyn ja tekisimme tarvittavat päiväretket kun aika ja sää ovat sopivat.

Amerikan meriharakka
Amerikan meriharakan endeeminen alalaji, horisontissa León Dormido (sukeltajan helmi)

Galapagos-saarten kustannustaso

Pääsymaksuna saarille veloitetaan 100 dollarin kansallispuistomaksu.
Lisäksi pakollinen lentokoneessa täytettävä ”transit card” kevensi lompakkoa 20 dollarilla. Turistien määrä on rajattu vuositasolla jonnekin 200 000 paikkeille, mutta se tehdään lentojen ja risteilyjen määrää rajoittamalla.

Tarkan markan ja paikallisten kanssa syömisen ystävät syövät Galapagosilla lounaat ja illalliset ”menu del día”-tyyliin 3-6 dollarilla. Toki turisteille ilmoitetaan ohjelappusissa, että vain ravintolat OK-merkillä ovat kelvollisia ruokailuun. Näissä ravintoloissa saat palvelun englanniksi ja budjetista palaa ainakin 20-50 dollaria per ruokailu kahdelta hengeltä. Ruoka saarilla on yleisesti erittäin hyvää.

Tämä penkki on varattu!
Varattu! Galapagosin merileijona Puerto Baquerizo Morenon katukuvassa

Päiväretkien ja veneilyn hinnat vaihtelevat hieman sesongin mukaan, mutta esimerkiksi saarten välejä ajavat veneet veloittavat matkasta aina 30 dollaria per henkilö. Nämä lähtevät päivittäin klo 07:00 ja 15:00. Laukkutarkastusten takia laiturille on syytä suunnata puoli tuntia etukäteen. Tilaa tuntui olevan päivästä riippumatta, ja osa veneistä oli vielä reservissä. Varaus edellisenä päivänä riitti hyvin. Mitä isompi vene, sitä mukavammin siirtymän hoitaa. Isabelalle 2-3-tuntinen voi olla hyvinkin rankka, jos kaikki 20-25 matkustajaa ruokkivat kilpaa kaloja, ilma ei kierrä, hiki virtaa ja horisonttia ei näy aaltojen pohjalta. Kysy siis minkälainen vene on. Kolme moottoria kuvassa on aika hyvä kriteeri.

Saariryhmä toimii käteisellä. Tuohta on siis hyvä varata iso osa reissubudjetista. Santa Cruzin Puerto Ayorasta löytää nykyään useita ATM:iä, ja myös San Cristobalilla on muutama. Floreanasta en osaa sanoa, mutta Isabelan saarella ei ole automaatteja. Puerto Ayorassa voi myös maksaa joissain paikoissa Visalla ja Mastercardilla. Käteistä voi ottaa huoletta mukaan, sillä saariryhmällä turvallisuus on Suomen tasoa. Pientä rahaa ja kolikoita on hyvä olla aina lähellä, sillä taksit ja venetaksit veloittavat noin dollarin siirtymisistä veneille ja kylien sisällä paikasta toiseen.

Iguaani isommasta päästä
Meri-iguaani nostamassa ruumiinlämpöä auringossa seuraavaa sukellusta varten

Taksissa, netissä ja hostellissa

Kusetusyritykseen törmäsimme koko reissun aikana vain kerran, kun elämään kyllästynyt taksikuski pyysikin dollarin siirtymästä kolmea dollaria. Neuvottelulla se meni lopulta puoleentoista dollariin. Ehkä englantia pelkästää puhuvilla vastaavia tilanteita voi tulla useammin vastaan. Muuten paikalliset ovat todella mukavia, ystävällisiä, avuliaita, puheliaita ja rehellisen oloisia.

Hostellien kanssa kannattaa katsoa etukäteen online-hinta, sillä tuntui että mm. aasialaisilta ’honeymoonereilta’ pyydettiin paikanpäällä varattaessa hitusen suolatumpaa hintaa mitä esimerkiksi me olimme maksaneet päivää aikaisemmin varatusta huoneesta.

Netti saarilla toimii satelliitin kautta. Latausnopeuksia ei siis ole tarvetta mittailla. Kahviloissa ja hostelleissa netti yleensä on, ja se joko toimii tai ei. Jos kahvilaan ilmaantuu 20 teiniä ostamaan yhtä vesipulloa, netti ei enää toimi. Meille osui toimiva netti lähes joka paikassa ja hotels.comin kautta seuraavan päivän majoituksen varaus onnistui aina ongelmitta. Monesti useamman päivän varaus pudotti hieman hintaa. Perushinnaksi yölle tuli reilu 20 dollaria per naama. Tripadvisorin kommentteja kannattaa lukea kun käy halvimmat majapaikat läpi. Yhteen yöhön investoimme melkein 100 dollaria, ja se ei antanut juuri mitään mitä 40 dollarin hostel ei olisi antanut. Resortit ovat eri asia, mutta se on taas budjetti- ja intressikysymys. Ho(s)tellissa tulee lopulta kuitenkin vain nukuttua, koska tekemistä ja näkemistä on.

Vihreää Galapagosta
Vihreää Galapagosta ”Muro de las Lagrimas” -reitin varrelta Puerto Villamin suuntaan

Retkiä ja espanjan kieltä

Asutuilla saarilla voi taksikuskilta kysyä tarjousta saaren sisäosien kierroksesta. 3-4 tunnin keikan sai 30-40 dollariin / autokunta. Aamupalalla näkee reissareita, joita voi hyvin pyytää lähtemään porukalla taksilla tutkimaan saarta. Kuski odottaa joka kohteessa aina sen vaatiman ajan, oli kyseessä sitten vaellusreitti, jättiläiskilpikonnien etsiminen metsästä tai hiekkarannalla köllöttely. Jos haluaa pelkästään rannalle, kuski odottaa tunnin. Jos haluaa olla pidempään rannalla niin noutoaika sovitaan erikseen. Tässä tapauksessa kiinteän hinnat voi maksaa ennen/jälkeen/50-50. Valtio on kouluttanut taksikuskit, jotta he osaavat selittää kaiken oleellisen luonnosta ja paikoista. Osalla tietämys on kalliiden oppaiden tasoa. En ole aivan varma, mutta englantia puhuvaa kuskia ei välttämättä ole helppo saada. Paikallinen kieli on siis espanja. Espanjan perusteiden osaaminen auttaa paljon. Espanjaksi palvelu paranee, ja tarinaa ja vinkkejä satelee jos niitä vain hieman utelee.

Päiväretket ovat tärkeä osa avointa reissua. Ne ovat ainoa keino nähdä suurin osa sallituista paikoista kansallispuistossa. Kuumimpana kautena retkiä kuin retkiä löytää päivittäin, mutta muuten tarjonta laskee kertaan-pariin viikossa. Kaikki riippuu kysynnästä. Jos löytää 6-8 henkeä niin kyllä joku agency reissun voi luvata. Suurin osa retkistä lähtee Puerto Ayorasta. Isabelalta ja San Cristobalilla kohteita on vain muutamia. Puolen päivän retkien hinnat lähtevät 30-60 dollarista ja koko päivän setit jostain 110 dollarin paikkeilta. Hinnat nousevat aina 160-200 dollariin riippuen kohteesta. Useamman päivän risteilyt voivat karata helposti nelinumeroisiin lukuihin.

Jättiläiskilpikonna
Jättiläiskilpikonna Santa Cruzin saarella

Miten retket toimivat? Kansallispuisto antaa luvan tiettyyn kohteeseen tarkoilla aikatauluilla X määrälle jahti/veneoperaattoreita. Kylissä sijaitsevat agencyt myyvät näitä paikkoja kunnes vene on täynnä. Parhaat menevät nopeammin. Tarjouksia kannattaa etsiä, ei niinkään hinnan, vaan retkien laadun ja monipuolisuuden takia. Hinnat tuntuvat olevan aika kiinteitä. Jostain saattoi saada ehkä 5 dollaria alennuksen. Kysy veneen koosta, snorklaukseen varatusta ajasta ja paikoista, valmistetaanko ruoka veneessä, jne. Vaihtelua voi olla esimerkiksi pääkohteen lisäksi käytävällä rannalla. Paikallisilta ja muilta reissaajilta saa hyvät vinkit mikä rannoista on paras. Kohteita on hyvä tutkia hieman intressien pohjalta. Joka tapauksessa luonto, linnut, eläimet ja kalat/hait ovat joka paikassa mykistävän upeaa katseltavaa.

Vaikka saarilla seikkailu on hyvin rajoitettua, löytyy omatoimisia vaellus- ja kävelyreittejä yllättävän paljon jokaiselta pääsaarelta. Pyörän vuokraaminen 1-2 dollarin tuntihinnalla on myös hyvä idea, jos kiinnostuksen kohde on vaikka 10-20 kilometrin päässä. Isabela on saarista loistava rentoutumiseen. Puerto Villamilin kylä on jäänyt elämään vanhan ajan malliin ja hyvä niin. Turismi alkoi vasta noin 8 vuotta sitten kun 40% kalastuksen harjoittajista vaihdettiin turismibusinekseen. Ranta on hieno ja snorklailupaikkoja on tarjolla. Asiat hoituvat huomenna. Santa Cruzin Puerto Ayoran kylä tuntuu kaiken muun rinnalla suurkaupungilta täynnä turisteja. Ristelyt pysähtyvät päivittäin ja täyttävät kadut ja ravintolat. Jos matkamuistot ovat pakollisia, kannattaa ne ostaa täältä monipuolisemman tarjonnan takia. San Cristóbalin Puerto Baquerizo Moreno on erittäin mukava kylä, jotain Villamilin ja Ayoran väliltä. Kylän ehdoton helmi on valtava galapagosin merileijonapopulaatio.

Satunnaisia vinkkejä

  • Hyttys- ja paarmasuojaa kannattaa olla. Iltaisin varsinkin hyttysiä on reilusti, tosin ihan vaarattomia.
  • Ei muovipusseja. Saarilla minimoidaan muovin käyttöä.
  • Ota omat täytettävät juomapullot mukaan: 1 gallona vettä kaupassa maksaa 2 dollaria.
  • Kaksi viikkoa = viisi pulloa aurinkorasvaa.
  • Pistorasiaan sopii tunkea jenkkimallista plugia.
  • Matkalaukkujen/reppujen tarkastukset aina saarien välillä siirryttäessä, saariryhmälle saavuttaessa ja lähtiessä. Älä roudaa mitään orgaanista tai saarilta kerättyä mukana. Putsaa kengät hiekasta.
  • Ayoralla hyvin pesuloita pyykkiä varten, 1-2 dollaria / kilo. Saman päivän aikana valmis.
  • Apteekkeja eniten Ayoralla ja muutama San Cristobalilla ja Isabelalla ainakin yksi.
  • Pari taskulamppua mukaan luolia ja sähkökatkoja varten.
  • Tammikuussa lämpötila vakio 26 astetta, mutta kosteus on käsin kosketeltavissa.
  • Vettä on hyvä olla aina mukana.
  • Merivesi oli noin 24-26 asteista (tosin nyt oli voimakas el niño lämmittämässä).
  • Märkäpuku ei ole välttämätön edes tuntien snorklailuun, vaikka sitä monet suosittelevat kylmyyden takia. Eipä tullut meduusoitakaan vastaan.
  • Huoneista löytyy gekkoja, muurahaisia ja muita täysin vaarattomia otuksia. Anna niiden elää kuten ennen ihmisen tuloa saarille.

Lisää reissukuvia: Galapagos kuvina

Fregattilintu
Lisää Galapagos-kuvia Ilkan kuvagalleriassa

Ja lopuksi – Ilkan tekstistä takaisin toimittajan tekstiin.
Meidän Galapagos-saarten risteilymme kiersi saaret tällaisella reitillä ja halutessasi voit lukea suppean kertomuksen matkastamme ja katsoa kuvia saarten ihmeellisistä eläimistä vuodelta 2006.

Galapagos Reitti

Jutun kuvat ja teksti muutamaa toimittajan huomautusta lukuunottamatta: Ilkka Hakkarainen.

galapagos_fea

Kuukauden kuva ja Everything Everywhere

Tämän kuukauden kuukauden kuva ei olekaan omani vaan Everything Everywhere -sivustoa ja blogia ylläpitävän Gary Arndtin.

everythingeverywhere galapagos

Kuva on Galapagokselta, Bartolome Islandilta. Galapagos on kautta aikojen yksi vaikuttavimmista paikoista ja samaiselta saarelta olemme mekin ottaneet kuvan mutta lähes 10 vuotta vanha kuvamme jää laadussa kyllä pahasti jälkeen tätä Garyn kuvaa.

Galapagos
Meriharakan Galapagos Islands

Blogijuttumme olivat 9 vuotta sitten paljon nykyistä niukempia, mutta Bartolomen saaresta kirjoitin päiväkirjaani näin:

Iltaretki Bartolomen saarella – laavasaari, jonne nousimme rakennettuja portaita pitkin ylös näköalapaikalle. Tuulista ja pölyistä. Master & Commander –leffan otoksia oli kuulemma kuvattu Bartolomesta. Ensimmäinen saariretki oli ns. dry landing, eli kumiveneestä pääsi kengät jalassa saareen ja takaisin. Näimme myös ensimmäiset merileijonat, pingviinejä, pelikaanin,haikaran, harvinaisen amerikan meriharakan, laavaliskon …

Galapagoksella kävimme muuten juuri lokakuussa, joten sikälikin tämä sopii hyvin blogimme Kuukauden kuva -sarjaan. Tämän vuoden lokakuun matkat jäänevät kahteen kotimaan matkaan:  käymme Turussa katsomassa Åbo Svenska Teaternin Stormskärs Maja -näytelmän ja Hangossa Hangon elokuvajuhlilla.

everythingeverywhere blog

Mutta, takaisin Everything Everywhere -blogiin. Garyn blogi on valokuvablogi, eli hän julkaisee lähes päivittäin kuvan jostain päin maailmaa. Kuvat ovat lähes jokaisesta maailmankolkasta, sillä onhan hänellekin jo kertynyt yli 100 maata, vielä reilummin TCC-alueita ja lähes 300 Unescon maailmanperintökohdetta. Matkakuvia, järjestettynä maanosittain ja maittain sivustolla on katseltavissa yli 20 000. Gary kävi Suomessa ja Ahvenanmaalla tänä kesänä, joten mukana on myös muutama kuva Suomesta.

Pienessä sarjassani maabongareiden blogeja maailmalta kuuluu nyt tämän esittelyn myötä nämä jutut:

Take me there

11 kysymystä

Suomalaisten matkablogien joukkoon ampaisi vauhdilla jokin aikaa sitten Take me there -blogi. Ampaisi, sillä tyttökaksikolla on taustaa lifestyle-puolelta ja matkablogi näytti juhlineen avajaisia ihan shamppanjan voimalla.

Uteliaana, joskin hieman epäillen, lisäsin tämän(kin) blogin seuraamieni blogien joukkoon Bloglovin’ -palvelussa ja kuluneen kuukauden mittaan olen päätynyt kommentoimaan montaakin blogin juttua, sillä ne ovat onnistuneet liikkumaan samoissa maisemissa kuin mekin jossain vaiheessa. Yleensä päädyn oikeasti lukemaan juttuja joko paikoista, joissa olen jo ollut tai paikoista, joihin suunnittelen lähiaikoina meneväni.
Juttuja tuleekin taajaan, sillä blogin julkaisu oli ilmeisen hyvin valmisteltu siten, että ”uutta” materiaalia vanhoista reissuista, uusia matkasuunnitelmia ja lifestylepuolelta pukeutumis- ja kauneusvinkkejä riittää melkein joka päivälle.
Blogi on ulkoasultaan kaunis, kuten tytötkin, mutta välillä sisällöltään välillä ehkä hiukan kevyempi kuin tiukemmin matkailuun keskittyvissä blogeissa.
Mutta kokonaisuutena ehdottomasti tutustumisen arvoinen!
Maitakin näyttää kaksikolla kertyneen yhteensä jo lähes sata, eli aika laajalti tuokin blogi maailmaa jo kattaa.

Sain heiltä jokin aika sitten jo ensimmäisen blogihaasteenkin, eli olivat itse vastanneet tähän lifestylepuolelta tulleeseen 11 kysymyksen haasteeseen matkailuhenkisesti ja haastaneet sitten mukaan muutaman muunkin matkabloggaajan.

Otin haasteen vastaan ja tässä, siis, 11 vastausta:

1. Mikä on tärkein päivärutiinisi?

Aamiainen minullakin. Kotona teetä, jogurtti, Lidlin hedelmämysliä ja vanhanaikaisesti konkreettisessa muodossa oleva Helsingin Sanomat.
Matkoilla syömme aamiaisen lähes aina hotellilla. Tietysti sen usein saisi halvemmalla jostain lähikahvilasta, mutta jotenkin sen nauttiminen hotellilla tuntuu enemmän siltä, että matkallakin on jossain kotona. Aamiaiselta palaamme usein vielä hetkeksi huoneeseen viimeistelemään päivän retkisuunnitelmia.

2. Paras kirja, jonka olet lukenut? Miksi?

Mahlangeni -kirjaParas on aika vahva kannanotto, mutta pidän Karen Blixenin Out of Africa –kirjasta ja elokuvasta.
Mieleeni on myös jäänyt erityisen voimakkaasti Krügerin luonnonpuiston jollain portilla hyvin pienestä matkamuistomyymälästäni ostamani kirja Mahlangeni, joka kertoo riistanvartijan ja hänen perheensä elämästä luonnonpuistossa. Vaikkakin itse kiertelimme puistoa vaan autolla ja oppaan kanssa, niin kirjan tarinat veivät mukavasti mukanaan savannin heinikkoon!

3. Mihin olet aina halunnut matkustaa? Oletko toteuttanut haaveesi?

Laskimme ensimmäisen kerran kohta jo parikymmentä vuotta sitten monessako maassa olemme käyneet ja vähitellen asetimme muutaman maabongaustavoitteen, nimittäin käydä kaikkialla Euroopassa, niin valtioiden kuin TCC-alueiden tasolla ja käydä 100 itsenäisessä maassa ja ne molemmat saavutimme viime syksynä. Enää meillä ei maabongaustavoitteita ole, mutta tapa valita matkakohteeksi mielellään jokin uusi maa on kyllä juurtunut aika syvälle, eli luultavasti maita kertyy vielä lisääkin.

4. Haluaisitko asua ulkomailla? Missä?

Lyhyempiä aikoja (vaikka 3 kuukautta) kyllä. Etelä-Englantia ja Sveitsiä olen harkinnut. Ehkä sitten eläkkeellä!

5. Jos saisit täyttää vaatekaapin vain yhdellä merkillä, mikä se olisi?

Päätellen vaatehuoneeni nykyisestä sisällöstä, niin jos tasan yhteen merkkiin pitäisi rajoittua, niin ehkä sitten Ruotsin Marimekko, eli Gudrun Sjöden. Tosin pitkät housut jäisivät sitten uupumaan, niissä kun tarvitsen pituutta, joten useimmat housuni ovat Long Tall Sallylta, joskus harvoin, ihan liikkeestä Englannista ostettuna, mutta useimmat heidän nettikauppaansa hyödyntäen.

6. Lempikukkasi

Auringonkukkia kotipihallaAuringonkukka. Ne on aina pakko kuvata, kun niitä matkoilla tulee vastaan. Kotimaassa käyn elokuussa keräämässä niitä kotini läheltä pellolta, josta niitä saa kerätä maksamalla pienen korvauksen pellon omistajan pankkitilille. Itse kerätyt kukat säilyvät isossa maljakossa kotiovemme edustalla pitkään!

7. Tärkein periaatteesi äitinä

Äidiksi en koskaan päätynyt ja neljän kummilapsemme kanssa periaatteenamme on enemmän ollut olla kaveria kuin äitiä. Kun lapset olivat pieniä ja meillä viikonloppuvierailulla en koskaan viitsinyt stressata siitä, että syövätkö terveellisesti vai eivät: syököön meillä hampurilaisia ja suklaavanukkaita jos haluavat, oikea äiti laittakoon heidät sitten kotona ruotuun. Useimmat kummilapsistamme ovat myös matkustaneet kanssamme, lyhyimmillään Tallinnaan ja pisimmillään purjehtimaan Karibialle ja safarille Afrikkaan. Annamme heille mieluummin kokemuksia kuin tavaroita tai rahaa.

8. Oma juttusi, josta et luovu?

Kirjoittaminen. Olen lähes koko ikäni kirjoittanut vähintään päiväkirjaa. Töissäkin olen usein päätynyt henkilöksi, joka on paitsi toteuttanut tai muuttanut prosesseja, myös henkilöksi, joka on ne dokumentoinut. Viimeiset 11 vuotta olen kirjoittanut myös tätä blogia ja haaveilen vielä joskus kirjoittavani elämänkertanikin.

9. Hetki, joka on jäänyt mieleesi?

Jos pidetään tämä kevyellä tasolla niin matkoihin liittyen Galapagos teki vaikutuksen erilaisuudellaan. Jos tarkennetaan ihan yhteen hetkeen, niin Santiago-saarella uiminen samassa lahdessa merileijonien kanssa.
Eläimet eivät välittäneet ihmisistä, joten jos et halunnut törmätä niihin vedessä, niin väistät!

Galapagos

Hienoimpina maisemina maailmalla olen pitänyt auringonlaskua savannille Serengetin kansallispuistossa ja snorklaajalle Malediiveillä pienellä saarella avautuvaa näkymää kohdassa, jossa meren pohja alkaa laskeutua syvyyksiin.

10. Oletko kenkä vai laukkuihminen

En kumpikaan, sillä vaatteiden ja asusteiden osalta linjani on viime vuosina muuttunut enemmän ja enemmän minimalistiseen suuntaan. Ostan uudet kengät tai laukun vaan jos sille on selkeä tarve, tuplakappaleita en tarvitse, en edes siten, että niitä pitäisi olla useammassa värissä.

11. Lempipuuhasi kesällä? Aikuisten kesken?

Olen usein kesällä töissä ja siis kotimaassa. Kotikulmillamme meren rannalla melko väljästi asutulla pientaloalueella on kivan vihreää ja hiljaista kun monet ovat maalla tai lomilla, joten Suomen kesästä nauttiminen onnistuu hyvin kotonakin.

Take me there -blogi haastoi lisäkseni mukaan myös London and Beyond -blogin Lenan ja Veera Biancan, mutta jätän itse näin vilkkaana lomakautena haastamatta mukaan lisää matkabloggaajia, sillä välillä niitä seuratessaan tuntuu, että kaikki muut, paitsi minä, ovat näinä viikkoina matkoilla, joten matkajuttujakin taitaa riittää itse kullakin melkein ruuhkaksi asti! Mutta toki, minun puolestani jokainen, joka haluaa vastata näihin kysymyksiin, saamatta näppylöitä vaatemerkki-, kenkä- ja laukkukysymyksistä, niin siitä vaan!